Etsin sitaattia Franciscuksen teoksista, mutta en löytänyt sitä sieltä. Kirjeitä pyhälle Claralle löytyi, mutta niissä ei ollut tuollaista sisältöä. Sitaatti on näköjään Louise Pennyn teoksessa A better man, mutta alkuperää en löytänyt. Siinä väitetään, että Franciscus sanoi nämä sanat naiselle, joka oli menettänyt lapsensa. Toisaalla väitetään, että sanat olisivat kirjeistä pyhälle Claralle, mutta koska tämä oli neitsyt ja antautunut nuorena uskonnolliselle elämälle, hänestä ei voisikaan olla kyse. Mikäli tällaiset sanat löytyvät, ne voisivat olla tallennettuna jossakin elämäkerrassa. En kuitenkaan löytänyt mitään viitteitä siitä, missä tällainen muisto Assisilaisesta tai hänen puheistaan olisi säilynyt. Asiasta voisi kysyä ehkä…
Hämeenlinnasta kertovia ja sitä kuvaavia ja valokuvia sisältäviä kirjoja on useita eri
vuosikymmniltä. Esim. Böök: Hämeenlinna -matkailuopas, (alkuperäinen
julkaisuvuosi 1927), nyt uusintapainoksena. Samoin löytyy neliosainen
Hämeenlinnan kaupungin historia, (ilmestynyt vuosina 1916-1966), kuin myös
Sandberg - Viherjuuri: Hämeenlinna (1935). Helsingin kaupunginkirjastossa
Hämeenlinnasta kertovat kirjat löytyvät luokista 412.4 (maantiede, Suomi) ja
929 (paikallishistoria, Suomi). Kaikkein kattavin Hämeenlinna-aineisto löytyy
kuitenkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto/index.htm) Hämeenlinna-kokoelmasta (käsikirjasto, ei
siis lainata). Helsingin aineiston saatavuus kannattaa tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://…
Kirjastomme kotisivulta http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/ kohdasta Kirjallisuus avautuu sivu, johon on koottu runsaasti kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyviä linkkejä, mm. kirja-arvosteluja, valikoimaluetteloita, kirjallisuutta aiheen mukaan, kirjallisuuspalkintoja jne.
Myös monet muut kirjastot ovat koonneet samantyyppisiä kirjallisuussivuja.Kirjastot.fi sivulta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ löytyy myös Kirjallisuus -sivusto sekä mahdollisuus hakea muiden kirjastojen kotisivuja.
The Library of Parliament do have some papercopies of Finnish law texts. The Contracts of Employment Act (320/70) are availabe as a printed version too.
Would you please send us your contact information. We send you papercopies.
Our address is
library.informationservice@parliament.fi
Barentsin meri esiintyi Encyclopaedia Britannican mukaan ensimmäisen kerran v. 1853 kartalla korvaten nimen the Murmean sea. (ks. www.britannica.com).
Vårdössä on monumentti, joka paljastettiin vuonna 1994 Willem Barentsin löytöretkien 400 -vuotismuistotilaisuudessa ( Fyren. Medlemstidning för Lidingö Segelsällskap 58 (2013), 2, s. 4.)
Hei,
Aika niukasti tuossa on ajankohtaan tai muuhun (kauno/tieto, nuorten/aikuistenkirja) liittyvää tietoa, mutta tuon perusteella voisi olla Matti Laineen Pahojen miesten seura (Gummerus, 2012), joka aloitti Elias Vitikasta kertovan kirjasarjan.
Kirjaston ulottuvilla olevista materiaalista ei löydy mitään tietoa tällaisesta sanasta. Asiasta voisi kysyä tuottajalta tai Kotuksesta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/.Pekoni-sanan alkuperä juontuu englannin kielen bacon'iin ja sieltä germaanisiin kieliin muinaisyläsaksan sanaan bach(h)o, joka merkitsee kinkkua. Sen alkuperä taas on sanassa bach, joka merkitsee takaosa (vrt. esim. ruotsin sana bak takapuoli, -osa). Suomen kielen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_31c8b815dd091f4ce…
Levyn nimi on Folkways: A vision shared : A tribute to Woody Guthrie and Leadbelly. Levyllä on useita eri esiintyjiä. Tarkemmat teostiedot löydät HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/ .
Tätä pitää kysyä videovuokraamoista (esim. Makuuni) tai kaupoista, joissa myydään dvd:eitä. Jos ei elokuvaa löydy kaupoista tai vuokraamoista, sen voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Tämä on varmasti hankala tapaus, sillä Viola-tietokannan mukaan sävelmä on julkaistu nuottina vain vuonna 1959 ilmestyneenä kahden laulun (toinen on Menneen talven lunta) kokoelmana (X-Sävel).
Suotittelen ottamaan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon, mistä tämä nuotti löytyy (sijaintikoodilla 0224Nu0207). Puhelin (09) 757 0040, sähköposti info@jazzpoparkisto.net.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voit tehdä teoksista kaukolainapyynnöt. Kaukolainan tilauslomake löytyy kirjaston kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kummastakin teoksesta täytetään oma pyyntönsä. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Voit valita noutopisteeksi oman lähikirjastosi.
