Rodun harrastajat tunnistivat koiran vuonna 1992 syntyneeksi novascotiannoutajaurokseksi Rödrävens Björnbär.
Lisätietoa koirasta löytyy Suomen kennelliiton tietokannasta: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=S10212%2F93&R=312. Kuvan on ottanut Heidi Savander.
Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-…
Monenlaisia painokoneita on myytävänä ainakin Huuto.netin, Keltaisen Pörssin ja Yritystele.fin kautta. Koneiden hinnoista tai mahdollisista vuokrakoneista ei löytynyt tietoa. Ei myöskään oikein selvinnyt, minkälaisilla koneilla t-paitoja painetaan.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Viestintäalan ammattiliittoon, joka on mm. painoalan ammattilaisten liitto. Tämän joulunalusviikon liitossa ollaan lomalla:
http://www.viestintaliitto.fi/vaal/ammattiosastot.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi löytyivät ainakin seuraavat aihettasi sivuavat teokset :
BALVOLL, Gudmund: Vihannesten avomaaviljely. 1998.
VOIPIO, Irma : Vihannekset : lajit, viljely ja sato. 2001.
JUUTI, Marjatta : Avomaan kasvituotannon perusteet. 1994.
LAATUVIHANNESTEN hyvät viljelymenetelmät : tutkimusohjelman loppuraportti. 1998.
Avomaankurkun viljelystä on vaihtelevassa määrin tietoa myös erilaisissa keittiöpuutarha- ja vihannesviljelyoppaissa, joihin lienee paras tutustua paikan päällä kirjastossa (Helsingin kirjastoluokat 653.2 ja 653.22).
Viikin tiedekirjaston eViikki -tietokannasta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
voit hakea kirjallisuus- ja artikkeliviitteitä…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada 16.12, jolloin myös ruotsinkielisessä almanakassa Ada siirtyi tälle päivälle.
Veeti ja Veetu ovat Fredrikin ja Ferdinandin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen…
Kun haluat aloittaa autourheilun harrastamisen,
etsi oman alueesi seuran yhteystiedot ja ota heihin yhteyttä.
Suomen radoista kuorma-autot soveltuvat ainoastaan
Alastaroon ja Kemoralle.
Suomalaisia rata-autoilu linkkejä:
http://www.racetrucksfinland.fi
http://www.akk-motorsport.fi/
http://www.alastaro.fi/moottorirata/
http://www.alastarotruckrace.fi/2004/index2.htm
FIA european truck racing cup-säännöt 2004:
http://www.fia.com/sport/Regulations/truckregs.html
FIA european truck racing cup-kisakalenteri 2004:
http://www.fia.com/sport/Championships/Secondary/2004/truck.html
Voit käyttää Kirjastot.fi sivun Frank monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/ Sieltä valitset Maakuntakirjastoalueet ja seuraavaksi Varsinais-Suomi ja Kaikki. Frank hakee samanaikaisesti kaikista tietokannoista, mutta siitä voi hakea vain yhdellä asiasanalla kerrallaan. Voit käyttää esim. asiasanaa "murrekirjallisuus" tai "murteet". Täytyy kuitenkin huomoida että saat selville vain teoksen sijainnin ja joudut vielä teoksen tiedoista tarkistamaan, mitä se pitää sisällään ja onko se tieto- vai kaunokirjallisuutta sekä minkä Suomen alueen murteesta on kysymys. Lista ei ole kattava, koska asiasanoitus vaihtelee eri kirjastoissa.
Sinun kannattaisi hakea myös erikseen Turun kaupunginkirjaston Aino aineistorekisteristä http://www.turku.fi/aino…
Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä…
Fobioista saat mielenkiintoista tietoa mm. seuraavilta sivuilta: http://members.tripod.com/jejoni/fobiat.htm#Yksittäinen%20fobia
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2003/040303_c.htm
Lista fobioista, jossa mainitaan mm. hämähäkkien pelko araknofobia ja hyönteisten pelko entomofobia löytyy osoitteesta http://www.angelfire.com/comics/mopsi/fobialista.html
Kirjoja aiheesta voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä osoitteessa http://www.helmet.fi asiasanalla (aihe) fobiat
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kyllä teos
-Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan: kankaanpainamisen värimenetelmiä, 1992.
