Kirjaa voi jonottaa etenkin silloin, kun siitä on paljon varauksia.
Päästäksesi jonoon eli varaamaan haluamaasi kirjaa tarvitset Helmet-alueen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Varaus tehdään kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla omiin tietoihin helmet.fi -sivustolla.
Voit täyttää korttihakemuksen ennakkoon. Linkin kautta saat lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Venäläisen säveltäjän Sergei Tanejevin (Сергей Иванович Танеев, 1856 -1915) teosten äänitteitä löytyy kyllä Suomen kirjastojen kokoelmista.
Finna.fi-hakupalvelusta löytyy 148 nimekettä CD-levyjä, joilla on Tanejevin musiikkia. Osa äänitteistä on kokoomalevyjä, joilla on myös muiden säveltäjien teoksia.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22tanejev+sergei%22&type=AllFi…
Oman kirjastoalueesi kokoelmista löytyy muutama äänite, mutta voit tilata äänitteitä lainaan muista Suomen kirjastoista oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Myös Naxos-musiikkikirjastosta löytyy lukuisia Tanejevin teosten äänitteitä:
https://karkkila.naxosmusiclibrary.com/login/library/card
Palvelun käyttöön tarvitset kirjastoalueesi kortin ja…
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978).…
Voisikohan etsimäsi australialainen sarja olla nimeltään Offspring, suomeksi esitetty nimellä Rakkautta ja jälkikasvua, jossa seurattiin kolmikymppisen lääkärin, Nina Proudmanin ja hänen työyhteisönsä ja perheensä ihmissuhteita? Sarjan tunnuskappale on ainakin nimeltään "When We Swam", esittäjänä Thao & The Get Down Stay Down. Lisää tietoa täällä:Offspring (TV series) - WikipediaRakkautta ja jälkikasvua: Viisi kautta Areenassa! | YLE TV2 | yle.fi
Kyseessä on ilmeisesti sanaleikki, netistä löytyy myös muoto "Hilja Haahti hangella hiljaa hiihti". Esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla on kerätty samantapaisia hauskoja sanaleikkejä, kuten "Hilja sanoi Hiljalle hiljaa, niin hiljaa ettei Hilja kuullut kuinka hiljaa Hilja sanoi Hiljalle hiljaa".
Voit etsiä aineistoa internetissä Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta Plussasta http://www.libplussa.fi Paina Helsinki-painiketta (riippumatta siitä minkä kaupungin valitset, saat viitteitä koko pääkaupunkiseudun kirjoista). Valitse "Asiasana tai luokka" ja kirjoita lokeroon 868# ja paina hae. Saat vastaukseksi sata viitettä, joista osa on huteja siitä syystä, että pääkaupunkiseudun kirjastojen luokitusjärjestelmät ovat erilaiset. Voit tehdä myös haun muiden kirjastojen portugalin kielen luokalla: kirjoita lokeroon 89.64# jolloin saat n. 60 viitettä.
Jos kirjoitat lokeroon luokan asemesta asiasanan portugalin kieli, saat 30 viitettä. Mainitsemaasi Hugo-sarjan kirjaa Portuguese in three months ei pääkaupunkiseudulla ole.…
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Olisiko kyseessä Ulf Sindtin "Kummitukset ja vampyyrit" (Schildt 1998):
https://outi.finna.fi/Record/outi.379822
Sindt on julkaissut myös merirosvokirjan. Täältä löytyy kirjan kansikuva:
https://www.antikvaari.fi/teos/kummitukset-ja-vampyyrit/62a3c155eaa1ec1…
Seuraavista novelliantologioista ja -kokoelmista voisi löytyä sopivia novelleja.
2040 : tarinoita demokratian tulevaisuudesta
Farah, Nura: Lumimaa : kertomuksia
Free? : stories celebrating human rights
Granta : uuden kirjallisuuden areena. 8, Eläin
Le Guin, Ursula K.: Lentokenttien maailmat
Le Guin, Ursula K: Maailman syntymäpäivä ja muita tarinoita
Verkon silmässä : tarinoita internetin maailmasta
Lisäksi Harry Salmenniemen novellikokoelmista voisi löytyä sopivia tekstejä.
