Turun kaupunginkirjastosta löytyy Aino-aineistotietokannasta www.turku.fi/aino
aiheesta asiasanoilla ”raskaus” ja ”masennus” muutamia teoksia, esimerkiksi Väisänen, Leena: Raskaus muuttaa naisen mieltä ja maailmaa (2001) ja Nicolson, Paula: Post-natal depression: psychology, science and the transition to motherhood (1998). Myös Anna-Leena Härkösen omaelämäkerrallinen kirja Heikosti positiivinen (2001) käsittelee asiaa.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voit kirjaston koneilla tehdä hakuja Aleksi-artikkelitietokannasta.
Etsittäessä hakusanoilla ”raskaus” ja ”mielenterveyshäiriöt” löytyy mm. artikkelit Tuula De Rita: "Raskaus herkistää ja hämmentää : elämysmatka vailla paluulippua" (Vauva 2002, nro 4, s. 30-33) ja Tuija Manneri: "…
Olet tehnyt varauksen 16.7., samana päivänä kun kyseinen levy on viety tietokantaan. Valitettavasti aineiston käsittely vie muutaman päivän, toivottavasti saat varauksesi lähipäivinä.
Näyttää siltä, että erityisesti harmonikalle sovitettua nuottia tästä ei ole julkaistu, vaikka Ahvenainen onkin levyttänyt sävelmän.
Eli täytyy turvautua pianonuottiin. Sävelmähän on virsi nro 338, joten Koraalikirjasssa on yksi mahdollinen sovitus siitä. Hieman erilainen on teoksessa Hartaita toivelauluja (ISBN: 951-757-133-X) ja myös Suuressa toivelaulkirjassa 3. Sormitusmerkkejä näissä ei kuitenkaan ole.
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kuvaukseen sopivaa romaania. Mirkka Rekola syntyi vuonna 1931, joten kirjan pitäisi olla ilmestynyt sinä vuonna tai aiemmin. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa teoksen?
Nils Ferliniltä on suomennettu kolmiosainen teos Riemunkirjavin lyhdyin - Keisarin papukaija - Oravanpyörästäni. Ensimmäiseen osaan sisältyy runo Hiljaa nukkuvat nyt. Suomen kansallisbibliografian mukaan muita suomennoksia ei ole.
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella…
Todennäköisesti suurin tehdasvalmisteinen moottori Ford Angliassa oli Anglia 1200:ssa, joka esiteltiin vuonna -66. Moottorin tilavuus oli 1198cc, teho 54hv/5000, huippunopeus 130km/h. Tarkempia tietoja Suomeen tuoduista englantilaisista Fordeista saat esimerkiksi kirjasta Ojanen, Olli: Autot Suomessa. Osa 2: Ford - Englannin Fordit. Alfamer, 1998. Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi .
Kansalliskirjaston digitaaliset palvelut löytyvät täältä https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tähän mennessä digitoidut sanomalehdet löytyvät oheiselta listalta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles
Tämän listan mukaan kysymiesi lehtien digitoidut vuodet:
Turun Sanomat 1905-1929
Uudenkaupungin Sanomat 1891-1928
Uusi Aura 1897-1929
Vakka-Suomen Sanomat (ei ollenkaan)
Vakka-Suomi 1908-1923
Kysymästäsi ajanjaksosta 1928-1937 löytyy siis vain muutama vuosi. Mikäli haluat tutkia kyseisiä lehtiä mikrofilmeiltä, se on mahdollista Turun kaupunginkirjastossa tieto-osastolla (uudisosa 2. krs.). Voit puhelimitse (02-2620629, 02-2620630) varata ajan mikrofilminlukulaitteelle ja samalla tilata mikrofilmit varastosta. Ne…
Kyseessä on hyvin todennäköisesti brasilialainen kirjailija Machado de Assis ja hänen novellinsa Mielitautilääkäri. Se löytyy Sammakon vuonna 2014 julkaisemasta novellikokoelmasta Kuolematon ja muita novelleja. Novellikokoelma on saatavilla Vaski-kirjastoista.
Raija Orasen omat kotisivut löytyvät osoitteesta:
https://www.raijaoranen.fi/etusivu?locale=fi
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ajantasaista tietoa Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2242
Myös Lukukeskuksen sivulla on tietoa Raija Orasesta:
https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/oranen-raija/
Kustantamoiden sivuilta löydät myös tietoa hänestä:
http://www.teos.fi/kirjailijat/raija-oranen.html
https://otava.fi/kirjailijat/raija-oranen/
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja…
Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www.…
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-…
Löytämiemme lähteiden mukaan nahkakantiset kirjat tarvitsevat rasvaa, tähän tarkoitukseen tarkoitettua erityisrasvaa saa alan liikkeistä. Mutta mikäli nahka on jo mennyt noin huonoon kuntoon että se murenee, niin melkein kannattaisi viedä kirja kirjansitojalle arvioitavaksi mitä sille voi tehdä.
Lähteitä:
Tuula Moilanen: Kirjansidonnan opas. Kustannusosakeyhtiö Taide. Helsinki 1997.
http://www.kysy.fi/kysymys/minulla-yksi-vanha-kirja-reilun-sadan-vuoden-takaa-jossa-nahkapaaty
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/137860-vanhan-kirjan-kunnostaminen-kannattaa
Valitettavasti emme onnistuneet löytämän tästä aiheesta ainuttakaan täysin fiktiivistä elokuvaa tai kirjaa. Kaikki mitä löysimme, olivat joko muistelmia tai muita tietokirjoja.
Tässä kuitenkin lista niistä harvoista teoksista, jotka löysimme.
Muistelma
Tory Haydenin Toisten lapset
Kirjassa erikoisopettaja Hayden rauhoittaa lapsen pitämällä hänestä kiinni.
Temple Grandin (elokuva)
Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo Temple Grandin nimisestä autistisesta naisesta. Elokuvassa Grandin rakentaa itselleen ”halauskoneen”/squeeze machine, koska halaaminen rauhoittaa häntä, mutta samanaikaisesti hän ei kestä muiden ihmisten kosketusta.
Elokuva perustuu kahteen Grandinin muistelmateokseen Minun tarinani: ulos…
Elonet-tietokannan mukaan American gigolo on esitetty ensimmäisen kerran Suomen televisiossa vuonna 1989. SIlloin mtv3-kanavalla.Lähde:Elonet : American gigolo
Uuden lain ollessa kyseessä lain valmisteluaineisto on lähtökohtana sen tulkinnalle. Samoin suhteet muihin lakeihin käsitellään lain valmisteluvaiheessa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi (HE 20/2002) ja siihen liittyvät hallintovaliokunnan mietintö 28/2002 ja perustuslakivaliokunnan lausunto 20/2002 sekä lakivaliokunnan lausunto 22/2002 ovat luettavissa myös eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi/ -> Asiat ja asiakirjat -> Asioiden käsittelyvaiheet -> Haku kaikista valtiopäiväasioista. Kirjoittamalla hakulomakkeen kenttään Asian tunnus HE 20/2002 ja suorittamalla haun saa tiedot asian käsittelyvaiheista. Avautuvalla sivulla on myös…
