Lapin maakuntakirjaston Lapponica-kokoelmassa Lappi-osastolla on laajahko lehtileikekokoelma 80-luvulta lähtien, osin 70-luvulta lähtien. Lisäksi on leikekirjakokoelma 60-luvulta lähtien mutta ei historian alalta.
Lappi-osastolla on tiedonhaun apuvälineenä edelleen myös (sähköisen rinnalla) vanha pahvikortisto jossa on kirjallisuusviitteet aihepohjaisesti 1970-luvulta lähtien.
60-luvun Lappi-viitteet ovat hajallaan maailmalla esim. erikoisbibliografioissa. Sitä aikaisemmat löytää Pohjois-Suomen bibliografia, osat 1-4 -kirjoista. Tämä on myös sähköisenä haettavissa osoitteessa: www.lapponica.net.
Lapponica-tietokanta sisältää Lappi-osaston kokoelmaviitteet, joitakin digitoituja (kokoteksti) vanhempia Lappi-kirjoja ja internetviitteitä.
Kirjojen kirjoittamisella ei ole alaikärajaa, joten kyllä nuorenkin on mahdollista saada kirjansa julkaistua. Helppoa se ei toki ole, sillä kaikista käsikirjoituksista vain todella pieni osa päätyy kustantajan julkaistaviksi. Osuus saattaa olla jotakin puolesta prosentista viiteen prosenttiin, hiukan kustantamoittain vaihdellen. Mainittakoon, että suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli myös 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Jos saat kirjasi valmiiksi, sitä ei kannata ehkä lähettää ihan suoraan kustantajalle. Voi olla hyödyksi antaa teksti luettavaksi tutuille, jotka voivat antaa kirjoituksesta palautetta. Palautteen perusteella kirjaa voi muokata. Käsikirjoitusta…
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Väittäisin, että puhelinoperaattorit voivat kukin valita oman hälytysäänensä. (oman puhelimensa soittoäänet saa kukin valita itsen)
Suomessa tällaiseen virittelyyn ei ole vielä lähdetty.
Ainakin maailmalla (etenkin Intiassa ja yhdysvalloissa) hälytysäänten muokkaus tuntuu olevan kasvava trendi ja kuuluvan hyvään asiakaspalvelukokemukseen. https://www.quora.com/Is-ringback-tone-different-in-different-countries, https://www.hutch.lk/tune-services/
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo ja linjaa Suomen dataverkkoja ja viestintää. https://www.lvm.fi/etusivu
Kenties tämä trendi rantautuu pian Suomeenkin...?
Kyseessä on Rudyard Kiplingin runo If. Se löytyy kokonaisuudessaan monilta eri sivuilta verkosta. Uusin siitä julkaistu kirja on If: A Father's Advice to His Son (2007), mutta kyseistä kirjaa ei Suomen kirjastojen kokoelmista löydy. Sitä myydään esimerkiksi Amazonissa. Runo sisältyy ilmeisesti myös teokseen A choice of Kipling's verse : with an essay on Rudyard Kipling (1979), jota on saatavilla myös joistain Suomen kirjastoista, mutta en pystynyt tarkistamaan asiaa.
Runo kokonaisuudessaan: If— by Rudyard Kipling | Poetry Foundation
Sitaatti on ukrainalaisen runoilijan Ljuba Jakymčukin Абрикоси Донбасу (Abrykosy Donbasy) -kokoelman runosta Розкладання (Rozkladannya; 'hajoaminen, mätäneminen'). Ainakaan toistaiseksi kokoelmaa ei ole suomennettu, mutta ukrainan kieltä taitamattomille se on käännöksenä saatavilla esimerkiksi ruotsiksi (Aprikoser i Donbas) ja englanniksi (Apricots of Donbas).
Englanniksi Розкладання-runon ('Decomposition') ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
"nothing changes on the eastern front / well, I've had it up to here / at the moment of death, metal gets hot / and people get cold" [kursiivi lisätty]
decomposition — The White Chalk of Days
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen.
Tuo asia menee todella kauas historiaan. Nousiaisten nykyistä kirkkoa huomattavasti kaukaisempaan aikaan. En tiedä, kuinka paljon olet jo asiaa selvittänyt. Kannattaa ehkä aloittaa Maskun ja Nousiaisten historiasta. Molempien kuntien historiat voit lainata Maskun kirjastosta. Oja, Aulis : Maskun historia. Uudistettu laitos, 1992Oja, Aulis : Nousiaisten historia 1, 1977Markus Hiekkasen kirja Keskiajan kivikirkot (SKS, 2007) kertoo myös Nousiaisten kirkosta. Ehkä siellä on maininta myös nykyisen kirkon edeltäjistä ja sen papeista. Keskiaikaisia asiakirjoja on kovin vähän. Arkistojen portin aineistosivulta voit saada käsityksen siitä, millaisia asiakirjoja on olemassa. Keskiajan asiakirjatApua voit ehkä kysyä esimerkiksi…
Teoksen Äiti ja kaksi tytärtä (A mother and two daughters) on kirjoittanut Gail Godwin. Tätä kirjoitusasua on käytetty mm. Kongressin kirjastossa sekä Fennica-luetteloissa
HelMet-kirjastoissa tarkastetaan pian, kumpi muoto on oikeampi ja luettelo korjataan, jos siihen on aihetta.
