Hei!Opettajattaren laulu löytyy teoksesta: Suuri Toivelaulukirja 19. Kirjaa löytyy Riihimäen kirjastosta sekä musiikkiosastolta että kirjaston varastosta.
Parhaiten löydät materiaalia aiheesta 1970-luvun naisten- ja muotilehdistä. Voit kysellä lehtiä oman kuntasi/kaupunkisi pääkirjastosta. Pääkaupunkiseudulla kannattaa kääntyä Pasilan kirjaston tai Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Löytämäni aineisto on pääasiassa englanniksi. 1970-luvun muodista sekä hiustyyleistä löytyy ainakin verkosta paljon materiaalia, sekä kuvia, että tietoa. Seuraavat linkit vaikuttivat mukavilta ja monipuolisilta: http://www.costumegallery.com/1970.htm , http://www.geocities.com/SouthBeach/Breakers/8548/ ,
http://www.yesterdayland.com/popopedia/shows/decades/fashion_1970s.php , http://members.tripod.com/lisawebworld2/70sfashion.html .
Voit itse etsiä vielä lisää mielenkiintoisia linkkejä vaikkapa Googlen www.…
Maanvuokralainsäädännön uudistamisesta annetun lain 258/1966 esitöiden viitteet eduskuntakäsittelyn osalta (valtiopäiväasiakirjat) voi etsiä Eduskunnan internet-sivuilta osoitteessa http://www.eduskunta.fi
Pääsivulta valitaan Asiat ja asiakirjat - Asioiden käsittelyvaiheet - Haku vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Mm. säädöksen numerolla voi etsiä.
Kirjaston virkailijat neuvovat valtiopäiväasiakirjojen etsimisessä.
Ennen eduskuntakäsittelyä tehtyjä esitöitä (mm. komiteanmietintöjä) voi etsiä Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Latinan sanakirjojen avulla päättelen, että Chorea sponsa tarkoittaa hää- tai morsiustanssia. Chorea quadrata esimerkiksi on katrilli, joten tanssista on kysymys.
Sanakirjoista: chorea = piirikarkelo, tanssi, sponsa (spondeo) = kihlattu, sulhanen, morsian
Sofie Litheniuksen lastenlaulu/sormileikki Mitä poika näki löytyy kokoelmasta Leikkipirtti : lauluja ja laululeikkejä (WSOY, 1914)osastosta "Sormileikkejä englantilaiseen tapaan".
Hei,
Tähän on jo kerran vastattu, mutta tässä lisätietoa.
Eduskunnan kirjastosta löytyvää aineistoa voi etsiä verkkosivuiltamme www.eduskunta.fi/kirjasto löytyvästä Selma-kokoelmatietokannasta. Hakusanaksi voi kirjoittaa Selmaan esimerkiksi huoltoasem? – tällä haulla löytyy neljä lähdettä.
Jos sinulla on mielessä joku tietty laki tai asetus, jonka muutoksista ja voimaantulosta haluat tietoa, kehottaisin käyttämään Finlexin säädösmuutosten hakemistoa: http://www.finlex.fi. Sen ja muiden oikeudellisen tiedon tiedonlähteisiin löytyy verkkosivuiltamme opas: http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/koulut….
Jos osaat kertoa tarkemmin etsimästäsi asiakirjasta, voimme auttaa sen etsimisessä.
Nykysuomen sanakirjasta ei suoraan löydy, mutta voi olla johdos verbistä röyhkäistä, joka on harvinaisempi muoto röyhtäistä-verbistä. Eli tämä olisi synonyymi sanalle röyhtäys, röyhtäisy. Murresanana voi tarkoittaa ihan muuta.
Rovaniemen kirjasto tekee uutisen lähiaikoina sivulleen www.rovaniemi.fi /kirjasto. Lappi-kirjallisuuspalkinnon sivulla https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/ kerrotaan tämänvuotiset ehdokkaat ja äänestysaika 10.12.2018 - 20.1.2019.
Palkinnolla on myös facebook https://www.facebook.com/lappikirjallisuuspalkinto
Tervetuloa lainaamaan ehdokaskirjoja!
Linkki johtaa Yleisradion levystön Fono-tietokantaan. Kysessä on Jetit-lauluduon (Jukka Järvelä & Pentti Lindqvist) single vuodelta 1973 Ei sitä usko ennen kuin näkee / Näytit oikean tien.
Yleisradion äänitteitä ei lainata, mutta laulua voi toivoa soitettavaksi esim. Radio Suomen toivekonsertissa.
Kansalliskirjaston äänitekokoelmassa single kyllä on, mutta kyseessä on arkisto, jonka äänitteitä voi käydä sopimuksen mukaan kuuntelemassa paikan päällä Helsingissä.
Jettien sinkkua ei ole yleisissä kirjastoissa - ne eivät yleensä ole hankkineet singlejä. Jettien suppeasta tuotannosta vain kappale Eteenpäin on julkaistu myöhemmin CD-kokoelmalla Muistojen 70-luku : kaikki mukaan, 1972, 2.
