Voit uusia lainasi osoitteessa https://www.helmet.fi kirjautumalla oikeassa yläkulmassa näkyvästä linkistä. Tarvitset kirjautumiseen kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen pin-koodin. Ohjeet löytyvät myös osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Lainojen_uusiminen(104994).
Lainat voi uusia viisi kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Poikkeus ovat bestseller-uutuudet, joita ei voi uusia lainkaan netin kautta. Jos bestsellerin haluaa lainata uudestaan, se pitää palauttaa kirjastoon ja lainata siellä uudelleen.
Helmet-verkkokirjastossa käyttäjätunnus on kirjastokortin numero ja salasana on kortin pin-koodi.
Kirjastokortin ja tunnusluvun voi tehdä vain kirjaston henkilökunta.
Voit ennakkorekisteröityä klikkaamalla "kirjaudu" ja sitten "rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi".
Kortin saat esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, passin tai ajokortin.
Kirjastokortin saa vain henkilö, jolla on osoite suomessa.
Kirjastojen atk-järjestelmien historiaa voi tutkia teoksesta Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet / Jarmo Saarti. Opetusministeriö 2000.
Aineistotietokantoja saatiin näkyviin Internetiin1990-luvun puolen välin jälkeen Tampereella, jossa oli jo 1990-lopulla ensimmäisenä myös etävaraaminen ja -uusiminen. Yleisten kirjastojen palvelut siirtyivät avoimeen verkkoon aiemmin kuin yliopistokirjastojen.
Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma…
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta löytyvässä, Juha Vallin toimittamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli - kirjassa (1993) ei ole kyseistä signeerausta. Valitettavasti ammattitaitomme ei riitä arvioimaan tauluja tai tunnistamaan taiteilijoita. Kysyjän kannattaa itse kääntyä esimerkiksi seuraavien lähteiden ja palvelujen puoleen:Taidehuutokaupat ja asiantuntija-arvioijat: esimerkiksi Bukowskis Arviointi Online - BukowskisHagelstam Arviointi verkossa - Stockholms AuktionsverkAlueellinen taidemuseo, tässä tapauksessa Hämeenlinnan taidemuseo: https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/meidan-museomme/yhteystiedot/
Kätevimmin kirjastossamme olevat mikrofilmit löytää Internetsivuiltamme osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.html
Tuolla sivulla on muutakin hyödyllistä tietoa sukututkijalle sekä alla olevat linkit mikrofilmiluetteloihin:
Mikrofilmit - ja kortit kirkonkirjoista paikkakunnittain
Voudintilejä Satakunnan alueelta
Suomen Sukututkimusseuran historiakirjajäljennösten mikrofilmit paikkakunnittain.
PIKI-verkkokirjastosta (Internetissä www.tampere.fi/kirjasto/piki/ ) on vähän hankala hakea mikrofilmejä, sillä aineistovalikosta puuttuu mikrofilmi-vaihtoehto. Asiasanalla kirkonkirjat ne kyllä löytää, mutta mukaan tulee muutakin aineistoa ja hakutulokseksi saa yli 700 löytynyttä teosta. Kannattaa rajata hakua toisella…
1.Agricolasta (historiaverkko) löydät aiheesta aika paljon tietoa. Hakusivun
internet-osoite on : http://www.utu.fi/agricola/haku.html Kirjoita hakusanaksi kulttuurintutkimus.
2.Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-palvelusta kulttuurilinkit löytyvät
osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm
3.Kannattaa käydä tutustumassa myös Monikulttuurisen kirjaston kulttuuriaiheisiin linkkeihin sivulta http://www.lib.hel.fi/mcl/culture-fin.htm
Ilmeisesti on ollut kyse tilapäisestä hairiöstä, sillä tällä hetkellä Flipsteriin kirjautumisessa ei ole ongelmia.
Tässä vielä ohjeita e-lehtien etäkäyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla ammattinetti ja ammattibarometri voi tutkia työllistymistilannetta eri ammattien kohdalla sekä löytää yhteystiedot henkilökohtaiselle neuvonnalle.
- http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/7/112_ammattiala
- https://www.ammattibarometri.fi/
- https://www.te-palvelut.fi/te/fi/index.html
Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Kysymyksesi on jäänyt odottamaan vastausta, kun ilmeisesti vastaajat eivät ole olleet ihan varmoja, mitä tarkoitat. Jos etsit ranskalaisia kirjailijoita, niitä löytyy kyllä. Kirjasammosta voi etsiä tekijän käyttämällä kielellä, eli tulos haulla ranska.
Jos taas etsit omasta kirjastostasi ranskankielellä kaunokirjallisuutta, löydät ne luokasta 84.16.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseistä runoa mistään kirjasta. Tietokannoista ei ollut apua, eikä kukaan meistä muistanut sitä. Eeva Kilven kootuista runoista se saattaisi löytyä, mutta kaikki kirjan kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2411242?sid=5182484828Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Mistä teoksesta se on mahdollisesti peräisin?
Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastossa on sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa sellaisia työskentelypöytiä, joihin on asennettu sähköpistorasiat eli oman kannettavan tietokoneen käyttö onnistuu myös verkkovirralla. Lisäksi pääkirjastossa ja Palosaaren kirjastossa on ilmainen langaton verkko (WLAN).
Ilmeisesti laulua ei ole suomennettu. Etsimme suomennosta lukuisista kirjastotietokannoista mm. Suomen kansallisdiskografia Violasta, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja runotietokannasta Linkki maailman runouteen.
Todettakoon, että Suomessa kappaletta "Old Swansea Town Once More" on esittänyt turkulainen Shanty Singers kuoro, esityskielenä siis englanti.
Kaikki kolme kirjaa ovat Eduskunnan kirjastossa. Voit saada ne kaukolainaan kotikuntasi kirjastoon. Kaukolainaus on kirjastojen välistä, joten mene tekemään lainapyyntö kotipaikkasi kirjastoon. Kaukolainaus on yleensä maksullista. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto eli voit myös mennä itse lainaamaan kirjat. Kirjastoon tarvitset oman kortin. Kirjat ovat pieniä, 12-30-sivuisia kirjasia.
Väittämä on esitetty jollakin keskustelufoorumilla, mutta sen yhteys Juice Leskisen musiikkiin ei taida pitää paikkaansa. Leskinen oli tunnettu suomalaisten paikannimien käytöstä lauluissaan, mutta oikeastaan vain laulussa Edestakaisin on mainittu oululaiseksi hahmotettava paikka, Heinäpää.
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
YLE:n ohjelmistossa sekä tv:ssa että radiossa viime vuonna ollut "tuhat vuotta - sata kirjaa" -ohjelman luettelo sadasta kirjasta löytyy internetistä osoitteesta http://www.satakirjaa.fi/ .
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
