Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (http://fennicaw.lib.helsinki.fi/) löytyy hakutermillä kanta-asiak* 14 viitettä, kun hakutyyppinä on sana. Näistä suurin osa on kanta-asiakaslehtiä ja case-tapauksia. Korkeakoulujen yhteistietokanta Lindasta (maksullinen tietokanta) sanahaulla kanta-asiak* löytyy 42 viitettä, joista kymmenkunta on kausijulkaisuja ja n. 30 pro gradu -töitä, jotka keskittyvät yhteen yritykseen. Näitä viitteitä voit selata kirjastossa virkailijan kanssa.
Molemmista tietokannoista löytyy mm. teokset Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi, 1997 ja Rönnqvist, Katariina: Matkanjärjestäjien kanta-asiakasjärjestelmät ja asiakkaan sitouttaminen, 1996.
Aineistotietokanta Andersin (http://webkirjasto.kpnet.fi/) mukaan…
Anja Snellmanin lapsuutta käsitellään tässä haastattelussa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/24/miten-minusta-tuli-mina-anja-s… . Sitä sivutaan myös Lasse Lehtisen kirjoittamassa kirjassa Luonnekuvia (WSOY 2001), johon Snellmania on haastateltu.
Helmet-kortin saaminen ei edellytä, että asut pääkaupunkiseudulla. Voit saada Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti jossain Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Jos sinulla on mahdollisuus joskus käydä Helmet-kirjastossa, varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalainen ajokortti. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,Muutama lähde mainitsee sen olevan harhautus. Kärpän nähdessään lentävät petolinnut kiinnittävät huomiota häntään ja koettavat tarttua siihen eikä muuhun ruumiiseen. Näin ollen kärpälle jää paremmat mahdolliset selvityä petolinnun kynsistä. Lähteitä mm.https://www.woodlandtrust.org.uk/trees-woods-and-wildlife/animals/mammals/stoat/https://www.explorit.org/post/the-color-changing-stoat
Zachris Topelius on kirjoittanut tarinan Raahen poika, joka kertoo August Maksimilian Myhrbergistä. Tässä tarinassa on m.m. kohta, missä poika haluaa lentää ja tarttuu tuulimyllyn siipeen ja nousi korkealle, mistä hän sitten putosi alas ja käsivarret menivät poikki.
Tarinan voi lukea esimerkiksi kirjasta Topelius: Lukemisia lapsille – ensimmäinen osa. WSOY, 1982.
Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Kuka vain voi toimia luontaishoitajana tai –terapeuttina. Virallisia koulutustasovaatimuksia ei ole. Kuitenkin ainakin Luonnonlääketieteen Keskusliiton rekisteriin pääsyyn vaaditaan vähintään 200 tuntia terapia-alan ja 200 tuntia koululääketieteen opintoja (http://www.lkl.fi/index.php?page=1008) . Muun muassa Yleisradion Priima-ohjelmassa on aiheesta keskusteltu:
http://priima.yle.fi/node/235
Kirjassa Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa (toimittanut Saana Saarinen) kerrotaan, että luontaisterapeuttien ammattiin johtava koulutus alkoi Suomessa laajamittaisena vasta 1980-luvulla. Koulutukset tulivat Suomeen yli 100 vuotta myöhemmin kuin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja…
Todellisuudessa hait hyökkäävät harvoin ihmisen kimppuun. Vaarallisimmat alueet ovat Etelä-Afrikan Natalin osavaltion ja Australian Uuden Etelä-Walesin rannikoilla sekä Yhdysvalloissa Floridassa ja Kaliforniassa. Vaarallisia rantoja on useita vuosia suojattu haiverkoilla.
Tutkimuksissa on todettu, että kalastuksen takia haiden tavanomaisen ravintonsa vähennyttyä ne ovat näillä alueilla käyneet muiden saaliiden, myös ihmisten kimppuun.
Lähde:
Meret : delfiinit, ryhävalas, hait...Valitut Palat 1993 s. 64-66
Lisää haikaloista löydät lehtiartikkeleista:
Kivipelto, Arja: Hait heitteillä : haita ja rauskuja saa pyytää miltei mielin määrin
julkaisussa: Helsingin sanomat 2008-11-04, D1 2008
Thomas, Lars: Valashai ui kartalle
julkaisussa: Tieteen…
Alunperin italialaisen Alfabeta-lehden numerossa 49/1983 ilmestynyt Postille a Il nome della rosa löytyy Aira Buffan suomentamana nimellä Jälkisanat ruusun nimeen Econ esseevalikoimasta Matka arkipäivän epätodellisuuteen (WSOY, 1985).
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voi hakea tämän tyyppisiä teoksia asiasanalla opinnäytteet (kannattaa kenties kokeilla myös asiasanahakua kirjallinen viestintä taikka kirjallinen ilmaisu).
Suurin osa tosin on yliopistotasoisen tutkimuksen oppaita, mutta esim. Hanna Järventaustan Tutkimalla oppii : tutkimuksenteko-opas antaa vinkkejä suppeampienkin kirjallisten töiden tekoon.