Asiasanalla painomenetelmät löytyy lisäksi:
-Desmet, Anne: Handmade prints: an introduction to creative printmaking without a press, 2000
-Forss, Maija: Värimenetelmät: värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000
-Ehrström, Eric: Taidekäsityö, teknillinen opas, 1998
näiden teosten lähdeluettelosta voisi löytyä lisäksi hyviä lähdeteoksia.
Kankaanpainannan historiasta löytyy teoksia:
esim. -Hannusas, Susan: Morsinkovärjäys: historiaa ja kokeiluja, 1997
-Sisefsky, Jan: Värjärin kirja, 1984
Asiasanalla väriaineet löytyy:
-Forss, Maija: Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993
asiasanoilla työsuojelu ja väriaineet löytyy…
Kallion kirjastossa on arkistoituna kirjallisuusarvosteluja useilta vuosikymmeniltä. Toini Havun arvostelun lisäksi tallella ovat muutkin Tuntemattoman sotilaan arvostelut tuolta ajalta. Näitä ”kirjallisuuspahveja” ei lainata, mutta ne ovat kirjastossa luettavissa ja kopioitavissa. Tosin kopiointi ei aina onnistu, lehtileikkeet ovat kellastuneita ja liiman tummentamia. Kallion kirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/kallio
Voit myös lukea vanhoja lehtiä mikrofilmattuina Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa ja Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Katso tarkemmin http://www.espoo.fi/kirjasto ( >lehdet ) ja http://www.lib.hel.fi/pasila/
Saat tiedot kaikista Linnan teosten arvosteluista teoksesta Suomen kirjailijat--…
Olettamuksesi osui oikeaan. Ulkomaalaisten lehtien irtonumerot tulevat maahan yhteisenä konttilähetyksenä, jonka jälkeen ne jaetaan irtomyyntipisteisiin. Tilaajille, kuten Helsingin kaupunginkirjastolle, lehdet tulevat normaalina postilähetyksenä. Ulkomailta tuleva posti voi eri syistä(esim. postitusluokka) viipyä matkalla pitkäänkin.
Hei!
Haluamaanne kirjaa Saarisalo Aapeli: Pietari Kurvinen kaukokatseinen karjalainen, Wsoy, 1978. On saatavilla antikvariaattien verkkokaupoista sekä www.antikvaari.fi että www.antikka.net. Kirjoja oli tarjolla useampi kappale.
Kirjastolla myymme ainoastaan yksittäisiä, kokoelmasta poistettuja kirjoja. Niistä emme tee luetteloa. Lainaksi kirjan saa kyllä.
Kaikki sanastot on kerätty Kansalliskirjasto Finto-palveluun, https://finto.fi/fi/. Siellä on myös fiktiivisen aineiston ontologia Kauno, https://finto.fi/kauno/fi/
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Antiikki-lehteä ilmestyi 1993 yksi numero ja vuonna 1994 neljä numeroa. Vuonna 1995 tosiaan ilmestyi kuusi numeroa Antiikki-nimellä, jonka jälkeen lehden nimeksi muuttui Glorian antiikki.
https://finna.fi
Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa, viimeisin, viides osa on Luolien suojatit. Valitettavasti seuraavan osan ilmestymisestä ei ole tietoa. Asiaa on tiedusteltu aiemminkin etätietopalvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7536… .
Lisää linkkejä aihetta koskeville sivulle on Wikipediassahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapalveluun.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9.30–11.30.
http://www.kotus.fi/palvelut/ -osoitteesta löytyvät internet-sivut.
Teoksessa Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja kerrotaan s. 448 kuinka Kyrö-nimet ovat askarruttaneet monia tutkijoita. Se on maastotermi "maastonkohta, johon on helppo piiloutua; piilo, kätkö". Teoksen ISBN 951-1-07227-7. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteessa http://www.libplussa.fi
Avioliittolain (13.6.1929/234)2 LUKU (16.4.1987/411) mainitsee alaikäisten avioliiton solmimisesta seuraavaa:
Avioliiton esteet
4 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias.
Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää.
Ikäraja on siis lain mukaan sama sekä tytöille että pojille. Käytännössä kuitenkin tytöt ovat tilastojen mukaan selkeä enemmistö alaikäisenä naimisiin menneistä. Seinäjoen Sanomat selvitti viime vuoden lopulla Tilastokeskukselta sitä, minkä verran ja minkä ikäiset…
