Tuo palvelu tosiaan vaatii kirjautumisen. Maksuton, joskin melko suppea palvelu on Lääkeopas:
http://www.tohtori.fi/laakeopas/
Pharmaca Fennica -hakuteoksesta saa tietoa lääkkeistä. Kirjasarja löytyy monista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spharmaca%20fennica__O-date?…
Valitettavasti etsintä ei tuottanut tulosta, tätä juonta ei tunnistettu. Kahlailin tuota Kirjasampoa, mutta sieltäkään en oikein välttämättä sopivaa löytänyt hakusanalla Pariisi. Paljon osumia tuli kuitenkin, joten voisi olla, että itse tunnistaisit sieltä teoksen, jos se siellä on kuvattu, tässä linkki http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pariisi . Yksi muistelmateos, joka sijoittuu sodanaikaan ja miehityksen aikaan, on Simone de Beauvoir'in Voimat vuodet 1939-1944, voisiko tästä olla kyse? Täällä on hiukan kuvausta teoksesta, https://anitavalikangas.wordpress.com/2010/10/04/kahvilaelamaa-toisen-m…
Tässä jotain lähteitä, joista voit saada tietoa Raija Siekkisestä:
-http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990723-154259.html
(täällä myös kirjailijan saamat palkinnot ja tuotanto kokonaisuudessaan)
Kirjastosta voit tietoa etsiä mm. seuraavista teoksista:
-Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita
-Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia
-Kotimaisia nykykertojia
Anjalankoskella ja Ankkapurhalla löydän vain tietokirjoja. Esim. Kyyti-kirjastojen hausta:https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=ankkapurha&sort_by=pubdate_dsc&limit=su-geo:AnjalankoskiOlisikohan kyseessä jokin historiikki. Ne saattavat hyvinkin muistuttaa kaunokirjallisia teoksia.Utrion Paperiprinssi tapahtuu Suurkoskella, joka saattaa olla mukaelma Anjalankosken maisemista.Hietamiehen Hamina-sarja eli Maan väkevän lapset ja Kaikilla elämän kaipuu tapahtuu myös Haminan lähialueilla.Myös Lasse Ojosen teoksessa Maruzzella ja muita muistoja liikutaan kymenlaakson maisemissa.
Kysymyksen runokatkelmat ovat Eeva Tikan kokoelmaan Enkeli astuu virtaan (Gummerus, 1991) sisältyvästä sikermästä Vihreä pimeys.
Säkeet "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen / kuin simpukka olisi ottanut hänet sisäänsä / ja hiertänyt helmeksi" ja "hän oli haluttava, arvokas" ovat sikermän viimeisestä runosta, joka alkaa sanoin "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen" (s. 44). Loput säkeet ovat sikermän ensimmäisestä runosta ("Ei hän ollut erilainen"): "ja pyyhkisi pois ihonalaisen autiuden" ja "Ei koskaan tarvitsisi olla toinen." (s. 39)
En löytänyt tähän kysymykseen vastausta Facebookin tuesta ja ohjeista. Kuitenkin Facebookin omasta profiilista voi kysyä, joten suosittelen, että kysyt sieltä https://www.facebook.com/facebookapp
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei ainakaan toistaiseksi ole ennakkotietoa James Dashnerin The Maze Runner -sarjan kääntämättömien osien suomennoksista. Sarjan aiemmat suomennetut osat on julkaissut Basam Books -kustantamo. Sinun kannattaa tiedustella kustantamolta, onko sarjalle tulossa jatkoa suomeksi.
https://basambooks.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Lähes tähän tapaan alkaa Mikko Kilven kirjoittama runo, joka löytyy kokoelmasta "Hellyydestä" (WSOY, 1972).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1338891
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/
Vesa Sirénin laatima George de Godzinkyn muistokirjoitus oli Helsingin Sanomissa 25.5.1994 sivulla 4.
Vanhat Helsingin Sanomat ovat luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Voitte lukea kirjoituksen myös Helsingin Sanomien Aikakoneesta esimerkikiksi kirjaston asiakastietokoneella.
Saattaa/saattoi tällainen herra ollakin olemassa, mutta valitettavasti artikkelia hänestä ei löytynyt.
Artikkelitietokanta Aleksin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…) kautta voi hakea lehtiartikkeliviitteitä, mm. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, mutta tiedot artikkeleista löytyvät vasta vuodesta 1995. Kuukausiliite on alkanut ilmestyä jo vuonna 1983, joten vuosien 1983-1994 artikkeleiden löytämiseen kirjastosta ei löydy välineitä.
Aleksin avulla löytyi Kuukausiliitteestä kolme maratoneja käsitellyttä artikkelia (kaksi vuodelta 1998 ja yksi vuodelta 2002), mutta mikään niistä ei ollut oikea.