Elokuvat Pekka ja Pätkä neekereinä, Kahden ladun poikki, Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä, Juha, Leena ja Opri ovat lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista. Ks. www.helmet.fi .
Elokuvista Herra sotaministeri, Kukonlaulusta kukonlauluun, Taikayö ja Sininen viikko ei ilmeisesti ole olemassa videotallenteita, mutta niitä voi mahdollisesti katsoa Suomen elokuva-arkistossa. Ks. www.sea.fi .
Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneissa on Asko-käyttöjärjestelmä, jossa on käytettävissä vain valmiiksi asennettuja tietokoneohjelmia. Valitettavasti Skypeä ei ole asennettuna näihin tietokoneisiin ja yksittäiselle tietokoneelle ei voi asentaa uusia ohjelmia. Joillakin kirjastoilla on kuitenkin käytettävissä varattavia suljettuja tiloja, joissa voi käyttää rauhassa Skypeä omalla tietokoneella kirjaston langatonta verkkoa käyttäen. Pasilan kirjastosta löytyy esimerkiksi tällainen tila, jonka tilavaraus tapahtuu saman ajanvarauspalvelun kautta kuin asiakastietokoneiden tai soittamalla kirjastoon.
Lisätietoa asiakastietokoneista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
On suomennettu. Se löytyy ainakin teoksesta Tolstoi, Leo, Valitut kertomukset, osa II (WSOY, 1998, myös aiempia painoksia ainakin vuodelta 1963) nimellä Ivan Iljitsin kuolema.
Mielenkiintoinen kysymys! Käsittääkseni oikea muoto olisi juurikin ”joitain”, sillä kyseessä on monikko. Puhekielessä asia olisi eri, kuten jo itse totesitkin. Tässä yhteydessä luulisin, että kyseessä on painovirhe, joka on jäänyt huomaamatta.
Pronominien joku ja jokin käytöstä voi lukea lisää Kielikellon ja Kielitoimiston sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/joku-ja-jokin
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/540
Kuopio on liittynyt uuteen Valtakunnalliseen E-kirjastoon, joka avautuu 29.4.2024. Tämä uusi palvelu tarjoaa asiakkaille e-äänikirjojen ja e-kirjojen valikoiman lisäksi myös e-aikakauslehtiä. Kyseessä on siis kuntien yhteinen palvelu, jonka tuottaa ja jonka ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Kun palvelun käyttö alkaa, Kuopion kaupunginkirjaston sivuille tulee tieto asiasta ja ohjeet palvelun käyttöön, joten kannattaa seurata kirjaston verkkosivuja: https://kuopio.finna.fi
Valtakunnalliseen E-kirjastoon ei tarvitse kirjastokorttia, vaan E-kirjasto-sovelluksen saa käyttöön vahvalla tunnistautumisella. E-kirjastoa voivat käyttää kaikki, joiden kotikunta on liittynyt siihen…
Sitaatti Zarathustran esipuheen 4. jaksosta kuuluu Jari Tammen suomentamana seuraavasti: "Rakastan niitä, jotka osaavat elää vain alas menemällä, sillä näin he ylittävät itsensä." (Näin puhui Zarathustra, 2. tarkistettu p., 2014, s. 30)
Luonnontieteellistä kirjoista tai sanakirjoista en löytänyt vasarasimpukan latinankielistä nimeä. Netissä
osoitteessa: http://www.fmnh.helsinki.fi/users/haaramo/Metazoa/Protostoma/Mollusca/B… vasarasimpukat ovat malletiidae.
Lisäksi kirjassa The Encyclopedia of Shells löytyy vasarasimpukoista seuraavat tiedot:
Family MALLEIDAE
Genus MALLEUS Lamarck
Malleus albus Lamarck (White Hammer Shell)
Malleus malleus Linnaeus (Black Hammer Shell)
Kyseisessä kirjassa on kuvia ja muutakin tietoa vasarasimpukoista.
Kyseessä lienee viime syksynä lyöty kolikko, jonka aiheena on '60 vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisesta ja Suomen YK-jäsenyys 50 vuotta'.
Lisätietoa kolikosta saa ainakin Euroopan keskuspankin suomenkieliseltä sivulta osoitteesta http://www.ecb.int/bc/coins/comm/html/comm_2005.fi.html
Sivulla on mm. kuva kolikosta, josta varmentunee se, että kyseessä on sama kolikko.
Luultavasti kolikko ei ole ainakaan vielä kovin arvokas, koska kolikkoa on lyöty kaksi miljoonaa kappaletta eli melko suuri määrä. Kolikon arvon voi kuitenkin varmistaa esimerkiksi keräilyrahoja välittävistä liikkeistä, joiden yhteystietoja löytyy mm. puhelinluetteloista tai niiden keltaisilta sivuilta.
Jos olet valinnut varaukselle Ei tarvita jälkeen -päivämäärän, et voi muuttaa sitä itse. Kirjaston henkilökunta voi tarvittaessa muuttaa sen puolestasi. Varauksille ei ole pakko valita Ei tarvita jälkeen päivämäärää.
HelMet-verkkokirjaston ohjeet löytyvät
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
