Kyseinen katkelma on Anton Tšehovin kirjeestä veljelleen Nikolaille. Kirje on päivätty Moskovassa maaliskuussa 1886. Martti Anhavan suomennos kirjeestä sisältyy teokseen Anton Tšehov: Kirjeitä vuosilta 1877 - 1890, (Otava, 1982).
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
https://www.drive2.ru/b/107023/
Tšehov, Anton: Kirjeitä. vuosilta 1877-1890 (suom. ja selityksin varust. Martti Anhava, Otava, 1982)
Thoreaun teoksista lause ei kai löydy, koska kysymyksessä ovat ns. "viimeiset sanat" (tai ainakin lähes viimeiset). Sellaisethan yleensä välittää (usein keksiikin) joku toinen. Simo Ylikarjula kääntää seuraavasti: " En tiedä, että olisimme koskaan riidelleet". Thoreau vastasi perimätiedon mukaan näin kun hänen tätinsä kysyi, oliko hän tehnyt rauhan Jumalan kanssa.
Ylikarjula, Simo
Minä elän ja muita viimeisiä sanoja. - WSOY, 2005.
Sota-arkistosta kerrottiin, että Sampsakosken taistelu käytiin Lavialla Niemi-nimisessä paikassa 21.02.1918. Valkoisten puolelta taisteluihin osallistui Porin pataljoonan komppaniat 3 ja 4: 90 miestä + noin 40 miehen apujoukot, siis yhteensä noin 130 miestä. Sota-arkistossa ei ollut tietoa vastustajien määrästä eikä myöskään kaatuneista.
Jos olet kiinnostunut tarkemmista tiedoista, asiaa kannattaisi tiedustella myös Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta.
Osoite: Maurinkatu 1
Puh: 09-18126351
Auki: ti, to.pe. 09.00-15.00; ke 09.00-16.00.
Helmet-kirjastoissa Vauhdin maailmaa valitettavasti säilytetään vasta vuodesta 1980 alkaen. Sen sijaan se löytyy Kuopion varastokirjastosta vuodesta 1965 alkaen, ja myös vuosikerta 1975 näyttää sieltä löytyvän. Voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, esimerkiksi käyttäen lomaketta, joka löytyy täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Myös Kansalliskirjaston kokoelmista lehti löytynee, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan.
Maailmanmusiikkiin keskittyneen amerikkalaisen levy-yhtiö Putumayo levyjen kannet suunnittelee Nicola Heindl.
https://www.putumayo.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Putumayo_World_Music
Nicola Heindlilla on omat kotisivut.
http://www.nicolaheindl.com/
Katermantietä ei mainita Helsingin kadunnimet -julkaisussa, enkä löytänyt sitä myöskään mistään vanhasta kartasta. Pystyt etsimään Helsingin vanhoja opaskarttoja Helsingin karttapalvelusta, valitse vasemmalla olevasta palkista Aineistot -> Historialliset aineistot -> Opaskartat.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy asiasanalla "oppilasarviointi" useita viitteitä aihetta käsitteleviin teoksiin. Esim. Silta uuteen opiskelija-arviointiin (1996) tai Portfolio arvioinnin ja oppisen tukena (1994) sekä Opiskelijan arviointi työssäoppimisessa (1999) ja Virta, Arja:
Uudistuva oppimisen arviointi: mahdollisuuksia ja varauksia (1999). Myös CD-ROM-viitetietokanta Aleksista löytyy viittauksia aiheesta kirjoitettuihin aikauslehtiartikkeleihin. Aleksia on mahdollisuus käyttää käsikirjastossa (2. krs.).
Levyä on kaksi kappaletta HelMet kirjastossa, mutta siitä on varauksia. Voit varata levyn missä tahansa HelMet kirjastossa tai tehdä varauksen netissä, jolloin tarvitset siihen kirjastokortin numerosi ja PIn koodin.
Levyn tiedot saat esille, kun valitset Helmet etusivulta http://www.helmet.fi Tarkenna hakua ja pudotusvalikosta aineistoksi DVD-levyn. Kirjoita levyn nimi hakuruutuun.
Sven Delblancin Samuelin kirja WSOY, 1983 sopii kuvaukseen. Sarja pohjautuu kirjailijan äidinisän ja hänen perheensä vaiheisiin. Muut osat ovat Samuelin tyttäret WSOY, 1985, Kanaanin maassa WSOY, 1986 ja Maria yksin WSOY, 1989.
Darwinin esittämässä ajatuksessa ei ollut kyse ystävyydestä, vaan synnynnäisestä kyvystä tuntea voimakkaita tunteita. Pappissukulaiselleen William Darwin Foxille vuonna 1843 lähettämässään kirjeessä Darwin muotoili asian näin: “Strong affections have always appeared to me, the most noble part of a man's character & the absence of them an irreparable failure; you ought to console yourself with thinking that your grief is the necessary price for having been born with (for I am convinced they are not to be acquired) such feelings -” [kursiivi lisätty] (The correspondence of Charles Darwin. Volume 2, 1837-1843, s. 352)
Kokoelmassamme on lavastusta käsitteleviä kirjoja, mutta ne liittyvät enimmäkseen teatteriin. Teoksessa Harha on totta: näkökulmia suomalaiseen lavastustaiteeseen ja pukusuunnitteluun 1900-luvun alusta nykypäivään pitäisi olla jotakin myös elokuvalavastuksesta, mutta kirja on lainassa, joten emme voi tarkistaa asiaa. Lavastuksesta ja kuvauspaikoista on jonkin verran kirjoissa, joissa kerrotaan elokuva-alan ammattilaisista (esim. Hytönen: Kamera käy!: elokuvaaja Kari Sohlberg) tai tietyn elokuvan teosta (esim. Lupaus). Sidney Lumetin teoksessa Elokuvan tekemisestä on luku, joka käsittelee lavastusta ja puvustusta. Kuvausympäristöstä on esim. Kari Pirilän kirjassa Elävä kuva - elävä ääni.
