Heinäveden kirjastosta löytyvät Marita Lindqvistin teokset: Maleena saa pikkuveljen, Maleena menee kouluun, Maleena yksitoistavuotias, Maleenan joulu ja Maleenan paras kesä.
Jos haluat tietää mitä kirjoja Heinäveden kirjaston kokoelmissa voin etsiä niitä kirjaston aineistotietokannasta:
osoitteessa: http://heinavesi.kirjas.to/ , valitse tiedonhaku.
Hyvää syksyn jatkoa myös sinulle!
Viime vuosina on suomeksi ilmestynyt osakesäästämisestä seuraavia oppaita:
Rekonen, Seppo: Hyödyllinen säästö -kirja.[Espoo] : Suomen rahatieto SRT, 2003. [101] s.ISBN:951-98981-1-5 (nid.).
Sinkko, Erkki & Vakkuri, Kai: Lyhyt kirja rikastumisesta : oppia osakesäästäjille.Helsinki: WSOY , 2000. 113, [1] s. ISBN:951-0-25603-X (nid.).
Puttonen, Vesa & Tero Kivisaari: Mitä missä miljoona?Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1999. 206 s.(WSOY yritysjulkaisut).2. p. 1999. ISBN:951-0-23970-4 (nid.)
Tarkoittanet kirjaa "Make over your metabolism". Suomesta sitä ei löydy maakuntakirjastoista eikä tieteellisten kirjastojen yhteistietokannasta. Englantilaisella kirjakaupallamme sitä näyttäisi olevan. Tilaamme Lahden kirjastoon yhden kappaleen. Lastu-tietokannasta voit seurata sen saapumista, aikaa voi mennä viikkoja.
1940-luvulla ei Mäntsälässä vielä ilmestynyt omaa paikallislehteä. Eniten Mäntsälän asioista kertoi Porvoossa ilmestyvä Uusimaa. Konservatiivinen Uusimaa avasi Mäntsälän kirkonkylässä oman toimistonsa vuonna 1949. Samalla levikkialueella ilmestyi myös keväällä 1930 Uusimaa-lehden linjaan pettyneiden liberaalien sen kilpailijaksi perustama Uudenmaan sanomat.
Paikallislehti Mäntsälään syntyi vasta vuonna 1963 ja tämän jälkeenkin paikkakunta on aika ajoin ollut ilman omaa lehteään.
Lähteet:
Mäntsälän historia. III
Suomen lehdistön historia : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
Tampereen kaupunginkirjastossa on lainattavana Spes Patriae 1981. Kirja on varastossa luokassa 99.2,
joten pitää pyytää tietopalvelusta, että kirja haetaan varastosta. Sen saa ihan normaalisti lainaan.
Kirjan kustantaja on Akateeminen Kustannusliike. Kirjasta löytyy kouluttain aakkostettuna ne vuoden 1981 ylioppilaat , jotka ovat antaneet tietonsa ja valokuvansa
kustantajalle.
Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää seikkailevat Sirkka Valkola-Laineen säveltämässä ja sanoittamassa musiikkisadussa "Seikkailu karamellitehtaassa". Satu alkaa laululla: "Tehtaassa pyörät pyörii ja kone suklaata valmistaa".
Nuottia tähän musiikkisatuun en löytänyt, mutta se on tallennettu vuonna 1960 äänilevylle, jossa toisena kappaleena on "Pieni veturi" (Musiikki Fazer, Decca-Pekka DP2004). Sadun esittävät Maininki Sippola-Wilska, Kaija Aho, Ossi Runne ja Satulaulajat sekä orkesteri, jota johtaa Ensio Kosta. Tämä äänilevy löytyy Kansalliskirjastosta, mutta musiikkisatu näyttää tällä hetkellä löytyvän myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=r7JTLCKeHqc) ja Spotifysta.
Decca-Pekka oli levymerkki, jolla…
Populaarimusiikin historiikeissa 1960-luvun kosketinsoittajat ovat jääneet kitaristien varjoon, joten tietoa täytyy poimia sieltä täältä. Suomenkielisiä lähteitä ei juuri ole, mutta soitonoppaan Ashworth: Opi soittamaan koskettimia lopussa on luku Kosketinsoittimien lyhyt historia, jossa esitellään myös tuon ajan tärkeimmät kiipparit.
Aihetta parhaiten vastaava kirja voisi olla Lenhoff - Robertson: Classic keys, 2019, ISBN: 978-1574417760. Sitä ei kuitenkaan näytä (vielä) olevan kirjastojen kokoelmissa, mutta Paul Trynkan rock-instrumentteja yleisesti käsittelevä teos Rock hardware (1996) löytyy kirjastosta. Hyödyllinen saattaa olla myös kirja Vintage synthesizers.
