Kurssien alkamista odotellessa ja muutenkin hyvänä apuna ja oppaina toimivat kirjat. Alla elämäkerran kirjoittamisen opaskirjoja. Ne saa lainaan Eepos-kirjastoista: https://eepos.finna.fi/
- Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
- Elämä sanoiksi / Merete Mazzarella
- Totta ja tarua : kirja menneisyydestä kirjoittavalle / Marija Vantti
- Muistot kirjaan : opas muisteluskirjan tekijöille / Jyrki Pietilä
- Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan : opas kirjoittamiseen / Kai Vakkuri
- Kirjoita elämäntarinasi : opas oman tarinan kirjoittajalle havainnollisin esimerkein / Timo Montonen
Ohjeita löytyy myös Naisten ääni -…
Hei
Valitettavasti minäkään en löydä runoa. Voit itsekin kokeilla Runotietokantaa tai muita runosivustoja tältä listalta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx.
Jos haluatte tilata Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ulkopuolelle, voitte kääntyä asiassa oman kirjastonne puoleen. Kaukolainat hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina.
Jos haluatte tilata / varata aineistoa pääkaupunkiseudun sisällä, niin varaaminen onnistuu mistä tahansa kyseisten kaupunginkirjastojen toimipisteestä tai helmikuusta 2003 eteenpäin myös Internetin kautta.
Hildegard Bingeniläinen, joka oli 1100-luvulla elänyt saksalainen benediktiinisisar ja mystikko, aakkostetaan Hildegardin mukaan h-kirjaimen kohdalle. Suomen kansallisbibliogafia Fennican mukaan Bingeniläinen tulee Hildegardin perään: Hildegard, Bingeniläinen.
Pyytämäänne materiaalia ei löydy Kuurojen Liiton kirjastosta, sillä hankimme kokoelmiimme lähinnä suomalaiseen ja kansainvälisiin viittomakieliin sekä muuhun viittomakommunikaatioon liittyvää aineistoa. Otamme hankintaehdotuksenne huomioon, ja mietimme onko se mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa. Kysymiänne kuvakorttisarjoja ei näytä löytyvän yleisistä kirjastoista, mutta kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksia. Opetukseen liittyvää kuvamateriaalia ja opetuspelejä on jonkin verran tarjolla Kehitysvammaliiton kirjastossa ja tuotemyynnissä, osoitteessa www.kehitysvammaliitto.fi. Lisätietoa kuvakommunikaatiosta löytyy sivuilta www.papunet.net.
Runo on tosiaan Ilpo Tiihosen kirjoittama ja nimeltään Suomen äideille. Runo on julkaistu vuonna 1994 ilmestyneessä kokoelmassa Muusa (WSOY). Lisäksi se löytyy kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (WSOY, 2000).
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runon voi lukea myös Helsingin Sanomien sivuilta, vanhasta äidinkielen ylioppilaskokeen tehtävästä:
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06kevat/kysymykset/1303/aidinkieli/p…
Kirjastot.fi -sivustolla kysytään usein kirjastoalan koulutuksesta. Voit etsiä aiempia vastauksia palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto, sanoilla kirjastoala, koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on tiedot koulutusta antavista oppilaitoksista http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/ .
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Haanojan kirjaston henkilökuntaan. He todennäköisesti pystyvät selvittämään mihin varaamasi DVD on joutunut. Varausten pitäisi todellakin olla varaushyllyssä asiakkaiden itse noudettavissa, mutta joskus tapahtuu sekaannuksia. Valitteluni asian aiheuttamasta turhasta vaivasta.
"Lilla Grönluvan" eller Pierre-Henri Camis "Le Petit Chaperon vert" finns med i bl.a Le bibliobus CE2, cycle3. Den korta berättelsen är alltså en av läseförslagen i den franska studieplanen för ca 8-åringar. Berättelsen bygger på ordlekar och kan därför vara rätt svår att förstå, och i all synnerhet svår att översätta. Någon svensk version av berättelsen har jag inte hittat.
På nätet finns däremot texten på franska (http://perso.inforoutes-ardeche.fr/ec-bsupb/instit/le_petit_Chaperon/texte_Cami.html) och på YouTube kan man titta på en scensatt version med franska barn i rollerna (https://www.youtube.com/watch?v=GW65bdoG87k).
Det finns flera …
Joissakin Lavin lauluissa on osittain omaelämäkerrallista ainesta, mutta Silakka-apajalla ei ilmeisestikään perustu senkään vertaa Lavin lapsuuteen. Laulun isä on kalastaja, mutta Veikko Lavin isä Wilhelm Lavi ei suinkaan ollut kalastaja vaan työskenteli sahalla, poliisina sekä koulun vahtimestarina ja talonmiehenä. Pikkuveli Martti laulajalla tosin oli.
Matti Halmeahon kaksiosaisessa Lavi-elämäkerrassa Kun suksi ei luista (Art House, 2012) ja Laulajan testamentti (Art House, 2013) viitataan selailun perusteella lauluun Silakka-apajalla vain hyvin lyhyesti eikä sen yhteyksiä Lavin elämään mainita, vaikka Halmeaho nostaa kirjassa usein esiin lauluissa mainittujen asioiden yhteyksiä Lavin elämänvaiheisiin. Elämäkerrassa ei kerrota, että…
Kyseessä on luultavasti Tommy Tabermannin runoteos Yksinäinen tyttö ja yksisarvinen. Kirjan on julkaissut Gummerus vuonna 2003. Kuvat on tehnyt taidegraafikko Mirka Johansson. Runokokoelma löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611936. Jos kirjan haluaa ostaa itselleen kannattaa kysellä antikvariaateista.
