Kyseessä taitaa olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).Titit syövät salmiakkia, ja kirjan kannessa näyttäisi oleva kaksi kuuta.Kirjaa on etsitty ennenkin:https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-80-luvun-lopussa?language_content_entity=fi
Sinun kannattaa mennä kirjastoosi paikanpäälle tutkimaan kemiankirjoja ja niiden sisältöä. Kirjastojen hakujärjestelmistä ei oikein ole apu, jos kirja vain muutamilla sivuillaan käsittelee kyseistä aihetta. Kirjan viitetietietoihin on tallennettu asiasanat vain yleisemmällä tasolla kuten kemia oppikirjat, kemiallinen analyysi, kemialliset sidokset tai kemialliset ominaisuudet.
Seuraavaksi voisit tutkia mitä kirjallisuutta aiheesta löytyy pääkaupunkiseuden aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku: kemia and oppikirjat, voit rajata haun heti suomenkielisiin kirjoihin.
Ainakin seuraavissa kirjoissa on tietoa erotusmenetelmistä:
Kemia. 3 : Alkuaineiden kemia ; Tutkimus ja teknologia
Kemian maailma. 4 : Tutkimus, teknologia…
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,…
Pääkirjaston ala-aulassa on maksullinen näyttelytila, mutta ilmeisesti haluatte kuitenkin maksuttoman tilan. Lasten- ja nuortenosastolla on mahdollista järjestää pienimuotoisia näyttelyitä lasten töistä. Tilan annamme maksutta, mutta edellytämme, että näyttelyn pitäjä ottaa huomioon tilan asettamat rajoitukset. Kuopion kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta kuopio.finna.fi .
Alla on katkelma Paavo Cajanderin Shakespearen Kesäyön unelman suomennoksesta vuodelta 1891. Katkelmassa myös tuo Lysanderin lausahdus, joka on ilmeisesti joissakin ranskankielisessä käännöksessä mainitsemassasi muodossa.
LYSANDRE.—Il a galopé son prologue, comme un jeune cheval; il ne connaît point d'arrêt. Voilà une bonne leçon, mon prince: il ne suffit pas de parler; il faut parler sensément.
LYSANDER. Hän ajelee kuin äksyä varsaa; ei ymmärrä sanoa: ptruu, humma! Hyvä opetus, armollinen herra: ei puhumisesta, jos ei puhu oikein.
http://www.gutenberg.org/files/17930/17930-h/17930-h.htm
http://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Rodinin ensimmäinen pieni kipsiversio patsaasta on valmistunut noin vuonna 1880. Wikipedia-artikkelissa kerrotaan, että ensimmäinen suurikokoinen valos valmistui vuonna 1902 ja se esiteltiin yleisölle vuonna 1904.
Teoksesta on useita kopioita eri puolilla maailmaa. Kööpenhaminan Ny Carlsberg Glyptotek -taidemuseon patsas on listauksen mukaan myös vuodelta 1904.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajattelija_(taideteos)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_The_Thinker_sculptures
Concert Archives -sivustolla on listattuna 724 Neil Diamondin konserttia 1960-luvulta lähtien. Hakemalla sivuston tietokannasta ei löytynyt yhtään konserttia, jossa Neil Diamond olisi esiintynyt Suomessa. Todennäköisesti hän ei siis ole täällä käynyt koskaan esiintymässä.
Lähde:
https://www.concertarchives.org/bands/neil-diamond#faq-section
Karjala-aiheisia runoja on etsitty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Kysymykseen on vastattu muun muassa 2022 ja vastaukseen on liitetty kattavasti eri Karjala-aiheisia runokokoelmia ja tekstejä. Vastausta pääset tarkistelemaan täältä. Vastauksen Helmet-linkit eivät enää toimi, mutta tämän Helmet-linkin kautta pääset tarkistelemaan erilaisten Karjala-aiheisten runoteosten saatavuutta Helmet-kirjastoissa. Tästä hakulistasta puuttuu esimerksiki Runon kultaista Karjalaa -teos vuodelta 1950, saatavuuden voit tarkistaa täältä.Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Tässä muutama yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta saatu kirjallisuusviite ruotsalaisesta yksityistämisestä yleensä :
MANAGEMENT for privatization : lessons from industry and public service / edited by Joseph Prokopenko. 1995.
SPRINGDAL, Kent : Privatisation of the IT sector in Sweden. 2000.
SVENSSON, Torsten : Marknadsanpassningens politik : den svenska modellens förändring 1980-2000. 2000.
Suomalaisia Telian yksityistämistä käsitteleviä artikkeleita Aleksi-artikkelitietokannasta :
TIILIKAINEN, Teppo : Kansankoti sai kansanosakkeen. Suomen kuvalehti. 2000 ; 24 ; 9.
MÄÄTTÄNEN, Seppo : Epätoivon hyppy osakemarkkinoille. Talouselämä. 2000 ; 21 : 46-48.
