YK:lta ilmestyy vuosittain tammikuussa Population and vital statistic report -julkaisu. Julkaisussa on kattavat maittain kootut tilastot mm. kuolleisuusluvuista.
Vuoden 2019 julkaisun mukaan Italiassa kuoli vuonna 2017 649 061 ihmistä ja Espanjassa 421 269 ihmistä ja vuoden 2018 julkaisun mukaan Italiassa kuoli vuonna 2016 615 261 ihmistä sekä Espanjassa 406 815 ihmistä.
Päivittäisen kuolleisuuden voi laskea jakamalla kuolleet vuodessa olevien päivien määrällä. Tällöin päivittäiset kuolleisuusluvut olisivat seuraavat:
Maa
2016
2017
Italia
1 685,65
1 778
Espanja
1 114,56
1 154,16
Yllä oleva on tietenkin suuntaa antava tieto ja perustuu vain muutamaan…
Etsitty Lars Huldénin runo on Syksy, kotona -sarjaan kuuluva Joulukuun yö (alunperin kokoelmasta Judas Iskariot samfundets årsbok, 1987). Pentti Saaritsan suomennos siitä on mukana Huldén-valikoimissa Taivas tummuu, mutta valkoisiin pilviin osuu valo : runoja vuosilta 1975-1987 (WSOY, 1991) ja Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (WSOY, 2006).
Jos kirja on jossakin HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa, voit tilata sen mihin tahansa noiden kirjastojen toimipisteeseen. Varaaminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.
Mikäli kirjaa ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastoissa – yliopiston kirjastot mukaan lukien –, sen voi saada kaukolainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv….
Ikävä kyllä emme ole kirjaa tunnistaneet. Olen lähettänyt kysymyksen kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan vastaus löytyy sitä kautta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä löytyy useita päivähoitoa käsitteleviä kirjoja. Esim. seuraavat: Lapselle hyvä päivä tänään; Näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen, Lasten yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa ja Lapsuus hoidossa: aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Hakusanaksi voilaittaa päivähoito ja rajata vuodet esim. seuraavasti:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sp%C3%A4iv%C3%A4hoito__Ff%3A…
Kokoelmasta Vihreät niityt (Fazer Musiikki 1995) löytyy käännös Riemumielin rinta tahtoo (Tanzen möcht' ich) joka on Emmerich Kálmánin operetista Die Csárdásfürstin (Mustalaisruhtinatar).
Juventino Rosasin valssi Kaunein iltamme (Sobre las olas) on valitettavasti julkaistu nuottina Saukin suomenkielisin sanoin vain kerran eli Scandia-Musiikin vuonna 1956 julkaisemassa sarjassa Scandia evergreen. Se voi olla hankala löytää mistään kokoelmasta, mutta Kansalliskirjastossa Helsingissä sitä voi kyllä tilaamalla tutkia. Jos sävelmästä riittää nuotti, jossa ei ole suomenkielisiä sanoja, esimerkiksi pianosovituksen voi tilata HelMet-kirjastosta. Jos taas kelpaa nuotti, jossa on tavallisemmat suomenkieliset sanat eli Yli aaltojen (sanat Rainer…
Toimitilasijoittamisesta on kirjoitettu ainakin yksi opinnäytetyö: Juho Ihanamäki: Toimitilasijoittaminen – vaihtoehto yksityishenkilön sijoituskohteeksi Tampereella (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2013). Muutamia kirjoja aiheesta on myös:
- Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2017 / laatinut: KTI Kiinteistötieto Oy (2018)
- Toimitilasijoittaminen : markkinat, strategia, analyysi / Olli Olkkonen, Hanna Kaleva, Petri Land (1997, lisäpainos 2004)
Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin.
Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,…
Kyseessä on varmaankin EKA. Aapinen : kevät (toim. Sirkku Kananoja ja Terttu Tupala,1974). Kirjassa on Thorbjørn Egnerin satu Hammaspeikot Möö ja Paa (s.18-19). Joissakin tietokannoissa kirjan nimi on Elävää kieltä. 1B, Aapinen : eka kevät.
https://finna.fi/Record/satakirjastot.87085?sid=2920151809
Samaiset hammaspeikot seikkailevat myös Egnerin kirjassa Satu hammaspeikoista (suom. Eeva-Liisa Manner, 1961)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Etsimäsi kohta ovat Ovidiuksen Amores-runoteoksen ensimmäisestä kirjasta, elegiasta 10.Amores-teosta ei valitettavasti ole suomennettu.Englanninnoksessa kohta kuuluu näin: "The mare asks no gift of the horse, nor the cow of the bull..."https://www.gutenberg.org/files/47676/47676-h/47676-h.htmhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Plussa-tietokannasta löytyy monia kirjoja asiasanalla "leijat". Tässä niistä muutamia:
Bondestam: Better kites-parempia leijoja sekä Lennä, lennä leijani.
Baker: Making kites.
Hyllyluokasta 798 voit löytää myös muita vastaavia teoksia.
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
Voisit tiedustella lähimmästä Helmet-kirjastostasi, onko siellä kierrätyshyllyä itselle tarpeettomille kirjoille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tilan puutteen vuoksi kirjastojen kierrätyshyllyihin ei useinkaan voi tuoda kuin muutaman kirjan kerrallaan. Kirjastot voivat ottaa lahjoituskirjoja myös omiin kokoelmiinsa, jos teosten arvellaan kiinnostavan lainaajia.
Lotta-kirjojen käännöksiä voit etsiä Libris-tietokannasta:
http://www.libris.kb.se/sok/sok.jsp
Kustannusteknisissä kysymyksissä sinun kannattaa kääntyä Lotta-kirjojen suomalaisen kustantajan, Kariston, puoleen.Kariston yhteystiedot ovat seuraavassa linkissä:
http://www.karisto.fi/
Ruotsinkielisten alkuteosten kustantaja on B. Wahlströms Bokförlag AB. Wahlströmin verkkosivut löytyvät täältä:
http://www.wahlstroms.se/default.jsp
FINLEX, Valtion säädöstietopankki, löytyy internetistä osoitteesta http://www.finlex.fi . Siirry eteenpäin kohdasta: Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuun: kirjastolaki, niin saat luettavaksesi kirjastolain. Lain 2§ rajaa kirjastopalvelujen tavoitteet seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen." Pykälä 3 määrittelee kunnan tehtävät näin: "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse…
Kyllä löytyy, näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssäkin. Kirja on Viitasaaren pääkirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.wiitaunioni.fi/fi/palvelut_asukkaille/kirjastopalvelut/viita…
Vanhaa aineistoa poistetaan tai se tulee poistokirjojen muodossa myyniin silloin tällöin. Emme kuitenkaan poista kirjoja asiakkaiden toivomusten mukaan. Narinkka 1985 kirjaa ei ole kovin monta lainattavaa kappaletta jäljellä Helmet-kirjastoissa, joten niitä ei todennäköisesti kovin helposti poisteta.
