Suomenkielistä tietoa Belgian ruokakulttuurista löytyy seuraavista teoksista:
Suomalainen ruokapöytä, osa 7 : ... ja muiden maiden keittiöt (1982)
Autti, Marja: Makuja maailmalta (1996)
Eurooppalaisessa keittiössä, toim. Vuohelainen (1994)
Lahden pääkirjaston kokoelmissa on myös muutama englanninkielinen belgialainen keittokirja:
Blais, Denis: Belgi cookbook (1997)
Elkon, Juliette: A Belgian cookbook ((1996)
Internetistä löytyi ainakin yksi suomenkielinen sivu: http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/etninen/belgia.html
Turun kaupunginkirjaston eri toimipisteissä jaetaan monistetta, josta käy ilmi eri myöhästymismaksut. Kirjoista peritään 2 mk/kpl 1. alkava viikko, aina 20 mk saakka. Videoista ja cd-romeista peritään 10 mk/kpl 1. alkava viikko aina 50 mk saakka. Lisäksi tulevat muistutus- ja laskutuskulut
Hei,
Grönlannin kieliestä ei ole pelkästään yksi versio, vaan niistä löytyy kolme eri paikallisversiot. Virallinen versio on nimeltään kalaallisut.
Tällaiset grönlanti-kielen kirjoja löytyy ja niitä pystyy todennäköisesti kaukolainata (maksullinen palvelu)
Greenlandic for travelers
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.118991
A grammar of the West Greenland language
https://finna.fi/Record/helka.995742373506253
Netistä löytyy tällainen sivu, mistä ehkä voi olla hyötyä:
https://guidetogreenland.com/about-greenland/greenlandic-culture-amp-ar…
Kysymäsi kirja saattaisi olla Michael Crichtonin Vieras tulevaisuudesta, jonka englanninkielinen nimi on Sphere. Se on ilmestynyt suomennettuna 1988.
Kirjassa tutkijaryhmä löytää valtameren pohjasta pyöreän metallipallon muotoisen aluksen vahingoittumattona, vaikka se on pudonnut taivaalta ja vaikuttaa satoja vuosia vanhalta.
Kirja löytyy Helmet-kirjastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2469522__Svieras%20tulevaisuudesta__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt&ivts=%2BNtilsjBEhJebQft0YnK8w%3D%3D&casts=JUfa%2BbnF4x2ehf0HVB7rqQ%3D%3D
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Internetissä tapahtuvasta digitaalisesta markkinoinnista on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Yksi paikka aloittaa haku on Kauppakorkeakoulun Helecon Mix taloustieteellinen tietokanta, joka on käytettävissä mm. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Tietokantaan sisältyvät myös gradut,väitöskirjat ja artikkelit. Yhdisteltäviä hakusanoja voisivat olla www-sivut, markkinointi, mainonta, internet, verkkokauppa, verkkomainonta, digitaalinen markkinointi, käytettävyys.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta voi hakea tarkennetulla haulla samoja hakusanoja käyttämällä. http://finna.fi
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta voi hakea samoilla kriteereillä kuin edellä mainituista. https://finna.fi
Opinnäytteet ja väitökset saa…
Valitettavasti emme vaaditussa ajassa löytäneet runolle tekijää kovasta etsinnästä huolimatta. Kysyjältä saimme lisätiedon, että hän on lukenut runon 1970-luvulla.
Tekstitelevisiotoiminta alkoi Ylellä lokakuussa vuonna 1981. Lisää 80 -luvun tapahtumista voit lukea Ylen sivuilta http://www.yle.fi/yleista/histo_1980.shtml , tosin tekstitv :n osalta sivustoilla ei ollut ko. aikakaudelta muuta tietoa.
Tekstitv :n taustaäänimaailmasta ei löytynyt tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Ylen sivuilta voi kysyä, kohdasta Palaute, http://www.yle.fi/palaute.html ja Yle info-sivuilta voit lukea usein kysyttyjen kysymysten vastauksia, http://www.yle.fi/yle-info.html . Teksti-tv -kysymykset löytyvät osasta Yle Tekniikka FAQ, Teksti-tv. (Päiv.22.11.2007)
William Morrisin runsaasta tuotannosta on julkaistu suomeksi vain "Ihannemaa". Teos on käännös alunperin vuonna 1890 ilmestyneestä kommunistisesta utopiasta "News from Nowhere". Kirjan on julkaissut turkulainen "Työväen kustannusosakeyhtiö" vuonna 1900. Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista, mutta Paasivuorenkadulla sijaitsevasta Työväenliikkeen kirjastosta se löytyy. Työväenliikkeen kirjasto on kesäisin avoinna tiistaista perjantaihin kello 10-15. Kirjasto on kuitenkin kokonaan kiinni välillä 9.7.-5.8.2005.
Internetistä löytyy sivusto "The William Morris Internet Archive", johon on arkistoitu suuri määrä Morrisin kirjallista tuotantoa: runoja, arvosteluita, esseitä ja jopa kokonaisia romaaneja. Kaikki tekstit ovat…
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta taiteessa ovat suomeksi kirjoittaneet esimerkiksi Kaarina ja Kalevi Pöykkö. Heidän kirjaansa Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi : Jeesuksen syntymä ja lapsuus taiteessa (Atena, 1998) sisältyy Marian ilmoitusta käsittelevä osio, johon sisältyy käyttökelpoista taustatietoa aiheesta.
