Aseita ja revolvereita käsittelevää kirjallisuutta löytyy Piki-kirjastoista, https://piki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&loo…
Finna-haun tulos, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Suomessa on Metsästysmuseo, jossa on myös kirjasto. Sieltä saattaa löytyä lisää asekirjallisuutta, https://www.metsastysmuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/.
Voisikohan kyseessä olla Bill Peetin lastenkirja Taikakukko Jupiter (Cook-a-doodle Dudley, suom. Kerttu Manninen,1992).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin: "Kukko Jupiter tervehtii joka aamu aurinkoa kiekaisullaan. Herkko-hanhi on kateellinen Jupiterin suosiosta muiden tilan eläinten parissa ja uhkaa pöllyttää sen. Kun Herkko ajaa Hermannin metsään yöksi, aurinko ei enää nousekaan."
Nakkilan kirjaston kautta voitte lainata tai kaukolainata seuraavat kirjat, jotka käsittelevät evakkojen siirtymistä Karjalasta Satakuntaan. Kansakunta sodassa osa 1, Hietanen, Silvo: Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Paukkunen, Leo: Hiitolaiset uusille asuinsijoille, Keitä me olemme - Satakunnan väestön historiaa, Satakunta. Kotiseutututkimuksia XXIII sekä Kokkonen, Outi: Karjalaisuus Raumalla. Viimeksimainitun kirjan lähdeluettelosta lienee teille eniten apua.
Internetin kautta koko maan kirjastojen yhteystietolistan tulostaminen on varsin työlästä. Yhteystiedot löydät kyllä osoitteesta http://www.kirjastot.fi ja sieltä "Kunnan ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot", mutta lista on kunnittain aakkosissa, ja eri kuntien/kaupunkien kirjastoja löytyy 448. Voit yrittää keräillä osoitteet myös lääneittäin http://www.kirjastot.fi/kirjastot/maakunta_laanihaku.asp , mutta sekin on melko vaivalloista.
Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot, sitä voit selata käsikirjastokappaleena liki kaikissa Helsingin kirjastoissa ks. saatavuustiedot http://www.libplussa.fi tai voit ostaa sitä Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi hintaan 18 euroa plus postituskulut 7.57 euroa.
Valitettavasti Helmet-haussa vanhaa listaa ei säilytetä, vaan uusi uutuusluettelo tulee aina edellisen päälle. Helmet-haun voi järjestää uusimmat listauksessa ensimmäiseksi, toivottavasti näin löydät jotain uutta kiinnostavaa.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kappaletta.
Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on varmaankin Veikko Samulin säveltämä laulu Vihreä mies (tietokannoissa myös muodossa Vihreämies). Sanat lauluun on tehnyt Aappo I. Piippo ja laulua esittivät Armi Aavikkoa ja Lemmikit (1993).
Laulu on tallennettu äänitteelle, mutta sitä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Äänitteen ainoa käyttökopio on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://finna.fi/Record/fikka.4380967#componentparts
Saara-Sofia Sirén (os. Sutela) on toiminut Turun kaupunginvaltuutettuna kolmella kaudella vuosina 2009-2021. Viimeisimmissä kuntavaaleissa hän ei asettunut ehdolle. Kunnallisvaalien tulospalvelu löytyy täältä: https://tulospalvelu.vaalit.fi/
Eduskunnan verkkosivuilla kansanedustajien eduskuntatyöhön liittymättömät tiedot urasta ja luottamustehtävistä perustuvat edustajien omaan ilmoitukseen, eikä niiden ajantasaisuutta pystytä seuraamaan itse. Muuhun kuin eduskuntaan liittyvissä tiedoissa ollaankin luopumassa seuraavassa verkkosivu-uudistuksessa.
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja…
Kyllä voit. Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen, myös kirjastoautoon. Poikkeuksia ovat esimerkiksi kaukolainat (muualta kuin Helmet-kirjastosta tilattu aineisto) ja esineet (kävelysauvat, nokkakärryt yms).
En valitettavasti onnistunut selvittämään runon kirjoitusvuotta. Se on julkaistu vuonna 1985 ilmestyneessä kirjassa Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille. Kirjassa ei mainita, että runo olisi julkaistu aikaisemmin muualla. Runo on julkaistu myös ainakin Tuula Simolan toimittamassa joulurunokokoelmassa Joulu ihanin vuodelta 1997. Siinäkin viitataan, että runo on tuosta Soita, soita, kissankello -kirjasta.Ester Ahokainen oli opettaja ja lastenkirjailija, joka eli vuosina 1907-1989. Ahokaisesta ja hänen tuotannostaan voi lukea lisää esimerkiksi Someron kirjaston sivulla.