Ruotsalaisesta Affärsdata-aikakauslehtiartikkelitietokannasta http://80-www.ad.se.…
Käännyimme kysymyksesi kanssa Suomen Urheiluliitto ry:n puoleen ja sieltä vastattiin, että ikäsarjan määräytyminen riippuu siitä kilpaillaanko Pohjoismaissa vai EM- ja MM-kilpailuissa. Suomessa ja Pohjoismaissa kilpaillaan niin sanotun kalenteri-ikäsäännön mukaan, eli uuteen sarjaan saa osallistua jo vuoden alusta, vaikka täyttäisi kyseisen ikävuoden vasta vuoden lopussa. EM- ja MM-kilpailuissa taas noudatetaan tarkkaa syntymäpäivää kilpailusarjojen määrittelyssä. Näin ollen voit siis kilpailla Suomessa M50-sarjassa jo vuoden 2011 alusta alkaen.
Lisätietoa veteraaniurheilusta löydät Suomen Veteraaniurheiluliiton sivuilta osoitteesta http://www.svu.fi/
Sinivalkoisia kansia on ainakin kirjasarjoissa Nuorten Toivekirjasto ja Kontakti, mutta valitettavasti en löytänyt kuvaamaasi kirjaa kummastakaan sarjasta. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi kirjasarjan ja kirjan?
CD-ROM-levykkeelle tallennettua tietosanakirjaa voidaan pitää elektronisena hakuteoksena. YSAn - yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html hakuteos on teos, johon on koottu tiiviitä artikkeleita usealta tai tietyltä alalta. Hakuteoksen rinnakkaistermejä ovat hakemistot, käsikirjat, sanakirjat, tietosanakirjat.
Elektronisen aineiston määrittely on esim. teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt: elektronisen aineiston kuvailu (julk. BTJ : Kirjastopalvelu, 1999)
"Aineisto (data ja/tai ohjelma), joka on koodattu tietokoneella käsiteltäväksi. Myös aineistot, jotka vaativat tietokoneeseen kytketyn oheislaitteen (esim. CD-ROM lukijan) käyttöä ja suorakäyttöpalvelut (esim. ilmoitustaulut, keskusteluryhmät/…
Hei!
Ruotsissa Jungstedtin kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Den du inte ser (2003), suomennettuna nimeltään Kesän kylmyydessä;
I denna stilla natt (2004) , suomennettuna Meren hiljaisuudessa;
Den inre kretsen (2005), suomennettuna Saaren varjoissa;
Den döende dandyn (2006), suomennettuna Muurien varjoissa;
I den ljuva sommartid (2007), ei toistaiseksi suomennettu;
Den mörka ängeln (2008), ei toistaiseksi suomennettu;
Den dubbla tystnaden (2009), ei vielä suomennettu
Kysymäsi kappale löytyy Pedro's Heavy Gentlemen & Friends -yhtyeen CD-levyltä ”20 suosikkia” (Warner Music Finland, 1999) sekä kokoelmalevyltä ”80-luvun huiput. 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83” (Fazer Records, 1995).
Mainitsemaasi nimekettä en löytänyt pohjoismaisista kirjastoista. Tarkistin myös seuraavat: British Library, Kongressin kirjasto, WorldCat-kokoelmatietokanta.
Samanaiheisia kirjoja kyllä löytyy useita. Esim. Keyes, Jessica: Bring your own devises (BYOD) survival guide (2013)
Tämä kirja on tilattavissa kaukolainaksi Porvoon kirjaston kautta Helsingistä.
osoitteessa www.helmet.fi valitset "tarkennetun haun". Siinä hakutermiksi "kaunokirjallisuus", materiaaliksi cd ja kieleksi saksa. Listauksessa on yli 200 nimikettä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kaunokirjallisuus%29%20f…
Suosittelen, että otat yhteyttä erityisasiantuntijoihin, kuten Suomen Lajitietokeskukseen, joka löytyy verkosta osoitteesta: laji.fi
Sivuston yläpalkissa on Foorumi, jossa voi mm. pyytää apua lajien määritykseen. Sivulta löytyvät toimintaohjeet.
Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi tutkimuksen ja opetuksen, hallinnon sekä suuren yleisön käyttöön.
Hyötyä ja iloa voi olla myös Ötökkätieto-sivustosta osoitteessa: otokkatieto.fi
Sivuston tekijät FM Leena Luoto ja FM Heikki Luoto toivovat että Ötökkätieto-sivuston avulla puutarhan ja pihapiirin monimuotoinen luonto tulisi tutuksi ja ötököiden tunnistaminen olisi helpompaa.
Kysymykselläsi tarkoitat ilmeisesti pommituksissa tuhoutunutta taloa. Helsinkiä pommitettiin 16.5.1942. Pommituksessa kuoli neljä henkeä. Kuvien mukaan pommit vahingoittivat ainakin Jääkärinkadun ja sen naapurikaduilla olevia taloja. Sota-arkiston kuvien mukaan Jääkärinkatu 8:n talo kärsi hyvin pahasti. Kuvista kuitenkin näkyy, että paikalla on ollut kaksikerroksinen puutalo, jonka alakerta on saattanut olla kiveä. Samanlaisia taloja oli vielä 1950-luvulla naapurissa olevalla Vuorimiehenkadulla.
Kuvat voi hakea https://www.finna.fi/ palvelusta. Hakusanana voi käyttää Jääkärinkatu 8. Toinen mahdollisuus on http://sa-kuva.fi/ -sivustolta. Hakusana voi käyttää Jääkärinkatu.
Muut lähteet:
Enkenberg…