Pöyköt käsittelevät kirjassaan myös kristillisen enkelin hahmon muotoutumista ja Dionysios Areopagitan laatimaksi oletettua enkelihierarkiaa, jossa enkelit jaetaan kolmeen ryhmään: ensimmäiseen kuuluvat serafit, kerubit ja vallat, toiseen herruudet, voimat sekä valtiaat ja kolmanteen ruhtinaat, arkkienkelit ja enkelit. Marialle ilmestyi arkkienkeli Gabriel. Marian ilmoitusta kuvaavissa taideteoksissa enkelit kuvattiin usein päässään…
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti vielä pysty uusimaan Internetissä. Tällä hetkellä lainojesi uusinta onnistuu puhelimitse numerossa 0600-060504 maanantaista perjantaihin klo 12-18 hintaan 5,80 mk/min + ppm. Puhelimetse uusittaessa sinulla on oltava esillä lainattu aineisto sekä oma kirjastokorttisi. Helsingin kaupunginkirjaston lainausjärjestelmää ollaan uusimassa. Kirjastojärjestelmän uusinta on iso prosessi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2002.
Voit etsiä haluaamaasi Suomen Kuvalehden kantta lehden verkossa olevasta arkistosta.
https://suomenkuvalehti.fi/nakoislehti/arkisto/
Voit käyttää hakusanaa, mutta tällä tavoin näkee kaikki kannen kuvat ilmankin. Kuten SK:n verkkosivulla sanotaan, arkiston käyttö sisältyy Suomen Kuvalehden digipalvelun tilaukseen eli täytyisi olla digipalvelun asiakas voidakseen lukea itse lehtiä. Voit hakea arkistosta hakusanalla ja vuosiluvulla, sekä selata sisältöä aihealueittain. Sanahaulla voit etsiä artikkeleita, jotka on julkaistu vuonna 2013 tai myöhemmin. Aiempia numeroita pääsee selaamaan vuosirajauksella hakemalla.
Jos löydät oikean lehden, voit pyytää sitä Turun kaupunginkirjaston varastosta luettavaksi. Lehteä ei lainata, mutta voit lukea…
Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n käännöstietokannasta tulee hakusanalla Kalevala ja käännöskielellä vietnam kolme tulosta. Näistä Bùi Viêt Hoan käännös vuodelta 1994 on koko Kalevalan käännös.
Kalevalaseuran Kalevala maailmalla -sivulla mainitaan myös Hoàng Thái Anhin käännös vuodelta 1991. Se on tosin käännetty Kalevalan italiankielisestä käännöksestä.
FILI:n käännöstietokannan mukaan Bùi Viêt Hoa on kääntynyt yksin tai yhdessä 14 teosta. Muumeja hän on kääntänyt yhdessä Xuan Que Von kanssa. Näiden lisäksi Bùi Viêt Hoa on kääntänyt muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Katja Ketun Kätilön.
Tauluja voi myydä itse esimerkiksi netin myyntipalveluissa tai niitä voi tarjota osto- ja myyntiliikkeisiin tai huutokauppoihin.
Hintaluokkaa tuolle taululle en pysty arvioimaan, mutta sitä voisi tiedustella tauluja myyvistä gallerioista tai myyntiliikkeistä.
Noita myyntipaikkoja on niin paljon, että vaihtoehdot löytyvät parhaiten vaikkapa googlaamalla "ostetaan tauluja" tai "ostetaan taidetta".
Moni osto- ja myyntiliike myös arvioi taulun ilmaiseksi.
Kirjastossa ei ole mahdollista arvioida vanhojen kirjojen hintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon.Kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=vanhan+kirjallisuuden+hintaopas&type=AllFields. Oppaita on useita painoksia, uusimpia ehkä kannattaa tutkia, mutta paremmin saat tietoa teoksesi arvosta ottamalla yhteyttä antikvariaattiin. Esimerkiksi verkosta löytyy Antikvaari.fi, jonka sivulla on lueteltu antikvariaatteja, https://www.antikvaari.fi/kauppiaat.
Ikävä kyllä HelMet-haussa ei vieläkään toimi toivotulla tavalla sellainen rajausmahdollisuus, jolla voisi saada esiin vain yhdessä tietyssä kirjastossa tällä hetkellä paikan päällä olevan tietyntyyppisen aineiston.
Lähimmäs tätä hakutulosta pääset seuraavalla tavalla:
Valitse HelMetin etusivulta kohta "Tarkennettu haku". (Tarkennetun haun lomake on toistaiseksi osittain englanninkielinen, mutta suomenkielinen käännös on tulossa lähiaikoina.) Näppäile Keyword-kenttään * (siis yksi asteriski). Valitse Aineisto-pudotusvalikosta DVD-levy ja Sijainti-valikosta haluamasi kirjasto. Napsauta painiketta "Hae". Hakutuloslistan vasemmalla puolella on kohta "Saatavuus". Napsauta sen alla olevaa linkkiä "Kirjastossa".
Harmillista kyllä, tuloksessa…
