Seuraavassa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyneitä Frans Eemil Sillanpäätä käsitteleviä elämäkertoja ja muistelmia :
Rajala, Panu : Korkea päivä ja ehtoo : F. E. Sillanpää vuosina 1931-1964. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
Rajala, Panu : Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
Rajala, Panu : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1923. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983.
Sillanpää / toimittanut Aarne Laurila. Otava, 1962.
Laurila, Aarne : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958. Otava, 1958.
Sillanpää, F. E. : Poika eli elämäänsä : muistelua. Otava, 1953.
Koskimies, Rafael : F. E. Sillanpää : muotokuva. Otava, 1948.
Vaaskivi, T. : F. E. Sillanpää : elämä ja…
Kirjoja syntymästä:
Robberecht, Thierry: Tyttö joka tahtoi takaisin äidin vatsaan
Janouch, Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty?
dePetigny, Aline: Sauli saa pikkusiskon
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit: tarina sisäpuolelta
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva!
Shields, Gillian: Kaunis pikkuveli
Gliori, Debi: Mistä tuo vauva tulla tupsahti?
Möller, Liller: Näin tehdään lapsia
Svensson, Thomas: Vallaton vauva, Villit vauvat vatsassa, Vallaton vauva tulee kotiin
Andreae, Giles: Äidin vatsassa on talo
Moost, Nele: Vauveli kasvaa äidin vatsassa
Bourgeois, Paulette: Franklin saa pikkusiskon
Kirjoja kuolemasta:
Jeffs Stephanie: Reeta
Franzon, Päivi: Surusaappaat
Issakainen, Tytti: Atte ja Anna: toivo kantaa: kun meillä on suru
Nilsson, Ulf:…
Päätön ratsumies-elokuva perustuu Washington Irvingin romaaniin eikä sitä ole käännetty suomeksi tai ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä. Mutta ehkäpä voin suositella jotain muuta.
Oletko tutustunut Helsingin kaupunginkirjaston Kirviön kirjasuosituksiin? Tässä linkki tekemiini fantasiakirjavinkkeihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/fantasia-ahmatti/
Muita hyviä fantasiakirjoja ovat esim. kauhua, jännitystä ja fantasiaa yhdistelevä Anthony Horowitzin Viisi vartijaa-sarja, Michelle Paverin
Muinainen pimeys-sarja sekä Suzanne Collinsin trilogia Nälkäpeli.
Omiin suosikkeihini kuuluu myös mm. Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Kuolemanportti-sarja. Kotimaisista voit kokeilla esim. Anu Holopaisen…
Tutkin useiden kirjastojen tietokantoja. Molempien elokuvien saatavuus elokuvana on nolla. Molempiin elokuviin liittyvää musiikkia on saatavissa useista paikoista.
Ongelma taitaa olla se, ettei elokuvia ole Suomessa elokuva-arkiston tietokannan mukaan julkaistu DVD:llä tai videolla.
Huom. Rocco e i suoi fratelli = Rocco ja hänen veljensä -elokuvan on ohjannut Luchino Visconti.
Filmifriikki-kaupassa Viscontin elokuva on saatavilla nimellä ROCCO & HIS BROTHERS
http://www.filmifriikki.fi/
Korppi sylissä = Cría cuervos -elokuvan saatavuus on internetin movie databasen vaikeaa. Se on saatavissa vain jenkkivideona (Huom. eri videojärjestelmä)
http://akas.imdb.com/title/tt0074360/
http://akas.imdb.com/
Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa.
Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä.
Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kyllä teos
-Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan: kankaanpainamisen värimenetelmiä, 1992.
Asiasanalla painomenetelmät löytyy lisäksi:
-Desmet, Anne: Handmade prints: an introduction to creative printmaking without a press, 2000
-Forss, Maija: Värimenetelmät: värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000
-Ehrström, Eric: Taidekäsityö, teknillinen opas, 1998
näiden teosten lähdeluettelosta voisi löytyä lisäksi hyviä lähdeteoksia.
Kankaanpainannan historiasta löytyy teoksia:
esim. -Hannusas, Susan: Morsinkovärjäys: historiaa ja kokeiluja, 1997
-Sisefsky, Jan: Värjärin kirja, 1984
Asiasanalla väriaineet löytyy:
-Forss, Maija: Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993
asiasanoilla työsuojelu ja väriaineet löytyy…
Kallion kirjastossa on arkistoituna kirjallisuusarvosteluja useilta vuosikymmeniltä. Toini Havun arvostelun lisäksi tallella ovat muutkin Tuntemattoman sotilaan arvostelut tuolta ajalta. Näitä ”kirjallisuuspahveja” ei lainata, mutta ne ovat kirjastossa luettavissa ja kopioitavissa. Tosin kopiointi ei aina onnistu, lehtileikkeet ovat kellastuneita ja liiman tummentamia. Kallion kirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/kallio
Voit myös lukea vanhoja lehtiä mikrofilmattuina Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa ja Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Katso tarkemmin http://www.espoo.fi/kirjasto ( >lehdet ) ja http://www.lib.hel.fi/pasila/
Saat tiedot kaikista Linnan teosten arvosteluista teoksesta Suomen kirjailijat--…
Olettamuksesi osui oikeaan. Ulkomaalaisten lehtien irtonumerot tulevat maahan yhteisenä konttilähetyksenä, jonka jälkeen ne jaetaan irtomyyntipisteisiin. Tilaajille, kuten Helsingin kaupunginkirjastolle, lehdet tulevat normaalina postilähetyksenä. Ulkomailta tuleva posti voi eri syistä(esim. postitusluokka) viipyä matkalla pitkäänkin.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada 16.12, jolloin myös ruotsinkielisessä almanakassa Ada siirtyi tälle päivälle.