Kysyin asiaa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja he vastasivat näin: "Kysymys on kinkkinen. Ylen vuosien 1957–2008 digitoimat tv-ohjelmat ovat kylläkin Ritva-tietokantamme kautta etsittävissä, esimerkiksi Pikku kakkosen jaksoja 90-luvulta löytyy paljon meidänkin tietokannastamme. Jaksoihin ei kuitenkaan yleensä ole liitetty kuin varsin vähän kuvailutietoa, esimerkiksi yksittäisiä, pikku kakkosen sisällä esitettyjä ohjelmia ei tavallisesti ole erikseen kuvailtu.Etsimäsi ohjelman pituus 15–25 minuuttia saattaisi viitata siihen, että ohjelma on voitu esittää pikku kakkosen ulkopuolella itsenäisenä lastenohjelmanaan. Jos kyseessä on ollut ulkomainen tuotanto, se tuskin löytyy meiltä, eikä tuskin Yleltäkään. Tarkempi tieto…
Korona-ajan jälkeen kirjastot ovat palanneet suureksi osaksi takaisin lähitapahtumiin ja lukupiireihin. Etälukupiirejä on kuitenkin vielä, mutta tietoa kirjastojen etälukupiireistä ei löyty yhdestä paikasta, vaan niitä täytyy etsiä kirjastojen omilta verkkosivuilta. Esimerkiksi Helmetin tapahtumahausta löytyy Nuorten etälukupiiri, Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi, Turusta en löytänyt haulla etälukupiiri tai lukupiiri online tai lukupiiri verkossa, Etsi kirjaston tapahtumia.Etsin etälukupiirejä myös seuraavista kirjastoista löytämättä: Hämeenlinna, Tampere, Seinäjoki, Rovaniemi, Oulu. Aiemmasta vastauksestamme löysin muutaman vielä aktiivisen etälukupiirin, mutta ne eivät ole kirjaston vetämiä, Virginia Woolf -lukupiiri https://…
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta (http://www.sktl.net/) kerrottiin, että teoksen, myös klassikkoteoksen, käännöksen nimi sovitaan kirjan kustantajan ja kustannustoimittajan kanssa. Viime kädessä kustantaja päättää nimestä.
Finnairin sivuilla kerrotaan, että reitti Helsingistä Frankfurtiin on 1538 km pitkä.
http://www.finnair.fi/web/finnair/scripts/template_2level_white.jsp?BV_…
Kyseistä teosta löytyy mm. Helsingin Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta, jossa se on ainoastaan lukusalikäytössä eli sitä ei voi lainata kotiin.
Samalta tekijältä on ilmestynyt pari vuotta myöhemmin laajempi tutkimus samasta aiheesta (Vasara, Erkki, Suomen ratsastusurheilun historia, Suomen ratsastajainliitto, 1987)ja se löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot sekä tästä että jäljempänä olevista teoksista löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/.
Lisää kirjallisuutta aiheesta:
Jalkanen, Lauri, Vuosisata ratsain, 1986
Peltomäki, Martti, Ratsastuksen ilot ja itkut, 1995
Helsinki International Horse Show : muistoja vuosien varrelta = minnen & höjdpunkter = memories & highlights, 2004
Leppänen, Mirja,…
Kirja, Björne, Lars: Syihin ja lakiin eikä mielivaltaan : Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918-1939. Helsinki. Suomalainen lakimiesyhdistys. 1977, löytyy useista pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista, mm. uudesta Kaisa-talosta, Fabianinkatu 30, 4. kerr. Oikeustiede.
Kaikki halukkaat saavat kirjastokortin Helsingin yliopiston kirjastoon.
Marie-Henri Beylen eli Stendhalin teosta "Rome, Naples et Florence" (1817) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi
http://fr.wikipedia.org/wiki/Stendhal
Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa. Helsingissä kirja on käsikirjastokappaleena yliopiston kirjastossa :Viikin tiedekirjastossa ja Kasvitieteen kirjastossa (Unioninkatu 44).
Valitettavasti en pystynyt kollegoitteni avullakaan keksimään, mistä kirjasta on kyse. Voit vielä kääntyä kysymyksesi kanssa Lastenkirjainstituutin puoleen. Heidän kirjastonsa tiedonhakulomake löytyy sivulta: https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto
Sade ei todennäköisesti tarkoittanut La Nouvelle Justine –teosta Justinen tarinan lopulliseksi versioksi, vaan on todennäköistä, että kolmannen version jälkeen olisi tullut vielä ”uusi uusi Justine”. Kuten Will McMorran toteaa artikkelissaan "Intertextuality and Urtextuality: Sade's Justine Palimpsest" (Eighteenth-Century Fiction 2007 (4), s. 367):
No single, authoritative text subordinates the others, and a strong sense of textual instability consequently permeates each of the variations of Justine's story. Sade reverses the direction of the typical writing process: text reverts to paratext, finished article reverts to rough draft as one version is consumed by the next.
Lisäksi on huomioitava, että Sade ei koskaan itse julkaissut…