B-puolen laulu Näytit oikean tien on…
Bonny Bryantista ei suomeksi löydy käytännöllisesti katsoen mitään paperille painettua tai sähköisessä muodossa julkaistua tietoa.
Netistä löytyy vain jokunen suomenkielinen hevoskirjaluettelo, joissa on Bonnie Bryant mukana, esim. http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Taustapak/1897hummaa/5extra.html (kannattaa käyttää sanahakutoimintoa, Explorerissa Edit > Find on this page > [kirjoita sana Bryant] > Find next, ja kun haku on suoritettu, paina vielä hakuikkunan painiketta Cancel, jotta pääset takaisin tekstiin. Netscapessa Find in Page on Edit-valikossa ylempänä, kun se Explorerissa on alimpana).
Edes englanninkielistä Bonny Bryantin kotisivua ei Google (http://www.google.com/intl/fi) löytänyt.
Suomen Nuorisokirjallisuuden…
Valitettavasti unkarilaiselta László Krasznahorkailta (s. 1954) on suomennettu ainoastaan mainitsemasi novelli Ulkoista tulta, joka sisältyy antologiaan Mitä olet nähnyt ja kuullut (toim. Anna Tarvainen et al., suom. Outi Hassi ja muita, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2010).
Joitakin Krasznahorkain teoksia löytyy Suomen kirjastoista ruotsiksi ja englanniksi käännettyinä. Niitä voi etsiä esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://aleksi.btj.fi/
https://finna.fi
http://www.krasznahorkai.hu/
Suosittelen kääntymään lähimmän julkisen kirjaston puoleen (pääkaupunkiseudun fyysiset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjastot ovat erikoistuneet vastaamaan yksittäistä kirjaa tai lehteä (tai levyä tai nuottia) koskeviin kysymyksiin. Mitä isompi kirjasto, sitä todennäköisemmin vastaus löytyy saman tien hyllyltä.
Jos taas asioi mieluummin netin kautta, kirjaston tietokannalta voi myös "kysyä" hyvin monenlaisia asioita. Se on vähän passiivinen, mutta kyllä se aika paljon myös tietää. HelMet-tietokannan selailemiseen on paras osoite http://luettelo.helmet.fi/. Löytämänsä voi saman tien varata. Varaaminen on nykyään maksutonta.
Heikki Poroila
Nykyään käytetään verkkoasioinnista termiä sähköinen asiointi. Tepa-termipankki on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma, josta voi löytyy hakusanalla sähköinen asiointi vastaavia termejä myös englanniksi ja ruotsiksi. Esim. Kela käyttää sähköisestä asioinnista termiä eServices.
Linkki Tepaan http://www.tsk.fi/tepa/fi/
Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php) löytyi kaksi Paul Murryn piirtämää tarinaa, joissa Mikki ja Hessu toimivat veturimiehinä:
The Vanishing Railroad (suom. Mikki Hiiri ja junanryöstäjät) ilm. Aku Ankka -lehdessä 11/1958 sekä mm. vuosikerran 1958 näköispainoskirjoissa (https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+185-08P)
The Iron Horse to Lonesome Gulch (suom. Rautahevolla Vilkkilään) ilm. Aku Ankka -lehdessä 48/1979 sekä mm. vuosikerran 1979 näköispainoskirjojen osassa 2 (https://inducks.org/story.php?c=W+CID+++1-03)
Ellibsissä on todella myös englannin, ranskan, ruotsin ja venäjänkielistä kirjallisuutta.
Helmet sivuilta löytyy joitakin ohjeita ja jopa ohjevideoita, mutta kovin selkokielisiä ne eivät tosiaan ole. Helmet.fi
Ellibs on suuri kirjakauppa, joten sinne kannattaa suunnata Helmet sivujen linkin kautta. Helmet ellibs
Sivulla kannattaa klikata oranssin palkin alta kieleksi suomi ja kohdeyleisöksi vaikkapa aikuiset. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?audience=adults&language=fi
Jos haluaa rajata haun vain heti saatavilla olevaan kaunokirjallisuuteen, se onnistuu kohdista saatavuus ja aihe. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?subject=fiction&availability=now&language=fi&audience=adults…
Molemmat kielet kuuluvat mongolilaisiin kieliin. Suurin osa burjaatin puhujista asuu Venäjään kuuluvassa Burjatian tasavallassa. Lisäksi kieltä puhutaan joillakin Mongolian pohjoisilla raja-alueilla ja vähäisemmissä määrin myös Kiinassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolilaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Burjaatin_kieli
http://www.lausti.com/articles/languages/mongoli.html
Venäjän kielen ja kulttuurin vaikutukset näkyvät burjaatin kielessä, esimerkiksi sanastossa, ääntämisessä ja morfologiassa. https://www.britannica.com/topic/Mongolian-languages/The-Eastern-and-We…
Lisätietoa mongolin kielen ja burjaatin kielen eroavaisuuksista ja yhteneväisyyksistä voi löytää näistä lähdelinkeistä.
https://dergipark.org.…
Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (…
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen…