Veeti ja Veetu ovat Fredrikin ja Ferdinandin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen…
Ohessa muutama lastenkirja, jotka käsittelevät surua ja masennusta.
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea kuunvalossa, Helsinki : Tammi, cop. 2013.
Hippu, hilpeä hylje, Helsinki : Kuvajulkaisut, (1967).(Eläintarha-sarja ; 5.)
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-projekti, 2002.
Järvinen, Liisa Marjatta: Isän isot askeleet, [Helsinki] : Lasten oma kirjakerho, 1986.
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2006.
Kurenniemi, Marjatta : Kana, jonka nimi oli Elviira, 1964. (Varpusprinsessa : satuja.)
Mäkinen, Paula: Mikon äiti on masentunut, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2002.
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-…
Kirjastotilastoissa ei näy lukua, josta kävisi ilmi lainaus- ja palautusautomaattien lukumäärä. En löytänyt muutakaan lähdettä, jossa automaattien lukumäärä olisi laskettu. Voit yksinkertaisesti kysyä maakuntakirjastoilta, kuinka monta automaattia kullakin on alueellaan, jos tarvitset tarkkaa lukua tutkimukseen. Täältä löydät maakuntakirjastojen yhteystiedot: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/ .
Kaikki sanastot on kerätty Kansalliskirjasto Finto-palveluun, https://finto.fi/fi/. Siellä on myös fiktiivisen aineiston ontologia Kauno, https://finto.fi/kauno/fi/
Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapalveluun.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9.30–11.30.
http://www.kotus.fi/palvelut/ -osoitteesta löytyvät internet-sivut.
Teoksessa Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja kerrotaan s. 448 kuinka Kyrö-nimet ovat askarruttaneet monia tutkijoita. Se on maastotermi "maastonkohta, johon on helppo piiloutua; piilo, kätkö". Teoksen ISBN 951-1-07227-7. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteessa http://www.libplussa.fi
Etsitty runo on Immi Hellénin Aamukahvin ääressä. Vuonna 1951 julkaistu Hellénin Runoja-kokoelma ilmoittaa sen kirjoitusvuodeksi 1909. Sen jälkeen se on ollut mukana useimmissa Hellénin runo- ja lastenrunokokoelmissa Lasten runokirjasta (1930) Punaposki, kultasuuhun (2000), minkä lisäksi se löytyy useista antologioista ja lukukirjoista.
Tässä muutamia kirjoja, joita löytyy HelMet-kirjastoista hakusanalla 'omatoimimatkailu':
Kengännauhakassalla maailman ympäri / Eero Sorila, 2010.
Miljoona askelta Aasiassa: insinöörit reppumatkalla / Riitta Rusila, 2012.
Mad world: seikkailijan atlas / Tuomas Milonoff & Riku Rantala, 2011.
Green rooms: over 100 eco-friendly and ethical escapes around he world / [main authors Rebecca Ford ... [et al.], 2008.
Tässä lisäksi muita osumia 'matkakertomukset' hakusanalla ja uutuusjärjestyksessä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smatkakertomukset__Ff%3Aface…
Kuten näet, maailmanympärimatkailusta ei ole paljon kirjoja, mutta suppeammista matkoista kylläkin.
Blogilista.fi:n kautta voit mm. hakea maailmanympärimatkablogeja. Omaa…
Perhelukemisen tarkoitus on antaa vanhemmille eväitä ja valmiuksia lasten lukutaidon tukemiseksi ja oman lukutaidon edistämiseksi sekä kehittää perheen lukuharrastusta ja –innostusta. Perhelukemisen (Family Literacy) käsite on peräisin Yhdysvalloista, josta se on kasvanut v. 1987 tapahtuneen alun jälkeen kansanliikkeeksi, jossa on mukana päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, lukukeskuksia ja työpaikkoja. On laadittu perhelukemisohjelmia ja perustettu työpajoja, kirjallisia yhteisöjä, joissa vanhemmat tutustuvat lastenkirjoihin, oppivat lukemaan ääneen ja keskustelemaan lukemastaan lasten kanssa. Lastenkirjojen lukemisen kautta vanhemmat voivat oppia erilaisia kaikenikäisille hyödyllisiä lukemisen ymmärtämisstrategioita.
Perhelukuryhmään kuuluu…
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy Hugo Lundahlin eikä Hugo Soivaaran teoksia. Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa seuraava teos: Soivaara, Hugo E.: Kun herra Töperöstä tuli onnellinen : yksinäytöksinen iloittelu (Helsinki : Tammi, 1945) ja se kuuluu sarjaan Tammen näytelmiä, osa 10. Muita teoksia ei löydy Hugo Soivaaran nimellä eikä Hugo Lundahlin nimellä.
Tätä näytelmää voi kuitenkin kaukolainata, sitä on saatavana ainakin Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus on maksullista, lisätietoja löydät kirjaston kotisivulta hakemistosta kohdasta kaukopalvelu http://www.turku.fi/kirjasto/
Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-…
Fobioista saat mielenkiintoista tietoa mm. seuraavilta sivuilta: http://members.tripod.com/jejoni/fobiat.htm#Yksittäinen%20fobia
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2003/040303_c.htm
Lista fobioista, jossa mainitaan mm. hämähäkkien pelko araknofobia ja hyönteisten pelko entomofobia löytyy osoitteesta http://www.angelfire.com/comics/mopsi/fobialista.html
Kirjoja aiheesta voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä osoitteessa http://www.helmet.fi asiasanalla (aihe) fobiat
