Vieras on suomennettu. Tarkista saatavuus tästä linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1896246~S9*fin
Vieras-kirjalle on mahdollisesti jatkoa tulossa, mutta mitään aikaa ei ole vielä ilmoitettu.
Meyerin suunnitelmissa oli kirjoittaa Midnight sun -nimellä kirja, joka olisi kertonut Uusikuu-kirjan tapahtumat Edwardin näkökulmasta, mutta projekti keskeytyi, kun romaanin luonnos vuoti vastoin kirjailijan tahtoa Internetiin. Tämänkin kirjan kohtalo on epäselvä.
Mitään varmaa tietoa Meyerin seuraavasta kaunokirjallisesta teoksesta ei ole, mutta huhtikuussa 2011 julkaistaan Twilight-sarjasta kertova virallinen tietokirja The Twilight Saga: The Official Illustrated Guide, joka valottaa sarjan taustoja.
Olemme etsiskelleet tiedustelemaasi ohjelmaa Suomen yleisten kirjastojen yhteisen tietolistan avulla.
Eräs vastaaja arvelee vastauksessaan näin:
"Tuli mieleen Sinisen talon nalle (bear in the big blue house). Voisiko olla tämä? En muista onko siinä kissaa, mutta nalle ja kuu ja muita eläimiä. Kuulla on silmät ja suu ja se laulaa nallen kanssa. Youtubesta löytyy pätkiä: http://www.youtube.com/watch?v=ofmQXEB_Hvo "
Muita vihjeitä emme saaneet. Toivottavasti Sinisen talon nalle on etsimäsi ohjelma.
Helsingissä VHS-tallenteen digitointi on mahdollista Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi).
Digitointia varten pitää varata tietokone. Voitte varata koneen puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta "Löydä kirjastosi".
Palvelu on maksutonta ja kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Käyttämällä esimerkiksi Ask Jeeves-palvelua (http://www.askjeeves.com/) saat hakulauseella Greece business culture linkkejä Kreikan liikekultuuriin. Englanninkielistä tietoa on esim. osoitteessa http://www.businessculture.com/greece/index.html
Suomenkielisiä linkkejä en netistä löytänyt.
Seuraavista suomenkielisitä kirjoista on apua aiheeseesi: Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa, Yrityksen tietokirjat, 1998; Mole, John: Tiedä tavat - mitä menestyvän liikemiehen tulee tietää EY-maiden oloista ja kulttuurista, WSOY 1991; Kulttuureja ja käyttäytymistä - Eurooppa, Fintra, 1998; Me ja muut - kulttuurienvälinen viestintä,Yle-opetuspalvelut, 1996; Salminen, Kerstin: Kulttuurikompassi, Edita 1996
Juuri tällä hetkellä kirjastokortin hankkiminen ei valitettavasti onnistu. Helmet-kirjastoissa kuitenkin selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia luoda tilapäinen käytäntö, jolla asiakkaat voisivat hankkia jonkinlaisen virtuaalisen kirjastokortin. Tällä pystyisi lainaamaan vain e-aineistoja, ja se olisi voimassa vain siihen asti, kun kirjastot joskus jälleen avataan. Toivottavasti tämä hanke toteutuu lähiaikoina.
Kyseessä on todennäköisesti Kivisten ja Sorasten spin-off -sarja Kivikylän mukulat (The Flintstone Kids). Sarjaa tehtiin vuosina 1986-1988 yhteensä 34 jaksoa.
https://www.imdb.com/title/tt0240265/
Oodin äänitysstudio ja Myllypuron mediakirjaston AV-studio on tarkoitettu omien äänityksien tekemistä varten. Varaamosta löydät tiloista lisää tietoa ja voit varata niitä käyttöösi:
Oodin äänitysstudio: https://varaamo.hel.fi/resources/av72kqfijbua?
Myllypuron AV-studio: https://varaamo.hel.fi/resources/avams4h47eya?
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
Valitettavasti Ellinoora Leikaksen ja Samuli Sirviön laulua Rakkauden kesä ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, se löytyy vain CD-levyltä Villi lapsi (Warner 2016).
Heikki Poroila
Jukka ja Annasara Toivasen toimittama teos Joulusatuja (2017) löytyy joistakin Suomen kirjastoista. Voitte siis tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1739373
Täältä voit lukea alueesi kirjastojen kaukopalvelusta.
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Teosta näyttää olevan myytävänä ainakin joissakin verkkokirjakaupoissa, joita löydät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Hei
Kyseessä on luultavasti ns. nidetunnuksen loppuosa. Jotkut kirjastot laittavat vieläkin esim. kirjaston leiman tietylle sivulle, jotta kirjan tunnistaa kirjaston kirjaksi vaikka muut tarrat/tunnisteet revitään pois. Se, että kyseessä on ollut juuri sivu 48, on kunnan oma käytäntö.
Kannattaa ottaa yhteyttä taiteen asiantuntijoihin, esim. netin sivustojen kautta ja lähettää kuvat heille. Heiltä voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä ja taulun maalauksen ajankohdasta. Halutessaan voi kysyä myös taulun arvoa.
Tiedustelupyynnöt ovat näillä sivuilla yleensä maksuttomia.
Muutama esimerkki huutokauppojen sivuista ja muista mahdollisista paikoista:
https://hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Turun taidemuseo on aiempina vuosina järjestänyt teosarviointipäiviä, kannattaa käydä heidän sivuillaan ja tarkistaa, onko sellaista tulossa:
https://turuntaidemuseo.fi/tapahtumat
Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, tässä linkki sivulle:
https://…
Kyseinen runo on Kantelettaren kolmannessa kirjassa.
63. Äitin vaivan palkinto.
Lauri, laatu poiukkainen,
miehen kanta kaunokkainen,...
Suora linkki verkko-Kantelettareen http://www.tks.pp.fi/kanteletar/3.kirja/iii63.htm
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
Jarna Heinosen teoksessa Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (1999) käsitellään mm. kirjastojen sisäistä yrittäjyyttä. Kannattaa myös tutkia hänen uudempaa teosta Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002). Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
En valitettavasti löytänyt mistään nallejen nimiä, mikäli niillä on ollut nimet. Kermansaven astiatuotantokin on loppunut jo vuonna 2011, joten tehtaaltakaan ei voi kysyä. Ehkä joku palstan lukijoista tietää nimet?
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta löytyvät seuraavat jännityskirjailijat, joiden tuotantoa on käännettty saksaksi :
Joensuu, Matti Yrjänä (6 teosta)
Kirstilä, Pentti (2 teosta)
Lehtolainen, Leena (9 teosta ja yksi novelli)
Mäki, Reijo (3 teosta)
Nykänen, Harri (5 teosta)
Pakkanen, Outi (5 teosta)
Remes, Ilkka (2 teosta)
Ropponen, Markku (1 teos)
Sariola, Mauri (2 teosta)
Soininvaara, Taavi (4 teosta)
Tabet, Sirpa (1 teos)
Tenhunen, Eeva (1 teos)
Waltari, Mika (3 dekkaria)
Yliruusi, Tauno (1 teos)
Tarkempia tietoja saa käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
