Opetusministeriön http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/?lang=fi sivuilta löytyi viime vuoden kirjastotilastoja, joiden mukaan pääkirjastoja oli 409, sivukirjastoja 449, laitoskirjastoja 69, kirjastoautoja 172 ja kirjastoveneitä 1.
Esimerkiksi Avoimessa korkeakoulussa opiskeltaessa on opinnäytetyö yksi opintojen suoritustapa. Katso lisää alla olevan linkin kautta:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opintosuoritukset/
Teknillisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy lisää tietoa sivulta http://avoin.tkk.fi/
Taideteollisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy täältä: https://www.taik.fi/opiskelu/opiskelu_taikissa/avoin_yliopisto.html
Etsiessäsi tietoa esim. toisen henkilön käyttöön saatat olla kiinnostunut Avoimesta Naisten Korkeakoulusta http://www.naisunioni.fi/index.php?k=13608
Itä-Suomen avoimesta korkeakouluhankkeesta on sivulla http://www.kainuunkesayliopisto.net/index.asp?pid=181
Katso myös avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta…
Ensimmäinen artikkeli löytyy lähteessäsi mainitusta teoksesta. Tämä kirja on joidenkin yliopistojen kirjastojen kokoelmissa, Helsingissä yhdessä Aalto-yliopiston kirjastossa (entisessä Kauppakorkeakoulun kirjastossa):
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Toista artikkelia en onnistunut paikantamaan. Toni-Matti Karjalainen on kirjoittanut useitakin artikkeleita, mutta yhtään yhdessä Dirk Sneldersin kanssa kirjoittamaa ei löytynyt. Artikkeli saattaa olla ensimmäisen tavoin jossakin teoksessa, jonka luettelointitietoihin artikkelia ei kuitenkaan ole lisätty. Silloin sitä ei myöskään tietokannoista hakemalla voi löytää.
Samoin Brigitte Borja de Mozota on kirjoittanut useita kirjoa, mm. tämän: Design management: using design to build brand value and…
Helsingin kaupunginkirjastosta lehteä ei löydy. Alla lehden tilanneet kirjastot Suomessa. Helponta lienee käydä kopioimassa haluamansa artikkelit Helsingin yliopiston kirjastossa.
Nimeke: Times higher education supplement
Aineisto: kausijulkaisu
Julkaistu: London, 1971-
Huomautus: Julkaistaan myös verkkolehtenä
Omistavat kirjastot: LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo
ALMA - Ţo Akademis bibliotek
HELKA - Helsingin yliopiston kirjastolaitos
KUOPUS - Kuopion yliopiston kirjasto
OULA - Oulun yliopiston kirjasto
VAARI - Varastokirjasto
JYKDOK - Jyväskylän yliopiston kirjasto
TRIA - Tritonia, Vaasan tiedekirjasto, Vasa vetenskapliga bibliotek
Helsingin kaupunginkirjastoissa ei ole, mutta Espoon Sellon kirjastossa Leppävaarassa on Mac-tietokone kuvankäsittelykoneena ja mediatyöasemana. Koneessa on usb-liitin. Koneen voi varata Varaamo-palvelun kautta tai soittamalla tai käymällä kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.hel.fi/resources/avikriseigzq
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Perinteisiä printtikirjoja löytyy Helmet-hausta hakusanoilla NLP tai neurolingvistinen ohjelmointi. Suomenkielisiin voi rajata valitsemalla kieleksi suomi.
E-kirjapuolella valikoimat ovat valitettavasti heikot. Ekirjasto-palvelu antaa haulla NLP vain muutaman osuman.
Anton Tšehovin kertomus O vrede tabaka on ilmestynyt suomeksi nimellä Tupakan vahingollisuudesta vuonna 1906 kokoelmassa Kertomuksia 1. Kääntäjäksi mainitaan Robert Arnold Seppänen. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25778Markku Lahtela suomensi kertomuksen samalla nimellä, mutta lisä maininnalla ”yksinpuhelu”. Suomennos julkaistiin näytelmämonisteena.https://www.dramacorner.fi/sv/pjaser-och-forfattare/tupakan-vahingollisuudestaMartti Anhavasuomensi näytelmän nimellä Tupakoinnin haitoista vuonna 2009.https://naytelmat.fi/play/tupakoinnin-haitoistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Rob._A._Sepp%C3%A4nen
AltaVistan käännösohjelman avulla voit valita joko yksinkertaistetun tai perinteisen tavan kirjoittaa "Memories of Life" kiinan kielellä:
http://babelfish.altavista.com/
Pedagoginen informaatikkomme Terhi Piikkilä (joka on mukana Vanki-projektissa) kertoo, että Satu Prinssi Herbertistä löytyy kirjasta 365 hyvänyön satua. Kirjan kustantaja on Egmont.