Ikävä kyllä kirjaa ei löytynyt, edes valtakunnalliselta kirjastolaisten listalta ei tullut vastauksia.
Tunnistaisiko joku palvelumme seuraajista? Sama kirja on ilmeisesti haussa myös tässä kysymyksessä.
Tässä Vartion tuotanto:
Anni ja Napoleon
Hänen olivat linnut
Häät : runoja.
Ja sodan vuosiin sattui nuoruus
Kaikki naiset näkevät unia
Lyhyet vuodet
Maan ja veden välillä : novelleja
Matkalla : novelli
Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö : romaani
Nuoruuden kolmas näytös
Runot ja proosarunot... : valikoima
Se on sitten kevät
Seppele : runoja
Sylvi Kekkosen muotokuva
Tunteet : romaani
Valitut teokset
Voit tehdä haun tekijän mukaan Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi tai hakea suoraan teoksen nimellä, niin saat selville missä kirjastoissa teoksia on paikalla.
Lisää tietoa Vartiosta saat Suomen kirjallisuuden hakuteoksista, ja esim. kirjasta Särkilahti, Sirkka-Liisa: Marja-Liisa Vartion kertomataide
Voit…
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Lisätietoa numismaatikoista löydät muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Kyseisen kappaleen sanoja ei näyttäisi ilmestyneen missään painettuna. Viola-tietokannan mukaan kappaleen käsikirjoituskopioita säilytetään Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joten siellä kappaleen sanoihin on mahdollista päästä tutustumaan. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php, ja sinne kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen ja varmistaa, että nuotit saa tutkittavakseen siellä käydessään.
Kappaleen ainoa levytys on ilmeisesti Henry Theelin lp-levyllä ”Oloneuvos” (1978). Se on mahdollista saada kaukolainaan Helsingistä. Juuri muualla sitä ei taida olla. Kaukotilauksen mahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastosta. Ellan ja Aleksin levyllä ”Talventörröttäjät” on samanniminen kappale, mutta se ei…
Mikäli kirjaston käyttäjätietoihisi on postivalinnaksi merkitty sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun siihen. Klikkaa HelMet-palvelusivuston ylälaidasta auki kohta "Kirjaudu". Aukeavalta sivulta löydät sinisen linkin "Unohtuiko salasana". Kun avaat linkin pääset lähettämään pyynnön salasanan palautuksesta.
Mikäli sähköpostiosoitteesi ei ole ajantasalla tai mikäli et ole antanut sähköpostiosoitettasi asiakasrekisteriin, sinun pitää käydä missä tahansa HelMet-kirjastossa, josta saa henkilötodistuksella uuden tunnusluvun.
eKirjaston käyttäjätunnus ja salasana ovat siis samat kuin muissakin Helmet-kirjaston verkkopalveluissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Ennen Italian fasistien valtaannousua ääriliikkeistä puhuttaessa viitattiin yleensä vasemmistoon. Vuonna 1923 Italian keskustalaisen kansanpuolueen perustajiin ja kristillisdemokraattisen liikkeen oppi-isiin kuulunut Luigi Sturzo määritti kuitenkin fasistit oikeiston ääripään toimijoiksi (estremistri di destra).
Tämä tieto löytyy Suomen kuvalehden Tommi Kotosen esseestä (Äärioikeisto ei ole yhtenäinen liike – Monien sirpaleisten ryhmien vihollinen on silti usein sama), joka on julkaistu lehden digilehdessäkin. Artikkeli on alun perin julkaistu Kanava-lehdessä.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aarioikeisto-yhtenainen-liike-s…
Danielle Steelistä on netissä valtavasti tietoa. Löydät hyviä linkkejä varmaankin jokaisen hakupalvelun avulla kirjoittamalla hakulausekkeeksi yksinkertaisesti "danielle steel". Muista lainausmerkit.
Hakupalvelut ohjeineen löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/. Nopea ja vaivaton on esim. Fast, http://www.ussc.alltheweb.com/.
Virallinen Danielle Steel -sivu on osoitteessa http://www.randomhouse.com/features/steel/
Tieteen termipankista löytyy dystopian määritelmä, luonnehdintaa ja esimerkkejä:
http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dystopia
Saija Isomaa ja Toni Lahtinen ovat toimittaneet laajan artikkelisarjan kotimaisesta nykydystopiasta, joka on luettavissa myös verkossa. Sen kautta löytyy myös tarvittaessa lisää lähteitä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143750/Joutsen_Dystopia_2017.pdf?sequence=2
Tampereen yliopiston dystopiaprojekti on koonnut listan suomalaisesta dystopiakirjallisuudesta:
http://www.uta.fi/ltl/dystopiaprojekti/suomalaisetdystopiat.html
Projektiin liittyvästä blogista löytyy myös paljon tietoa:
http://blogs.uta.fi/dystopia/
Kirjavinkit-sivustolta löytyy laaja valikoima arvioituja…
