Juuri tuota kysymääsi kirjaa ei näyttäisi löytyvän, mutta muita jäänveistoa käsitteleviä kirjoja löytyi korkeakoulukirjastojen rekisteristä seuraavanlaisia:
Anderes, Fred: Ice palaces, 1983, 132 s.
Snow - ice - sculpture : international cooperation in snow and ice sculpture, 1993, 20 s.
Com Trust : an electrographic expedition to the Arctic, 1992, 31 lehteä
Amendola, Joseph Ice carving made easy, 1994, 114 s.
Yllä olevia kirjoja saat kaukolainaksi jättämällä tilauksen lähimpään kirjastoosi. Seuraavat kirjat löytyivät British Libraryn hausta:
[1] Snow sculpture and ice carving. by Jim Haskins
[2] Ice sculpture. secrets of a Japanese master. Yukio Matsuo
Englannista kaukolainakustannukset nousevat jo yli 100 mk/kirja. Kaukolainatilaukset…
Henkilöhistorialliset hakuteokset eivät näytä sisältävän tietoa T(h)ure Oxenstiernasta. Liekö hänen appensa ollut Gabriel Bengtinpoika Oxenstierna, josta löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta? Useita mainintoja hänestä löytyy tutkimuksesta
Jokipii, Mauno
Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat 1-2. - 1956-1960.
Osin tämä teos lienee kyllä ollut Immosenkin käytössä.
1650-luvun Venäjän-sodasta, jota käytiin Kurkijoen kulmillakin, on erikoistutkimus
Lappalainen, Jussi T.
Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla : "räikkä, häikkä ja ruptuuri". - Gummerus, 1972.
Kurkijoenkin 1600-lukua kuvataan tutkimuksessa
Kuujo, Erkki
Taka-Karjalan verotus v:een 1710. - Suomen historiallinen seura, 1959.
Lisäksi
Hakulinen, Rainar
Kurkijoki…
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, johon palautit kirjan.
Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero (Kortti siis mukaan tai saataville)
Selvitellään asia kuntoon yhdessä.
Teoksessa Piippa Lappalainen: Kansakunnan vaatettajat (1996, s. 156) on Nanson vanha logo (pelkkä mustakirjaiminen nanso-sana). Toisaalta Tekstiililehden (1996:2) kannessa on sanan Nanso lisäksi sanat Fashion ja teksti "high quality since 1921", joka ympäröi vihreää kuviota tekstin vieressä.
Logohan vaihtui v. 2002, ohessa Design Forumin artikkeli, jossa mainitaan uudesta logosta http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1223
Talouselämän artikkelin(2002: 6, s.44-46) mukaan uuden logon suunnitteli mainostoimisto PHS, logo on mustetäplän mallinen "pehmentynyt merkki, joka viestii mukavuutta".
Huomasimme itsekin tämän puutteen, kun Harveyn uusin kirja, Haunting Violet, tuli kirjastoon. Drake Chroniclesin puuttuva osa on siis jo tilauksessa. Kirjat tilataan yleensä meille toimittajan tarjoamasta valikoimasta ja ikävä kyllä toimittaja ei aina johdonmukaisesti tarjoa kaikkia sarjan osia, ja puutteiden huomaaminen on välillä vaikeaa.
Näistä syistä johtuen Espoossa on tästä keväästä alkaen keskitetty fantasian valinta asiantuntijaryhmälle, koetamme olla tarkempina. Meillä on oma blogi osoitteessa www.fantasiaespoo.fi ja Facebook-sivu https://www.facebook.com/fantasiaespoo , tervetuloa seuraamaan!
Nuotteja tähän ei ole julkaistu missään, joten kirjastoista niitä ei ole saatavana.
Nuottimateriaalia kannattaa tässä tapauksessa tiedustella suoraan säveltäjältä tai esimerkiksi Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen (Fimic) kautta. Rantalan yhteystietoja ei nettisivulla ole, mutta keikkamyynnin sähköpostiosoitetta kannattanee kokeilla.
http://www.iirorantala.fi ->Management ->Bookings in Finland
http://www.fimic.fi
Jaaha, nyt on ylistämällä alistaminen käännetty näin päin. Koska se on niin uutta, kovin paljon valmista aineistoa ei taida löytyä.
Aivan ensimmäiseksi pitänee miettiä, missä sävyssä annettua tehtävää alkaa toteuttaa. Vaihtoehtoja on. Pikkupiruilu, isompi piruilu, naiivius, kliinisyys... mieluiten ei kuitenkaan paatos.