Tarkemmat tiedot löytyvät esim. tästä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512852950&lang=fi
Kirjastoille dvd- ja videoaineistoja tarjoavat ns.sopimuskauppiaat neuvottelevat oikeudet tuottajien kanssa. Kirjastot sitten maksavat oikeudesta hankintahinnassaan.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttämiä sopimuskauppiaita ovat mm. Tibo-Trading Oy, Kirjastomedia ja Kirjastopalvelu.
Tekijänoikeuslain 19§:n mukaan elokuvateoksia ei saa ilman lupaa saattaa yleisön saataviin lainaamalla. Käsitettä elokuvateos joudutaan varmasti pohtimaan musiikki-dvd-levyjen osalta.
Elokuvateoksen määrittelyä lain kannalta on käsitellyt Heikki Poroila esityksessään "Tekijänoikeutta kirjastoille" sivulla http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/kirjastot.htm
Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt myös asiaa lausunnosaan http://www.minedu.fi/opm/asiantuntijat/…
Naarmuiset dvd:t hiotaan parempaan kuntoon, tosin ei sillä niistä ihan uudenveroisia saada. Indieflixin tapaisiin palveluihin tarvitaan lisenssit, jotka ovat kalliita ja vaikeita saada. Niihin pätee samat tekijänoikeussäännöstöt kuin fyysisiin levyihin. Joten kovin helppoa ei ole saada näitä palveluja kirjastoon, vaikkakin ajatus on toki hyvä ja ratkaisisi naarmuuntuneiden levyjen ongelman.
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Lahetamme kaukolainoja myos ulkomaille, mutta kaukopalvelu on aina
kirjastojen valista toimintaa. Meidan tulisi siis saada Amsterdamista
jonkun kirjaston tilaus. Toimitusmaksuja emme toistaiseksi ole
ulkomaisilta kirjastoilta perineet, mutta jotkut kirjastot ovat hiukan
varovaisia tilaamaan siksi, etta postimaksut ovat melko korkeita.
Kannattaa siis kysya paikallisesta kirjastosta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on yksi videoelokuva hänestä nimeltään George de Godzinsky - rakastin teitä. Se on hankittu Kauniaisten kirjastoon ja Helsingissä Oulunkylän ja Puistolan kirjastoihin.
Kysymykseen on vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta, koska siihen vaikuttavat sekä laji että paikallinen urheilukulttuuri. Lisäksi seuran tai lajiliiton taloudellinen tilanne tai sponsorointisopimusten ehdot voivat vaikuttaa edustusasujen käyttöön ja kierrätysasteeseen. Esimerkiksi suurten urheilusarjojen joukkuiden käytössä on aina useita vaihtoasuja, jolloin edustusasujen määrä vuositasolla laskettuna nousee jo yksittäisen urheilijan kohdalla melko suureksi.
Yleensä vanhat edustusasut jäävät joko urheilijoiden käyttöön, tai ne myydään keräilijöille tai huutokaupataan hyväntekeväisyyteen.
Kysymyksesi koskee varmaan Kauniaisten kirjastoa.
Siellä kopiokone on käytettävissä kirjaston aulassa lehtilukusalin aukioloaikoina. Tulostaa kaksipuolisia A4- ja A3-sivuja, sekä mustavalkoisina että värillisinä.
Helmet kirjastoissa on yhteiset kopiohinnat:
Alla luetellut maksut peritään niissä kirjastoissa, joiden palveluihin ko. tuotteet kuuluvat.
Itsepalvelukopio 0,40 € / sivu
Tuloste 0,40 € / sivu
Mikrofilmi- ja mikrokorttikopio 0,50 € / kpl
Kopiokalvo 0,50 € / kpl
Kopiot voi maksaa kirjaston tiskillä joko käteisellä tai maksukortilla.
Vanhimmat kuvien painoaihiot on luotu piirtämällä tai kaivertamalla puuhun, kupariin, silkille tai kiveen. Puupiirroksia on tehty jo 1300-luvun lopulta alkaen, eli jo ennen kirjapainotaidon keksimistä. Alla linkkejä eri menetelmien historiaan:
http://www.puupiirtajat.fi/puupiirroksen-historiaa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Silkkipaino
https://www.kansallisgalleria.fi/wp-content/uploads/2014/04/Kirjoituksia-litografian-historiasta.pdf
Perusteellinen historiikki löytyy myös Lars-Eric Gardbergin kirjasta Savitaulusta laseriin: kirjapainotaidon historia (2011): luku 5: Painoaihiona puu, kupari, silkki tai kivi (s. 91-122). Suomalaisen julistetaiteen historiaa esittelee Helmiriitta Honkanen…