Kysymääsi kirjaa ei tuntuisi löytyvän ainakaan suurkaupunkialueen (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) kokoelmista eikä myöskään tieteellisten kirjastojen (Linda) yhteistietokannasta. Ehkäpä kannattaisi vielä etsiskellä jälkimmäisestä tietokannasta. Olisiko tekijä nimen omaan Floyd Thomas L.? Mm. hänen kirjojaan löytyy Lindasta. Kysymääsi toista kirjaa (Serda, Adel S.: Microelectronic Circuits, 3. painos) on hankittu Vantaan Tikkurilaan kaksi kappaletta, joista molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannan (Helka) mukaan pitäisi Fysiikan kirjastosta löytyä CD-ROM-versio, kirja (4. painos)on sen sijaan sieltäkin lainassa.
Hei,
Konsultoin aiheesta kirjoittanutta Juri Nummelinia. Jonkin verran riippuu tarkoitetaanko kirjallisesti merkittäviä vai lajityypin historiaan vaikuttaneita. Joka tapauksesta näistä voisi lähteä liikkeelle. Lista on romaanin alkuperäisen ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä.
Wister, Owen: Virginialainen (Virginian, 1902)
Grey, Zane: Purppurarinteiden ratsastajat (Riders of the purple sage, 1912)
Tilburg Clark, Walter Van: Väärä tuomio (The Ox-Bow Incident, 1940)
Shaefer, Jack: Etäisten laaksojen mies (Shane, 1949)
McCarthy, Cormac: Veren ääriin (Blood meridian, 1985)
Varsinaista slangisanakirjaa venäjästä suomeen en löytänyt luetteloista. Löytyi ainoastaan aivan pikkuinen viranomaiskäyttöön laadittu venäläisen huumeslangin sanasto: Streltshenko, Eduard: ”Venäläisten huumeriippuvaisten käyttämien erityistermien (”huumeslangin”) venäläis-suomalainen sanasto”. Sitä voi tutkia Kansalliskirjastossa.
Muihin kieliin, esim. englantiin sanakirjoja kyllä on. Suosittu näyttää olevan kirja Vladimir Shlyakhov, Eve Adler: ”Dictionary of Russian slang & colloquial expressions”. Siitä on tullut v. 2006 kolmas korjattu painos. Akateeminen kirjakauppa näkyy myyvän kirjaa 19 eurolla. Kirjastoissakin sitä näkyy olevan eri puolilla Suomea niin että sen saa ainakin kaukolainaan, ellei lähiseudun kirjastosta löydy.…
Yritetty on, kaiveltu yhtä jos toista lähdettä, mutta ainakaan itse en ole onnistunut näitten sanojen takana olevaa laulua tunnistamaan. Ainakaan se ei näyttäisi olevan mikään tunnetummista "Keltaiset lehdet" -nimisistä lauluista. Olisiko kysyjällä mitään lisävinkkejä, joiden avulla etsintää voisi tehostaa? Onko kyseessä tuore laulu vai vanhempi tapaus? Kaikki lisätieto voisi helpottaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymykseen vastasi Helsingin kaupunginkirjaston Aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki:
Kyllä, sijaisuuksia laitetaan avoimeen hakuun. Vähän aikaa sitten haettiin äitiysloman sijaista Vallilan kirjastoon. Juuri päättyi Pasilan kirjaston palvelupäällikön kahden vuoden sijaisuuden haku.
Kovin lyhyitä muutaman kuukauden sijaisuuksia ei laiteta hakuun. Hakijoita on runsaasti ja rekrytointiprosessi vie aina oman aikansa ja voimavaransa.
Kannattaa seurata pääkaupunkiseudun rekry-sivuja https://www.hel.fi/rekry/fi , https://www.tyonhaku.espoo.fi/ ja https://www.tyonhaku.vantaa.fi/
Tähän Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin säveltämään ja Emil von Reteen eli Vexi Salmen sanoittamaan kappaleeseen en löydä nuottia. Laulu alkaa: "Äiti, tämä päivä on sinun".
"Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan (Musiikkikustantajat, 1993) mukaan nuotin kustantaja on Fazer Musiikki Oy, mutta en löytänyt nuottia esim. Viola-tietokannasta, joka on nuottien osalta Suomen kansallisbibliografia (https://finna.fi). Kirjan esipuheessa kerrotaan, että "kirjan tarkoituksena on antaa musiikin käyttäjälle tiedot kaikista suomalaisista teoksista, joista on mahdollista saada nuotti". Kirjan tiedot perustuvat Teoston tietoihin. Kappaleesta mainitaan vain nimi, kustantaja, säveltäjä ja sanoittaja. On mahdollista, että kirjan tiedoissa on…
Löytämistäni ilmastonmuutosaiheisista käännöskirjoista lähimmäs kysymyksessä kuvailtua osunee Jonathan Weinerin Maapallon seuraavat 100 vuotta (Kirjayhtymä, 1992). Kirjassa puhutaan paljon hiilidioksidista ja sen osuudesta ilmaston lämpenemiseen. Se on julkaistu lähes 30 vuotta sitten ja siinä on valkoinen kansi; kohopainatusta sen kannessa ei kuitenkaan ole - kirjan ja kirjoittajan nimi on painettu sinisin kirjaimin. Voisikohan Weinerin teos tästä vakavasta puutteesta huolimatta olla etsitty kirja?
Kyllä, Helmet-kirjastoissa on vielä monia Gulla-kirjoja sekä suomeksi että ruotsiksi. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa kirjavarastossa, mutta varaamalla kirjat voi noutaa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Alla linkki luetteloon kirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMartha%20Sandwall-Bergstr%…;