Helsingin yliopisto säilyttää muun muassa vanhoja tiedekuntamatrikkeleita ja ylioppilasmatrikkeleita. Riippuen matrikkelista, se voi olla saatavissa fyysisenä, mikrokorttina, tai digitaalisena. Suosittelen sinua olemaan yhteydessä Helsingin yliopiston arkistopalveluihin, joka tarjoaa tietopalvelua ja ohjeistusta arkistojen käytössä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/arkistopalvelut-ja-kirjaaminen.
Rukous löytyy suomennettuna teoksesta Polku jota kuljen (2009, toim. Katja Ritari, s. 62) nimellä Pyhän Patrickin rintahaarniska. Sama teksti näyttäisi löytyvän myös verkosta Katja Ritarin blogista: https://pyhiinvaelluksia.wordpress.com/2017/01/11/pyhan-patrickin-rintahaarniska/ Katja Ritari lienee aiheen keskeinen asiantuntija, joten hänen esittämäänsä käännöstä voinee pitää yleisesti hyväksyttävänä.
Kirjastoissa on ryijyjä käsitteleviä teoksia, joista voi päästä perille mallin suunnittelijasta. Vanhoja ryijyjä esittelevät mm. U.T. Sireliuksen "Suomen ryijyt"; Toikka-Karvonen "Ryijy"; "Ryijy", jonka on julkaissut Helmi Vuorelma OY; Anja Louhio "Taideryijyjä".
Glorian antiikki -lehdessä on "Mikä, missä, milloin" -palsta, johon voi lähettää kysymyksiä (PL 100, 00040 Sanoma Magazines). Avotakan nettilehdessä (www.avotakka.fi) on sivut "Antiikkia nyt", jossa on myös kysymysten arkisto. Myös Suomen käsityön ystävät huolehtivat suomalaisesta käsityöperinteestä (www.kasityonystavat.fi). Käsityöliikkeissä on vielä saatavana perinteisten ryijymallien teko-ohjeita, joista voi selvitä ryijyn alkuperä.
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika…
Valitettavasti kaikki eivät palauta lainojaan ajallaan tai ensimmäisen karhukirjeenkään jälkeen. Varattuun aineistoon voi myös olla jonoa.
"Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa kirjastossa. Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa.
Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset." https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Jos varaus vielä Pääsiäisen jälkeenkin viipyy, ota yhteyttä lähikirjastoosi. Siellä voidaan tarkistaa varauksesn tilanne tarkemmin.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta löytyy yksi osuma sanalla "imo". Kantasanana on "imisä", jonka yksi merkitys on naaraspuolinen sika (etenkin porsaana), naaraskissa tai -koira, harvemmin muu naaraseläin. Imoa on käytetty samassa merkityksessä alueella Maaninka-Viitasaari-Pyhäjärvi Ol.-Vieremä-Maaninka.
Tässä esimerkki sanan käytöstä puheessa:
siellä kuul olovaˀ imokòera, èikö tuo siellä liem mèijänkääk kòera. Maaninka
Tässä linkki imisä-pääartikkeliin: imisä - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tämä linkki vie imo-artikkeliin: imo - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kirjojen kuvailu ja asiasanoitus on vanhan kirjallisuuden osalta puutteellista verkkokirjastossa, joten vanhaa Turkuun sijoittuvaa kirjallisuutta voi olla hedelmällisempää etsiä Kirjasammosta, jossa teoksista on pidemmät ja tarkemmat kuvaukset.