Myös verkosta löytyvistä opiskelutekniikan oppaista saattaisi olla apua, niitä löydät mm. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta luokasta 38.3 (esim. Tuumasta tekstiksi : perusopas seminaari ja opinnäytetyön tekijälle voisi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka onkin vähän edistyneemmille…
Die besten 100 schlager des jahrtausends -cd-kokoelmaa ei löytynyt Suomesta (Frank - kirjastojen monihakupalvelu osoitteessa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/).
Seuraavat saksalaisen iskelmämusiikin kokoelmat löytyvät:
Das gibt's nur einmal : [Äänite]. 60 Jahre deutscher Schlager. Vollersode : Bear Family Records, p1991 (Äänitykset 1930-1989)
Deutsche Schlager : 20 originale 1969. Hamburg : Polydor, p1997. (Äänitykset 1968-69)
Voit kysyä levyjä kaukolainattavaksi oman kirjastosi kautta. Das gibt's nur einmal -cd löytyy mm. Tampereen alueen kirjastosta, Deutsche Schlager -cd Lahden alueelta.
Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren.
Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127.
Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/…
Aineistoa kannattaa etsiä käyttäen kirjastojen yhteistä monihakua
osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku, siinä kannattaa valita aakuntakirjastot, hakulomakkeeseen teoksen nimi -kenttään kirjoittaa
kawasaki ja valita kaikki kirjastot.
Viitteitä tulee kohtalaisen paljon, ja saattaa olla, että juuri GPZ500R-tyypistä ei ole omaa kirjaansa, mutta mahdollisesti se saattaa sisältyä johonkin yleisempään? Minun tietoni eivät riitä sen arvioimiseen. Jos sopiva kirja löytyy, sen voi tilata tarvittaessa kaukolainaksi.
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvan ötökkää. Näistä sivuista ja kirjoista voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://laji.fi/taxon/MX.37613/images
Pikkuötökät talossa ja puutarhassa / Lars-Henrik Olsen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1897910?lang=fin
Pieni ötökkäkirja / Tore Fonstad
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1764386?lang=fin
Liikenteen päästöoikeuksista ja -päästökaupoista Suomessa vasta keskustellaan. Kansallista tieliikenteen päästökauppaa arvioinut työryhmä julkaisi raporttinsa tämän vuoden tammikuussa ja totesi yleismielipiteenään, että liikenteen päästökauppaa kannattaisi suunnitella ensisijaisesti EU-tasolla. Komitearaportin johdannossa liikenteen päästöoikeudet määritellään näin: "Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan."
Linkki koko tiedotteeseen: https://www.lvm.fi/-/kansallista-tieliikenteen-paastokauppaa-…
Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta löytyy kaksi kirjaa, molempien kirjottaja Steve Rendle: Renault 19 : service and repair manual (kust. Haynes 1995) sekä Renault 19 owner's workshop manual (kust. Haynes 1994). Tarkemman saatavuuden saa katsomalla ko. tietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Renault 9:stä löytyi Oulun pääkirjastosta kirja Mead, John: Renault 9 & 11 (petrol) : 1982-89 : owner's workshop manual (kust. Haynes 1992). Ehkä on mielenkiintoista vierailla Renaultin sivuilla (http://www.renault.com), josta klikkaa welcome-sivulle, jossa on hakuohjelma. Suomenkielisellä sivulla (http://www.renault.fi) on palautelomake, johon varmaankin voi jättää kysymyksen ja sähköpostiosoitteen.
Ainakin Teaworld-verkkokauppa Saksasta (https://www.teaworld.de)toimittaa tuotteittaan myös Suomeen.
Sivusto on saksankielinen, mutta selkeän kuvituksen ja yleisesti tunnistettavien nimikkeiden ansiosta riittävän havainnollinen.
Sellaista sivustoa, jossa vertailtaisiin teehen ja kahviin erikoistuneiden verkkokauppojen hintoja, ei valitettavasti löytynyt.
Haimme hintavertailua hakulausekkeella ‘online tee shops price comparison’ ja ‘what's the best website to buy tea online’ ja ‘best price to buy tea online europe’.
Tässä joitakin fantasiakirjoja tai fantasiakirjasarjoja, jotka sopivat 12-vuotiaalle:
Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarja. Viisiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa Yllä meren alla kiven aloittaa sarjan, jossa Valon ja Pimeän edustajat etsivät pyhää Graalin maljaa. Sarjan muut osat ovat: Pimeä nousee, Viheriä noita, Kuningas Harmaa, Hopeapuu.
Ursula Le Guinin jännittävät ja tarumaiset Maameren tarinat, joiden näyttämönä on Maameren saaristo. Maameren velho on sarjan ensimmäinen osa, jota seuraavat Atuanin holvihaudat, Kaukainen ranta ja Tehanu.
Paljon suosiota saanut J.K. Rowlingin kirjasarja Harry Potter nimisestä pojasta olisi varmasti ikäisellesi sopiva. Sarjan aloittaa Harry Potter ja viisasten kivi.
Hiukan edellisitä poikkevava…
Kyseessä on Maija Konttisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on julkaistu teoksessa Koulutieltä : runoa ja suorasanaista (Valistus, 1938).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa .
https://www.helmet.fi/fi-FI
