Päivi Alasalmesta löytyy jonkin verran nettisivuja. Joitakin olen listannut alle, mutta enemmänkin löytyy. Suosittelen kirjastojen nettitiedonhakusivua (www.kirjastot.fi > tiedonhaku). Kirjoita vasemmassa lohkossa olevaan pikahakulokeroon ”päivi alasalmi” (lainausmerkkeihin!), niin saat kaikki osoitteet. Myös muihin suomalaisiin hakupalveluihin pääset tältä sivulta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/klik/finlandia96/alasalmi.html
http://www.legendaarinen.com/arvio_alasalmi.htm (Matkalla paratiisiin)
http://www.uta.fi/~csmaso/kirkrit2.htm (Vainola)
http://users.utu.fi/sakred/nykir/nykir4.html (Vainola)
Netistä voit myös katsoa Helsingin sanomien arkistoa, josta saat lukeaksesi artikkelin Korpien…
Hei!
Ensinnäkin voit palauttaa kirjat Kannelmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun Helmet-kirjastoon (Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kirjastot). Maksua noista lainaamistasi kirjoista ei mene. Kirjaston aineisto ei eräänny sellaisena päivänä, kun kirjasto on kiinni. Eräpäiviä, jotka osuivat Koronan aiheuttaman sulun ajalle, siirrettiin keskitetysti Helmet-kirjastojen toimesta eteenpäin.
Ilmeisesti etsit Larin-Kyöstin runoa Onnen Pekan paita kokoelmasta Lauluja wanhasta kaupungista (1912).
Runo on julkaistu useissa Larin Kyöstin runovalikoimissa sekä esimerkiksi kansakoulun lukemistoissa.
Voit lukea runon myös Lauluja wanhasta kaupungista -teoksen digitoidusta versiosta. Kirja aukeaa runon kohdalta alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925243?page=131
Tulikivi esiintyy Raamatussa esimerkiksi Ilmestyskirjassa: "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti" (vuoden 1933 käännös, ilm 20:10). Tulikivi on kiinteää rikkiä, ja se tuottaa palaessaan myrkyllistä kaasua. Tulikiven polttamista käytettiin ennen vanhaan mm. koiden torjuntaan, ks. esim. Kotiliesi 1.5.1924, s. 16. Tulikivi on siis ollut tuttu tuholaistorjunnassa käytetty kemikaali, mutta sillä on myös vahvoja Raamattuun ja paholaiseen liittyviä konnotaatioita.
Luettelemistasi maakunta- ja paikallislehdistä Forum24 -lehden ja
Uusi Lahti -lehden osoitetiedot löytyvät helposti Suomi24 -haulla. Hakupalvelun osoite on http://www.suomi24.fi. Ongelmallisempia ovat Pirkanmaan sanomat(Ylöjärveläinen lehti?), Kymenmaa ja Norra posten, joiden kohdalla kysymyksesi perusteella ei voi tietää, mitä lehteä useammasta vaihtoehdosta tarkoitat. Ehdotan, että haet näitä kolmea, ja muitakin mainitsemiasi lehtiä, joko Fennica-tai Linda-tietokannalla (osoite on http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm),
jolloin saat eri vaihtoehdot näkyviin, ja saat myös selville, millä paikkakunnilla lehdet ilmestyvät. Osoitetiedot löytynevät sen jälkeen esim. puhelinluetteloista.
Satu on alkuperäiseltä nimeltään ”Historien om lilla kanin och stora kanin” ja se on ilmestynyt alun perin lehdessä ”Barnens Dagblad” vuonna 1925. Julkaisija on Barnens dag (Stockholm). Teoksessa Svenskt Konstnärslexikon sanotaan näin:
”Med den lilla teckningsserien ”Historien om lilla kanin och stora kanin”, publicerad i ”Barnens Dagblad” 1925, har D. intagit platsen som en av den svenska konstens klassiska sagoberättare: D:s sinne för den barnsligt underfundiga fantasileken har knappast nått renare uttryck.”
Satu on julkaistu suomeksi nimellä ”Pikku jänis ja iso jänis” myös teoksessa Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti. Toimittanut Kirsi Kunnas. (WSOY, 1956). Sadun on suomentanut L. Aro.
Lähteet: Svenskt Konstnärslexikon 2 (Allhem, 1953)…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat teokset: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja hyväksikäyttäjät--suojelu ja ennaltaehkäisy, Kuopio 1996; löytyy luokasta 37.42 Tapiolasta, Haukilahdesta, Soukasta.
Kriittisiä näkökulmia lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyyn, Helsinki 1997; löytyy luokasta 371.5 Helsingin kokoelmista Rikhardinkadulta, Malmilta, Itäkeskuksesta, Kontulasta. Molander, Helena:Lapsen suojeleminen pedofilialta, Helsinki 2000; löytyy luokasta 37.42 Espoosta mm. Leppävaarasta, Tapiolasta, Soukasta. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot ovat osoitteessa http://libplussa.fi
Tietoa löytyy myös Pelastakaa Lapset-järjestön kotisivuilta http://www.pela.fi/etusivu.htm Järjestöön voi…
Laulu on tosiaan tutu, koska se on Oskar Merikannon sävellys Valse Lente eli Hidas valssi.