Työntutkimusta käsittelevä kirjallisuus on kirjastoissa luokassa 69.15. Voit tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen joko kirjastossa silmäilemällä tämän luokan hyllyjä tai verkkokirjastossa selaamalla viitteitä, joita löydät luokka- tai asiasanahaulla.
Näitä hakuja voit tehdä esim. Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston hakulomakkeella, joka löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116261241
Haut voi tehdä valitsemalla alasvetovalikoista hakuehdoksi Luokka tai Asiasana, sekä kirjoittamalla vastaavalle riville 69.15 (luokkahaku) tai asiasanoiksi esim. työntutkimus tai työn organisointi.
Ilmeisesti tarkoitat ruotsalaista nuortenkirjailija Mats Wahlia. Kymenlaakson kirjastojen yhteisestä Kyyti-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) löytyy kaksi kirjaa, joissa on artikkelit Mats Wahlista. Ne ovat:
-Heilala, Katariina: Prinsessan paino
-Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Molemmat kirjat löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta (käytettävissä kirjaston asiakastietokoneilta) löytyy mm. seuraava artikkeli:
-Törn-Mangs, Johanna: Ungdomsförfattaren Mats Wahl vill vara politiskt inkorrekt. Hufvudstadsbladet 2002-04-15.
Internetistä löytyy mm. Mats Wahlin kotisivut ruotsiksi (www.storyland.se/). Netistä löytyy myös joitakin koululaisten…
Suomen rintamamiehet -kirjasarjaa on useassa Suomen kirjastossa. Tosin joitain osia voi puuttua.
Kirjoja voisi yrittää tarjota antikvariaatteihin. Kouvolan keskustassa niitä on ainakin kaksi. Sieltä voisi ehkä saada vähän korvaustakin, kun taas kirjastot ottaisivat ne lahjoituksena.
Nuorisotyöstä löytyy eri näkökulmista runsaahkosti teoksia - tässä muutamia niistä, jotka löytyivät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta: Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä aseman lapsiin ja Walkersiin (2000); Kemppinen, Pertti: Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999); Ilves, Kirsi: Stadi ja sen nuoret - nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 (1998); Cederlöf, Petri: Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys... (1998); Katutyön opas / toim. Lahti, Isomäki, Tilus (1996); Nieminen, Juha: Nuorisossa tulevaisuus - suomalaisen nuorisotyön historia (1995); Järvinen, Kimmo: Elämä hallintaan - erityisnuorisotyön opas tekijöille (1993); Näkökulmia nuorisotyöhön / toim. Nieminen (1991); Vesikansa, Sari: Toimintaan nuorten kanssa -…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta tiedon käsitteestä luokasta 16.1, esim.
Ilkka Niiniluodon "Informaatio, tieto ja yhteiskunta" tai Mikko Yrjönsuuren "Tiedon rajat". Luokassa
07 (Joukkotiedotus) ja sen alaluokissa on mediaa käsittelevää kirjallisuutta, joita myös voi hakea
asiasanoilla "medialukutaito", "mediakasvatus", "viestintäkasvatus". Saat esim. teoksia kuten
Masterman:"Medioita oppimassa" ja "Media-analyysi : tekstistä tulkintaan". Vastuukysymystä
valaistaan esim. teoksessa Ari Heinonen "Vahtikoiran omatunto : journalismin itsesäätely ja toimittajat".
Tiedon vastuulliseen käyttöön liittyy myös oikeustieteellisiä näkökohtia ja luokassa 33.2 on esim.
Maija Kleemolan "Tietosuoja : vaatimukset verkottuvassa…
Yleisin oletus joulupukin esikuvaksi näyttäisi olevan piispa Nikolaus Turkin alueen Myrnasta 300-luvun alkupuolella.
Pyhää Nikolausta pidetään lasten suojeluspyhimyksenä, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/277
Joulupukin alkuperään on liittynyt monia muitakin perinteitä esim. suomalaiset nuuttipukit ja kekripukit.
https://vitsanensite.wordpress.com/2017/12/19/joulupukin-myyttinen-alkupera/
https://kekri.fi/
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Suomalainen_joulupukkiperinne
Joulupukin elämäntarinaa voi tutustua esim. Juha Wuolijoen ohjaamassa ja Marko Leinon käsikirjoittamassa elokuvassa Joulutarina.
Helmet-haulla löytyy myös lukuisia kirjoja joulupukista, esimerkiksi
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus / Eero Perunka…
Voisiko se olla jomipikumpi näistä Kirjasammon teoksista, joissa esiintyy henkilö nimeltä Rinna, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22Rinna%22?