Jos tulet käymään kirjastossa, voimme etsiä sinulle…
Tässä muutamia esimerkkejä toivomistasi aiheista.Kehoon ja tunnekasvatukseen sekä turvataitoihin liittyvistä kirjoista aikuisille ja lapsille:Mäkelä, Heli: Tunteita päästä varpaisiin: kehotietoisuus lapsen ja aikuisen tunnetaitojen tukena (2022)Núñez Pereira, Cristina: Tunnehetket: ilman tunteitasi et olisi sinä (2018)Lajunen, Kaija: Tunne- ja turvataitoja lapsille : tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali (2015)Kytölä, Katja: Ulla ja lasten turvataidot (2022)Cacciatore, Raisa: Pipunan ikioma napa (2019)Sukupuolisensitiivisyyteen ja moninaisuuteen liittyviä kirjoja aikuisille ja lapsille:Alasaari, Nea: Tasa-arvoinen kasvatus: opas vanhemmille ja muille lasten läheisille (2022)Nousiainen, Susi: Sukupuoleen katsomatta: kuinka…
Kirja on uusi, ja vasta tulossa Helmet-kirjastoihin. Voit tehdä varauksen, kun kirjojen sijaintitiedot eli ne kirjastot, joihin kirja on hankittu, näkyvät Helmetin kautta.
Hei, kirjastostamme löytyy ruotsiksi oikeastaan kaikkia eri aineistolajeja, kuten kirjoja, dvdtä, cdtä, nuotteja, pelejä yms. Myös kaikista pääluokista löytyy aineistoa, sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa. Lehtiä löytyy noin 15 nimekettä (aikakauslehtiä ja sanomalehtiä, esim. Teknikens värld, Dagens Nyheter). Eniten aineistoa ruotsiksi löytyy aikuisten ja lasten kaunokirjallisuudessa sekä musiikissa, tietokirjallisuudessa painottuvia luokkia ovat matkailu, käsityö, kieli ja kirjallisuus.
Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja -sarjan kautta pääsee käsiksi ainakin muutamaan artikkeliin ja arvosteluun André Malraux'n romaanista Toivo. Teoksen ilmestymisvuonna 1983 siitä kirjoittivat Aamulehteen Eeva-Liisa Manner 23.10.1983 ja ja Alpo Junkola 18.12.1983. Samana vuonna 10.12. ilmestyi myös Riitta Korhosen artikkeli Suomen Sosiaalidemokraatissa. Seuraavana vuonna teoksesta kirjoitti Veijo Hietala Turun Sanomissa 15.1.1984 ja vuoden tauon jälkeen 27.10.1985 teos mainitaan vielä Aamulehden artikkelissa, jonka pääaiheena on keskustelu eurooppalaisesta romaaniperinteestä Stavangerin kirjailijaseminaarissa edellisenä keväänä.
Mikäli Kirjallisuusarvosteluja -sarjaa ei ole saatavilla, artikkeleihin pääsee käsiksi myös pyytämällä em…
Kysymääsi kirjaa ei tuntuisi löytyvän ainakaan suurkaupunkialueen (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) kokoelmista eikä myöskään tieteellisten kirjastojen (Linda) yhteistietokannasta. Ehkäpä kannattaisi vielä etsiskellä jälkimmäisestä tietokannasta. Olisiko tekijä nimen omaan Floyd Thomas L.? Mm. hänen kirjojaan löytyy Lindasta. Kysymääsi toista kirjaa (Serda, Adel S.: Microelectronic Circuits, 3. painos) on hankittu Vantaan Tikkurilaan kaksi kappaletta, joista molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannan (Helka) mukaan pitäisi Fysiikan kirjastosta löytyä CD-ROM-versio, kirja (4. painos)on sen sijaan sieltäkin lainassa.
Ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastolla ei ole enää Kansallisbiografian lisenssiä käytössä, eikä sitä luultavasti ole muissakaan Keskikirjastoissa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on Kansallisbiografia, mutta etäkäyttöä varten vaaditaan opiskelutunnukset. Yliopiston kirjastossa voi luultavasti paikan päällä käyttää Kansallisbiografiaa. En saanut sieltä vielä vastausta. Tässä yliopiston kirjaston yhteystiedot: Yhteystiedot — Jyväskylän yliopiston kirjasto (jyu.fi)
I think there is not any Tove Jansson sections in any local library, but as part of the public art work collection of the Central Library Oodi, there is a Tove Jansson art rug in children´s department. It´s created by a Finnish designer Laura Merz.
More detailed information you can find online: https://oodihelsinki.fi/en/what-is-oodi/art