Kirjasammon haku on hieman kömpelömpi kuin Finnan, eikä käytössä ole hakua helpottavia rajauksia tai useita hakukenttiä, mutta Turkuun sijoittuvaa kaunokirjallisuutta saa esiin seuraavalla tavalla:
hae ensin hakusanalla Turku
avaa sitten tietue sellaisesta teoksesta, jonka Konkreettiset tapahtumapaikat -kohdassa mainitaan Turku
klikkaa Turku-linkkiä Konkreettiset tapatumapaikat -kohdassa
Hakutulosten kansikuvista voi hieman aavistella, onko kyse vanhasta vai 2000-luvun puolella kirjoitetusta…
Valitettavasti en pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli
Ainakin seuraavat Helmet-tietokannasta löytyvät kirjat käsittelevät Pohjanmaan ruokaperinnettä:
- Pohjois-Pohjanmaa à la carte, toim. Manne Stenros, Studio Avec Audiovisual 2004
- Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta, toim. Anneli Syrjänen, Pohjoinen 1999.
- Ruokaa Keski-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaan a la carte-hanke,1999
- Suomen maakuntaleivät, toim. Jaakko Kolmonen, Patakolmonen 1991
- Heikkinen, Leena:Perinteinen suomalainen, Valtion painatuskeskus 1988
- Suomen pitäjäruoat, toim. Jaakko Kolmonen, Patakolmonen 1987
- Patala, Anita: Perinneruokia, Otava 1984.
- Pukonen, Seija: Makuja maakunnista, Tammi 1980
Edellä mainitut teokset saat esiin Helmet-haulla, jossa hakutapana on Sanahaku ja hakusanoina:…
Esititpä vaikean kysymyksen! Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet Kuopiosta, joten sinun kannattaa mennä Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulle: http://www.kuopio.fi/kirjasto/index.htm. Riimi-aineistohaussa
valitse yhdistelmähaku. Asiasana: kaunokirjallisuus -laatikkoon voit
kokeilla esimerkiksi asiasanaa psykologiset romaanit. Voit rajata hakua
aineistolajin (kirja), kielen (suomi) sekä julkaisuvuosien (esim. 1998-1999)
mukaan. Yhdistelemällä eri hakusanoja (JA/TAI/EI -operaattoreilla) voit joko
rajata tai laajentaa hakua. Jos löydät kiinnostavia teoksia, voit käydä
katsomassa tarkoista tiedoista niiden asiasanat ja jatkaa hakua niillä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen…
Tieto kannettavista tietokoneista löytyy Turun kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Asiakkaana kirjastossa ja siellä otsikon Turun kaupunginkirjaston työasemat -alta.
Suoraan siihen pääsee osoitteessa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavia tietokoneita saa lainaksi pääkirjaston uutistorilla lainauskorttia ja kuvallista henkilötodistusta vastaan.
Laina-aika on kaksi tuntia.
Kyseisen kappaleen nimi on "Mamman pikku pipana". Kipparikvartetti on tehnyt kappaleen Suomessa tunnetuksi. Se löytyy esim. seuraavalta levyltä :
TEKIJÄ 110 2 Kipparikvartetti,|eesittäjä
TEOS 245 1 0 20 suosikkia :|bSaimaan valssi /|cKipparikvartetti
Julkaisutiedot 260 [S.l.] :|bWarner Music Finland,|cp2000
ULKOASU 300 1 CD-äänilevy (57 min 59 sek) +|eesiteliite
SARJA 490 0 …
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https…
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla 'kirjoittaminen' ja 'oppaat', jokunen 1970-80-luvuilla julkaistu kirjoitusopas. Kaikkia tuon ajan teoksia ei ole välttämättä asiasanoitettu tietokantaan, joten niitä voi olla hankala löytää, jos ei tiedä tarkasti kirjoittajan tai teoksen nimeä. Mutta kokeile tosiaan kirjoittaa nuo hakusanat Helmetin hakukenttään, ehkä joku noista kirjoista kuulostaa tutulta!
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sen sijaan uudempia kirjoittamisen oppaita löytyy lukuisia ja niissä käsitellään myös noita mainitsemiasi asioita. Ehkäpä esimerkiksi joistakin näistä voisi olla sinulle apua:
Suhola, Aino: Journalistisen kirjoittamisen perusteet (Finn Lectura, 2005)…