Kaikki Kuukausiliitteet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Jos haluat, voit tulla…
JANAKKALASSA ilmestyi vuosina 1923-1971 Tervakoski oy:n kustantama Tervakosken Kaiku. Se ilmestyi kerran viikossa kaksisivuisena ja keskittyi todennäköisesti enimmäkseen tehdasyhdyskunnan asioihin, joskaan ei kai ollut pelkkä tehtaan tiedotuslehti. Sellaiseksi se virallisesti muuttui vuoden 1972 alusta eikä yrittänytkään kilpailla vuonna 1964 ilmestymisensä alkaneen Kotokulman kanssa. Esim. vuonna 1939 Tervakosken Kaiun levikki oli noin 900 kappaletta (Janakkalan asukasmäärä tuolloin noin 7500-8000).
Janakkala rajoittui 1929 Riihimäen, Hausjärven, Lammin, Vanajan ja Rengon pitäjiin.
RIIHIMÄELLÄ ilmestyi vuonna 1929
Etelä-Suomen Sanomat kolmesti viikossa. Taloudellisten syiden vuoksi se joutui lopettamaan syksyllä 1929.
Riihimäen Sanomat…
Helsingin asukasyhdistyksiltä voisi kysyä pajan vuokrausta. Ainakin Kivikon asukastaloilla on verstas, jota vuokrataan ulkopuolisille. Alla tietoa:
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/viikki-kivikko/palvelut/asukastoiminta-…
Kouvolassa on vuokrattava verstas, jossa on mm. pieni metallipaja. Lieneekö liian kaukana? Alla lisää tietoa:
http://www.verstas24.fi/fi/
Kauniaisten kirjastosta löytyy mm. seuraavat teokset koskien itämaisia mattoja:
Larsson Knut: Itämaisia mattoja; 1992 ja Orienteliska mattor; 1991.
Nukari Matti: Itämaiset matot; 1985
The Colour Treasury of Oriental Rugs; 1976
Beazley, M : Rugs & Carpets ..; 1996
Formenton, F : Oriental Rugs and Carpets; 1979
Amini, M: Vårda orienteliska mattor; 1981
Voin laittaa kirjat varaukseen, jos asiakas niin haluaa ja ne ovat noudettavissa Kauniaisten kirjastosta tai lähettää kirjat asiakkaan toivomaan HelMet-kirjastoon.
Kirjailija Leena Krohnista löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia nykykertojia 3/ toimittanut Kari-Otso Nevaluoma
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta / toimittanut Mervi Kantokorpi
Miten kirjani ovat syntyneet 3/ toimittanut Ritva Haavikko
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4/ toimittaneet Vuokko Blinikka, Kai Vaijärvi
Internetläheitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
http://www.kaapeli.fi/krohn/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Krohn
http://www.teos.fi/kirjailijat/leena-krohn.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/11/leena-krohn-fiktion-ja-faktan-…
César Franckin Grand choeur (uruille) löytyy pääkirjaston musiikki-
osaston käsikirjastokokoelmasta (LP 22734): Orgelmusik
i Nagu kyrka, Finland, esittäjänä Gotthard Arnér. Levyä voi
kuunnella kirjastossa.
Sama LP on myös lainattavaien levyjen kokoelmassa ja
ainakin tällä hetkellä paikalla.
Levy on varastossa, joten kannattaa etukäteen soittaa (puh. 624448),
jolloin käymme hakemassa sen valmiiksi.
CD:tä ja kasettia ei ole.
T. Merja Laine/Musiikkiosasto
Laulu löytyy ainakin äänitteiltä "Hyvä ystävä musikaali ja muita mukavia lastenlauluja" KRC-242 ja "Pieni suuri seikkailu" ACD2110. Ainakin jälkimmäisessä pitäisi olla sanat tekstiliitteessä.
Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta
Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi .
Alkalimetallit reagoivat veden kanssa ja tuottavat paloherkkää vetyä, joka voi aiheuttaa suurina määrinä räjähdyksen. Cesium varsinkin on hyvin reaktiivista. Maa-alkalimetalleista esimerkiksi strontium ja barium synnyttävät myös vetyä veden kanssa reagoidessaan. Beryllium taas synnyttää vetyä liuotessaan suola- tai rikkihappoon.
Lisätietoja näistä aineista ja niiden reaktioista löytyy linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaksollinen_j%C3%A4rjestelm%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Barium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Beryllium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Cesium
https://en.wikipedia.org/wiki/Strontium
https://www.webelements.com/
https://koppa.jyu.fi/kurssit/jy-CUR-4984/luento/luento-13
https://www.ilo.org/dyn/icsc/…
Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan.