Islantilaiset sanat ovat tosiaan kansallisrunoilija Davíð Stefánssonin:
Til eru fræ, sem fengu þennan dóm:
að falla í jörð, en verða aldrei blóm.
Eins eru skip, sem aldrei landi ná,
og iðgræn lönd, er sökkva í djúpin blá,
og von, sem hefur vængi sína misst,
og varir, sem að aldrei geta kysst,
og elskend ur, sem aldrei geta mæst,
og aldrei geta sumir draumar ræst.
Til eru ljóð, sem lifna og deyja í senn,
og lítil börn, sem aldrei verða menn.
http://textar.midja.is/textar/prentv.asp?ID=81&Tran=
Mutta suomennosta en valitettavasti löytänyt.
You tubessa voi vertailla kappaleiden melodioita.
Kirja löytyy meiltä Lappeenrannan Maakuntakirjastosta, voit pyytää sen oman kirjastosi kaukopalvelun kautta lainaksi itsellesi. Kirjan tiedot: Rauta, Hanna: Mummu kertoo, painovuosi 1952, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys.
Valitettavasti meillä palautukset eivät ole kirjautuneet palvelinrikon vuoksi. Palautin nyt ne sinun kolme myöhässä ollutta lainaa, joissa näkyi ruksi ja poistin myöhästymismaksut. Ilmeisesti loput ovat edelleen sinulla kotona lainassa.
Suomenkielisiä oppaita aiheesta ei tunnu löytyvän. Englanninkielisen aineiston laatu ja formaatti vaihtelevat ja niitä ei Suomen kirjastoista ole juuri saatavilla. Tässä muutama esimerkki:Chee, Alexander: How to write an autobiographical novel: essays (mahdollisuus kaukolainata Suomessa)Ledain, David: How to: tell your LGBTQ+ storyHay, Lucy V.: Writing diverse characters for fiction, TV or filmByrd, Virginia Ann: I'm still writing: women writers on creativity, courage, and putting words on the pageParhaiten kirjoitusneuvoja näyttäisi löytyvän verkkosivujen kautta. Esim. hakulauseilla "how to write a feminist story" tai "how to write a LGBTQ+ story".
Suomen yleisistä kirjastoista ei löydy haluamaasi videota. Syynä tähän voi olla se, että kirjastot eivät saa läheskään kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia. Kannattaa tiedustella Mieletöntä maailmanhistoriaa (History of the World, part 1) videovuokraamoista.
Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla on esitelty eteläkarjalaisia kirjailijoita. Tässä linkki Laila Hietamiestä, nyk. Hirvisaarea koskevaan tekstiin http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960 .
Lisätietoja saat esim. kirjasta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Teekuppi-nimistä runoa H.C. Andersenilta ei löytynyt, mutta olisikohan kyseessä tarina nimeltä Teepannu?
Kyseinen kertomus löytyy mm. teoksesta Andersen, Hans Cristian: Kootut sadut ja tarinat 3.
Kirjaa löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Toivottavasti vastauskesta on apua.
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelulistan kautta. Toivottavasti sitä kautta saadaan vastaus, tai ehkä joku lukija tuntee laulun.
Tietoa Helsingin vanhoista elokuvateattereista voi etsiä seuraavista kirjoista: 1) Elokuva ja arkkitehtuuri, Rakennustaiteen seura, 1996; 2) My darling Clio, Helsinki, 1981. Sijaintitiedot ks. http://www.libplussa.fi/ . Vanhoja elokuvateattereita koskevissa kysymyksissä voi kääntyä Suomen elokuva-arkiston kirjaston puoleen, jolla on aiheesta myös julkaisematonta tietoa. Elokuva-arkiston nettiosoite on http://www.sea.fi/ . Elokuva-arkiston kirjasto vastaa myös sähköpostitse kysymyksiin, jotka voi lähettää osoitteella kirjasto@sea.fi.
Kyseessä on Lasse Heikkilän runo Tien alku, joka luettavissa Heikkilän Valituita runoista (1976). Runo on luettavissa myös teoksesta Sanan mahti : kansalliskirjallisuuden lukemisto. 4 (toim. V. A. Haila ja Eino Kauppinen, Otava, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Riippuu aineesta. Sulamispiste on aineen ominaisuus. Lisätietoa aiheesta ja listoja eri aineiden sulamis- ja kiehumispisteistä löydät esimerkiksi näiltä verkkosivuilta:
Taulukot.com
http://www.taulukot.com/kemia/orgaanisetaineet/#orgaanisten_aineiden_om…
Peda.net: Aineen olomuodot
https://peda.net/p/Markku%20J%C3%A4rvinen/kemia/m7lk2/puhdas-aine-ja-se…
Wikipedia: Luettelo alkuaineista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_alkuaineista
Linkkien toimivuus tarkistettu 1.2.2021