Kirjallisuudessa on olemassa yksittäisten miesten ylistystä, ja nykyisessäkään poliittisessa maailmassa ylisanoja ei aina säästellä kun viisasta johtajaa halutaan kuvata. Niillä on vain taipumuksena kääntyä kuvattavaansa vastaan, tuskin kukaan enää suhtautuu Ajatusten Tonavaan kunnioittavasti. Periaatteena on, että kuolleista ei puhuta pahaa, siksi hautajaispuheet ovat varmaan sellainen lähde josta positiivisia…
Sami Tojkander on julkaissut tähän mennessä vain nuortenkirjan Jere - suuri Survival blues, vuonna 1999. Niinpä hänestä ei ole tietoja nuortenkirjailijaluetteloissa, enkä löytänyt arvosteluja kirjasta tai muita lehtiartikkeleita kirjailijasta. Lienee parasta pyytää tietoja kustantajalta, Aika Oy:ltä. Sen nettiosoite on http://www.aikaoy.fi/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kappaleen! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista kyseistä kappaletta?
Kyseessä on varmaankin Arvo Turtiaisen runo Kaunein, joka alkaa riveillä Kaunein runo syntyy / kun ihminen on lähellä ihmistä...
Löydät koko runon Turtiaisen runokokoelmista Laulu ajasta ja rakkaudesta (1954) ja Runoja : 1934-1964 (1964).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin:
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1144197
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1144299
Suomen armeijan uusia marssitapoja esiteltiin ensimmäisen kerran 5.5.1984 televisioidussa Spede show'n jaksossa. Sketsi sisältyy DVD-koosteeseen Spede show. [2], Voihan rähmä 1973-1984.
Spede Show 5.5.1984 - YouTube
Marsseja kohdissa 3:57–4:32, 6:06–6:20, 10:36–10:56, 18:25–18:45, 20:55–21:10, 26:00–26:14
Hei,
Kappaleeseen Hopearuusu ei löydy nuottia Keski-kirjastoista ja näyttäisi siltä, että sellaista ei ole julkaistu, koska siitä ei ole tietoa myöskään Kansalliskirjaston tietokannassa. Chordifystä löytyy kuitenkin soinnut tuohon kappaleeseen, jospa niistä olisi hyötyä: Eero Aven - Hopearuusu.
Tiurun sairaalan historia vaikuttaa aika sekavalta vuoden 1941 osalta. En onnistunut löytämään mainintoja siviilipotilaista.Tietoa 43. sotasairaalasta jatkosodan aikana: https://sotapolku.fi/sotapolut/43.-sotasairaala-joutseno/Rauhan sairaala ja Tiuruniemen parantola Kansallisarkistossa: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=410266529Uutinen Laatokka-lehdessä 10.9.1941 Tiuruniemen parantolasta, ks. linkki.
Haepa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet -aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi sanahakuna Ryti and Risto ja rajaa aineistorajauksella hakusi koskemaan ensin videokasetteja ja sitten vaihtoehtoisesti c-kasetteja.
Ylen äänigalleriassa osoitteessa http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&p… on myös ääninäyte Risto Rytin puheesta. (Jollei tuo pitkä osoite aukea, pääset Kansalliseen äänigalleriaan seuraavasti http://www.yle.fi vasemmalta ahaalta linkki äänigalleria ja sieltä poliittiset vaikuttajat.)
Lattiakuvat on uskonnonpedagoginen menetelmä, jossa Raamatun kertomukset liitetään osaksi lapsen tai aikuisen kokemusmaailmaa. Lattiakuvat-menetelmässä käytetään hyväksi kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa. Menetelmä on peräisin Saksasta ja Suomeen se on ilmeisesti jalkautunut 2000-luvulla. Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyi vain mainitsemasi Aulikki Mäkisen Lattiakuvat –kirja, jonka Lasten Keskus on julkaissut tänä vuonna (2007).
Symbolididaktiikasta ja 4-5-vuotiaiden lasten uskonnollisesta kehityksestä saat tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus. Toimittanut Seija Saarinen. Lasten Keskus 2002.
Lapsityön käsikirja. Toimittaneet Leena…
Vuodesta 1916 alkaen on julkaistu Suomen kansakoulukalenteria, jossa on aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy kyseistä kalenteria ainakin joiltakin vuosilta. Anu Talkan kirjoittama Lemin historiateos julkaistaan joulukuussa. Kirjassa käsitellään laajasti myös Lemin kouluoloja.
Matkustajaluetteloita voi kysyä arkistoista. Kirjastolla ei ole kyseisen kaltaisia dokumentteja sellaisenaan hallussa.
Tampereen historiaa käsittelevällä Koskesta voimaa -sivustolla on melko tarkka kuvaus Kurun uppoamisesta ja miehistön sekä matkustajien demografiasta. Myös lähteet on merkitty tarkasti, joten niitä on helppo lähteä jäljittämään: https://www15.uta.fi//koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru4.html
Mahdollisesti myös Tampereen museokeskus Vapriikilla on hallussaan Kuruun liittyviä dokumentteja.
Lisäys 30.6.2020:
Orvo Kärkösen teoksessa Näsijärven murhenäytelmä (1929) on lopussa lista onnettomuuden uhreista kunnittain.
