Erilaisia historiallisia suomalaisia varusteluetteloita löytyy esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, pääosin nimellä nimikeluettelo tai nimikkeistö tai materiaalinimikkeistö. Termit ovat vaihdelleet. Esimerkkejä:
Kaasusuojeluvälineiden ja -tarvikkeiden nimikeluettelo merkkeineen. Puolustusministeriön kaasusuojeluosasto, 1940.
Pioneerivarusteiden luettelo. Puolustusvoimien pääesikunta, 1945.
Taisteluvälinesotavarustuksen nimikeluettelo: jalkaväen aseistus väliaikainen. Pääesikunta, aseosasto, 1959.
Modernia kansainvälistä kalustoa kuvataan esimerkiksi Jane's -kustantamon vuosikirjoissa. Osa näistä on käytettävissä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Vanhempia vuosikertoja löytyy myös Kuopion varastokirjastosta, ja…
Kyseessä on Heinrich Heinen runo Ritter Olaf. Runosta on kaksi suomennosta Uuno Kailaan suomennos Ritari Olavi sisältyy Saksan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1930) ja on luettavissa myös netistä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ritari_OlaviLähettämäsi katkelma on Yrjö Jylhän suomennoksesta, joka sisältyy runoantologiaan Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (1934, s. 225).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1088159?sid=5338174271https://www.liederabend.cat/en/bloc/entrades/728-knight-olaf
Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy useita viitteitä asiasanalla "tavaramerkit", esim. Hannu Laakson "Brandit kilpailuetuna: miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä" (1999).
Käsikirjaston artikkeliviitetietokannoista (esim. Aleksi, Helecon) löytyy lisäksi tavaramerkkeihin, myös niiden arvoon ja mittaamiseen liittyviä artikkeleita. Näihin voit tutustua kirjastossa. Kirjastoon on tilattu myös Tavaramerkkilehti, jota julkaisee Patentti- ja rekisterihallitus.
Turun kauppakorkeakoulun kirjastoon kannattaa myös ottaa yhteyttä (http:/www.tukkk.fi/kirjasto/).
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla käsitellään tavaramerkkejä osoitteessa http://www.prh.fi/tavaram.html Hakemalla fraasilla 'valuation of brands' saa Internetin hakupalveluista…
"Gale Literature Database"-tietokanta löysi 5 huomattavaa costaricalaista kirjailijaa: Carmen Naranjo, Margarita Madrigal, Robert de Roos, Juan D. Bruce-Novoa ja Rodolfo Aguilar. Heidän teoksiaan ei ole suomennettu.
Etsin myös internetistä costaricalaista kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleitä, joita löytyikin useita:
http://photo.net/cr/moon/arts-and-culture
http://www.infocostarica.com/culture/prose.html
http://www.infocostarica.com/culture/poetry.html
http://centralamerica.com/cr/moon/moart.htm
Kävin läpi kaikki artikkeleissa mainitut kirjailijat. Keneltään ei löytynyt suomennettua teosta. Kannattaa käydä artikkelit läpi ja blokata niistä kirjailijoiden nimiä. Costa Ricassa kirjallisuudella ei ole yhtä merkittävää asemaa kuin useissa…
Yhteispalvelua koskevaa aineistoa löytyy hyvin osoitteesta
http://www.yhteispalvelu.fi
esim.
- Oppaat > Viestintäopas
- Säädökset > Hallituksen esitys HE 207/2006
> Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta 223/2007
- Yhteispalvelun viestintä ja tunnus
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta (finna.fi) saa lisää aineistoa hakusanalla: yhteispalvelu? (sanahaku, jossa käytetty katkaisumerkkiä)
Lainat eivät eräänny normaalisti rajoitettujen palvelujen aikana. Lisätietoa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011311(218105).
On olemassa Maailman postiliitto (UPU), jossa yksittäisten maiden postit ovat mukana. Teoksessaan Suomen postin historia 2, Jukka-Pekka Pietiäinen toteaa mm:
"UPU:n alkuperäisenä ja toteutuneena tavoitteena oli postimaksujen jakamattomuus: lähettäjämaa sai kaiken... Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisten postivirtojen epätasapaino sai kolmannen maailman vaatimaan muutosta, sillä ne olivat enemmän postia vastaanottavia kuin lähettäviä maita...Tokiossa [1969] päätettiin kokeilusta, jonka mukaisesti postia enemmän vastaanottavat maat saavat "tuontiylijäämästään" nimellisen kultafrangin korvauksen kilolta... Hampurissa 1984 korvaus määrättiin 8 kultafrangiksi kilolta. Suomelle on uudesta tilitysjärjestelmästä ollut enemmän hyötyä kuin…
Kirjoita Helmet-verkkokirjaston haku -kenttään joko tekijän, teoksen tai aihetta kuvaava hakusana esim. "Iloinen lorukirja" ja paina enter.
