Uuno Kailaksen Uni ja kuolema (1931) on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa. Klassikkokirjasto on1800-luvun sekä 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden digitaalinen kokoelma. Lukemiseen ei vaadita tunnistautumista.
https://www.doria.fi/handle/10024/100649
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Klassikkokirjasto-kokoelma löytyy laajennettuna myös Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=21
Hei!
Suomen kielen perussanakirja vuodelta 1992 ilmoittaa vain noidankattilan synonyymin, hornankattila. Ilmaus siis tarkoittanee jotain hyvin tukalaa paikkaa.
Pirkko Muikku-Wernerin teos Suurella sydämellä ihan sikana
tuntee vain termin hornan tuuttiin, joka tarkoittaa erittäin kauas, hukkaan, pois.
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla ei mainitse hornan- eikä noidankattilaa.
Muita suomen kielen ilmaussanakirjoja minulla ei ole nyt käytössä.
Piki verkkokirjastosta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=7E5569F1F6A5BE… niitä löytyy muutama lisää. Teosten saatavuuden voi tarkistaa sieltä asiasanoilla suomen kieli ja ilmaukset.
Voisikohan kyseessä olla Harry Harrisonin nuorille suunnattu scifiromaani Avaruuslääkäri? Alkuteos on ilmestynyt vuonna 1970 ja suomennos 1988 Jalavan kustantamana. Siinä avaruusalus Johannes Kepleriin törmää meteori, ja onnettomuudessa menehtyy suuri osa miehistöstä. Ensimmäisellä avaruusmatkallaan oleva aluksen lääkäri joutuu ottamaan kapteenin roolin.
Teoksen kansi on nähtävissä esim. Risingshadow.fin sivuilla: http://www.risingshadow.fi/library/book/286-avaruuslaakari.
Termi, jota kuvailemastasi musiikista käytetään, on aleatorinen musiikki (englanniksi aleatory, aleatory music, joskus myös aleatoric music). Termi pohjautuu latinan sanaan alea, joka tarkoittaa arpaa. Kirjastoissa käytössä olevassa musiikin asiasanastossa termi on määritelty näin: ”1950-luvulla alkunsa saanut sävellys- ja esitystekniikka, jossa teoksen osa tai koko teos muodostuu säveltäjän tai esittäjän (esittäjien) sattumanvaraisten valintojen mukaan.” Tässä yhteydessä käytetään myös termejä indeterminismi (indeterminacy, indeterminate music) ja sattumamusiikki (chance music).
Suuressa musiikkitietosanakirjassa (Weilin & Göös, 1989), osassa 1, on Juhani Nuorvalan kirjoittama tiivis artikkeli aleatorisesta musiikista (s. 49-51).…
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta tästä tapahtumasta löytyy vain lyhyt uutinen esiintymistä edeltävältä päivältä. Mikkelin seudun sanomalehdistä saattaisi löytyä enemmän tietoa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta tarkemmin.
En onnistunut löytämään mitään vakiintunutta käännöstä tälle ajatukselle, joka on mielestäni todella osuva. Samanlaiseen kysymykseen on tällä palstalla vastattu 16.3.2020, mutta silloinenkaan vastaaja ei ole löytänyt varsinaista "lentävää lausetta".
Suorat käännökset menisivät tietysti näin: "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös." (Itse kääntäisin "Muuttunut käytös on paras anteeksipyyntö"). "Anteeksipyyntö ilman muutosta on manipulointia." "Älä pyydä anteeksi, jos et aio muuttua."
Toimivin keino olisi varmaankin yrittää saada ohut veitsi tai vastaava työkalu tiivisteen ja kannen/purkin väliin ja vapauttaa purkissa oleva tyhjiö hyvin varovasti vääntämällä. Toinen keino on lämmittää purkkia kuumalla vedellä ja sen jälkeen naputella purkkia tai kantta ympäriinsä esimerkiksi puukauhalla, tämä keino tosin toiminee paremmin metallikantisissa purkeissa. Joka tapauksessa on tärkeää olla hyvin varovainen, ettei lasipurkki mene rikki.
ISBN-tunnus annetaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ju...la/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa."
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satua ja sitä ei näin niukoilla tiedoilla saanut haettua tietokannoistakaan. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä sadusta on kyse?
Tarkkaa alkuperää sanonnalle ei valitettavasti löytynyt. Sanonta esiintyy ainakin Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Rapatessa roiskuu - nykysuomen sananparsikirja (SKS, 1988). Kuusi on teoksessaan listannut sanontoja, joita on kerätty useammalta eri paikkakunnalta ja tämä kyseinen sanonta on yksi niistä.
Kissankellon kielipulma on satu, joka on luettu Radio Suomen Pätkä, päivän tarina –ohjelmassa. Yleisradiosta kerrottiin, että ohjelman sadut ovat Ylelle kirjoitettuja, kirjoittajana ainakin tässä tapauksessa on nimimerkillä kirjoittava toimittaja. Satuja ei siis ole mahdollista ostaa kirjakaupasta, eikä myöskään lainata kirjastosta.
Esimerkiksi Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy rahojen kuntoluokituksen selitykset.
Scandinaavinen (SNY) ja suomalainen (SNL) luokittelu:
0 tai 10 (BU) Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään käsittelyn jälkeä, suoraan pinkasta.
01 tai 8 (AU) Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut. Setelissä erittäin pieniä käsittelyn jälkiä, seteli saa olla kerran taitettu, mutta muuten virheetön ja paperi on puhdas.
1+ tai 6 (EF-VF) Rahan korkeimmisaa kohdissa pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Leimakiiltoa ei enää ole. Setelissä vain pientä kulumista, mahdollisesti…
Kirjan 10 ½ lukua maailmanhistoriaa on kirjoittanut englantilainen Julian Barnes. Alunperin 1989 julkaistu A history of the world in 10½ chapters ilmestyi suomeksi 1990 (2. p. 1995).
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sadun. Ilmoitamme heti mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista kyseistä satua?
Yritin kovasti löytää jotain tietoa siitä, mistä voisi olla kyse. Vuosi 1979 oli kansainvälinen Lapsen vuosi, sillä tuli kuluneeksi 20 vuotta lastenoikeuksien hyväksymisestä YK:ssa. Tähän on varmasti liittynyt useita erilaisia kampanjoita, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa liittyikö niihin tavaralahjoja.
13. toukokuuta 1979 on ruotsin prinssi Carl Philipin syntymäpäivä. Hän oli syntyessään ruotsin kruununperillinen eli tuleva hallitsija (kruununperimysjärjestystä muutettiin v. 1980 prinsessa Victorian eduksi). Tähän on saattanut liittyä jonkinlaista muistamista samana päivänä syntyneille ainakin Ruotsissa, mutta tästäkään en valitettavasti löytänyt lisätietoa. Näin ollen joudun toteamaan, että ainakaan toistaiseksi tämä ei…