Verkosta löytyvät Pink Floydin kosketinsoittaja Richad Wrightin käyttämät…
Suomenkielistä tietoa tästä muistiinpanomenetelmästä ei löytynyt. Muista menetelmistä ja tekniikoista tietoa esim. peda.fi-, studentti- ja Opetushallituksen sivuilta:
https://peda.net/kontiolahti/kontiolahden-koulu/oppiaineet/erityisopetus/testisivu/mtko-h:file/download/2f484aa9f35d8784c846ed63f061e2203359f53b/Muistiinpanojen%20tekemisen%20k%C3%A4sikirja%20oppilaille.pdf
https://studentti.fi/opiskelutekniikat/cornell-tekniikka/
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/118515_muistiinpanot.pdf
Monista opiskelutekniikan kirjoista voi myös löytyä tietoa muistiinpanojen tekemisestä. Alla linkki Helmet-kirjastojen opiskelutekniikkaa käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%…
Tämä matka on Eeva-Liisa Mannerin runokokoelma vuodelta 1956.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51586
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3582291
Paikannimet ovat joko perinnäisiä - eli siis historian saatossa puheessa syntyneitä - tai sitten viranomaispäätöksellä synnytettyjä.
Paikannimistä päättävät nykytilanteessa monet eri instanssit, esimerkiksi valtion viranomaiset, kunnalliset ja maakunnalliset elimet, sekä liikelaitostuneet valtion laitokset. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on jo useamman vuoden ajanut paikannimilain säätämistä, joka selkeyttäisi nimeämiskäytäntöjä, lisätietoa täällä.
Mikäli haluat edistää ehdotustasi, voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoihin, sieltä löytyy neuvoja ja tietoa asiasta.
Tutkivasta oppimisesta on kirjoitettu ainakin seuraavat teokset: Hakkarainen, Kai: Tutkiva oppiminen (1999), Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö (1995), Lehtisalo, Liekki: Tieto, oppiminen, sivistys: avauksia ihmisen vuosisataan (2002), Ahola, Kaisa: "Maailman tärkeintä on aurinko ja vesi - ystävät": Reggio Emiliasta vaikutteita saanut kasvatus lapsen minäkäsityksen tukijana (1999). Lisää kirjoja voi hakea Tampreen kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU esim. asiasanoilla oppiminen, tieto, ongelmanratkaisu.
Useimpien kirjastojen mikroilla on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, sieltä sain 7 tietuetta fraasilla tutkiva oppiminen, esim. Itkonen, Panu: Tutkiva oppiminen tuo…
Paras tietopaketti Salla Simukasta löytyy Sanojen ajasta - Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämästä kirjailijatietokannasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Sieltä löytyy Simukan henkilötiedot, tuotantolistaus, linkkejä haastatteluihin ja arvosteluihin, teoskuvailuja, Simukan omia tekstinäytteitä ja muuta hyödyllistä.
Sanojen aika -tietokantaa tehdään yhteistyössä kirjailijoiden kanssa ja sen sisältämät tiedot ovat aina luetettavia: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Diktoniuksen runo ”Jaguaari” löytyy Kajavan suomennoksena teoksista ”Runoja” (Otava, 1963) ja ”Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin” (WSOY, 1968).
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä Olli Soinion elokuvaa ole koskaan DVD:llä julkaistukaan Filminorin konkurssista seuranneiden epäselvyyksien takia. Kirjastotkin ovat kokonaan kaupallisten levittäjien varassa, joten jollei elokuvalle löydy jossain vaiheessa jakelijaa, kirjastotkin joutuvat tarjoamaan eioota.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei!
Tuo nykyisen nettikirjastomme ohjeistus on valitettavasti aika epäselvä. Kun unohdat salasanasi, ainoa tapa selvittää se on käydä henkilökohtaisesti kirjastossa, ota myös henkilöllisyystodistus mukaan. Emme lähetä salasanoja sähköpostitse tai puhelimella tietoturvasyistä.
Tuo "Unohditko salasanasi" koskee vain ns. toisia tunnuksia, jotka voit halutessasi luoda itsellesi verkkokirjastoa varten. Niillä onnistuu esim. kirjojen arvostelu, mutta mitenkään välttämättömät nämä toiset tunnukset eivät ole.
Nettisivuja voit hakea eri hakupalveluista(ks.http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku) hakusanoilla rastafarian hairstyles / hairdos tai dreadlocks. Näin löytyvät esim. Dreadlocks HQ, http://www.dreadheadhq.com/ , Hair Police, http://www.hairpolice.com/ ja My dreadlocks page, http://www.tachyonlabs.com/dreads.html
Kirjoja voit hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta,
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ esim. asiasanalla kampaukset.
Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei ole ääntä tai liikkuvaa kuvaa Saima Harmajasta.
Ylen radioarkistossa ei ole tallella Saima Harmajan ääntä. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö hän olisi esiintynyt radiossa, mutta sellaisesta ei ole säilynyt tallellentta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia, muttei Saima Harmajan ääntä.
Arkiston nimi: Saima Harmajan arkisto ; Määrä (hm): 0,51
Tietosisältö: Arkisto sisältää biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia.
Hakemisto: Pääkortisto ja arkistoluettelot.
Käyttöehto: Aineistossa ei ole käyttörajoituksia
Käyttökopiot:…
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.