Hakusi tuottaa yhden hakutuloksen. Klikkaa sinisellä tekstillä painettua "Iloinen lorukirja" hakutulosta. Tämä komento vie seuraavalle sivulle, jossa näytetään kirjastoittain saatavilla olevat kappaleethttp://www.helmet.fi/fi-FI
Suomessa on mahdollista kaukolainata kirjoja, mutta ei Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta. Kaukopalvelu toimii siten, että asiakas menee siihen kirjastoon, josta haluaa kaukolainan noutaa. Siellä tehdään kaukolainapyyntö siihen kirjastoon, josta kirja löytyy. Kaukolainaus on siis aina kahden kirjaston välistä toimintaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Laulun ruotsinnos on julkaistu Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa "Kanse en visa" (Schildt 1989). Nuotti löytyy ainakin HelMet-kirjastojen kokoelmasta (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1288681~S9*fin)
Heikki Poroila
Tampereen kaupunginkirjastossa on Ex libris -sarjaan kuuluva tietoviedeo: Ex libris 15: J.L. Runeberg
vuodelta 1988. Sitä löytynee muistakin kirjastoista.
Toivo Särkän ohjaama elokuva Runon kuningas ja muuttolintu kertoo myös J.L. Runebergista, joskin
se on tietenkin kuvitteelinen.
Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
Kyllä löytyy, se on Brita Koivusen levyllä nimeltä 20 suosikkia: suklaasydän. Levyn voit varata Intro-verkkokirjastossa tai henkilökunnan kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Aukioloajat_ja_yhteys…
Tätä ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, enkä löytänyt muistakaan Suomen kirjastoista enkä Digeliuksesta. Kyselin kollegoiltanikin, ja meistä vaikuttaa siltä, että tuota levyä saa vain netistä. Sieltä sitä saa ostettua koneelle ladattavana mp3-tiedostona Amazonista ja iTunesista.
Vielä voi tietenkin tiedustella CD:tä netissä olevasta Discogs-palvelusta (www.discogs.com). Sinne voi jättää ostotarjouksen CD:stä. Voi kuitenkin olla hankala saada levyä sitäkään kautta.
Kotimaisilta levydivareilta voi tiedustella (esim. Keltainen
jäänsärkijä, Black & White tms.).
Valitettavasti ei tämännimistä laulua tunnu löytyvän mistään. Viola-tietokanta ei sellaista tunne, ei myöskään Fono.fi-tietokanta. Vuonna 1992 on julkaistu tämänniminen runokirja (Saima Harmaja, Uuno Kailas, Eino Leino) ja oletettavasti jollakulla näistä runoilijoista on tämän niminen teksti.
Jos tämän laulun esittäjä on tiedossa, on mahdollista jatkaa etsintää sitä kautta. Pelkän nimen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei tällä nimellä ole ainakaan tehty levytystä tai nuottia.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ikävä kyllä satua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos sieltä löytyy vastaus, lähetän sen sinulle.
Tunnistaisiko joku lukijoista tämän sadun?
Forssan kaupunginkirjastoon on tulossa yksi kappale Soinin kirjaa. Siitä on jo kaksi ennakkovarausta. Voitte tehdä varauksen Louna-tietokannassa, mikäli teillä on kirjastokortti ja siinä nelinumeroinen pin-koodi.
Voit tarkistaa varaustesi ja lainojesi tiedot uudelta Helmet Finna -sivuilta https://helmet.finna.fi/ tai vanhalta Helmet-sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI . Kirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Jos olet unohtanut pin-koodisi, saat sen sähköpostiisi, kun käytät Oletko unohtanut tunnuslukusi -linkkiä. Kirjastokorttisi numero on pitkä 2 alkava numerosarja, joka on kirjastokortissasi. Numerosarja näkyi myös Taskukirjaston kirjastokortissa. Omista tiedoistasi voit myös poistaa tai jäädyttää varauksesi,