Pelikellari -lautapelikerho palaa syksyllä tiistaisin kerran kuukaudessa Lappeenrannan pääkirjastoon. Peli-illat ovat ti 15.9., 13.10., 10.11. ja 8.12.20 klo 16-19.30, ellei kirjaston kaikkia tilaisuuksia jouduta perumaan koronatilanteen takia. Ensimmäinen toimintaa esittelevä tilaisuus on jo ke 26.8.20 kaupungin avointen ovien päivänä pääkirjaston Tarinasalissa, jolloin myös uudet pelaajat pääsevät tutustumaan Pelikellariin ja lautapeleihin. Tilaisuudessa huomioidaan koronaohjeistus ja turvavälit.
Tervetuloa mukaan!
Kyseessä on Hannele Huovin runo Loppukieppi, joka sisältyy kokoelmiin Sinisen ketun aamuvoimistelu (1987, s.39) ja Hiiri mittaa maailmaa : valitut lastenrunot 1979-2019 (2019)
.https://finna.fi/Record/lumme.239646
https://finna.fi/Record/lumme.2984959
Valitettavasti kirjaston paikannimikirjoista ei löytynyt tietoa kylän nimestä, ei myöskään verkosta löytyvästä Paikannimikirjasta, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta voi kysyä, onko asiaa tutkittu.
Vuonna 1978 julkaistussa Martti Ulkuniemen kirjassa Vaasan kauppakorkeakoulu 1959-1968, 1968-1978 on kerrottu korkeakoulun taloudesta. Kirjassa on kaavio korkeakoulun kuluista ja tuotoista v. 1968-1977. Taulukosta näkyy, että tuotoista kertyi v. 1968 lukukausimaksuina 36 750 markkaa, v. 1969 lukukausimaksujen osuus tuotoista oli 105 900 mk, vuonna 1970 172 936 mk, v.1971 217 656 mk ja v.1972 229 353 mk.Kirjasta selviää, että ensimmäisen lukuvuoden alkaessa syksyllä 1968 Vaasan kauppakorkeakouluun haki 1532 henkilöä. Opiskelun aloitti ekonomilinjalla 89 ja kirjeenvaihtajalinjalla 60 eli yhteensä 149 henkilöä. Vuonna 1969 vastaavat luvut olivat 90 ja 58 , yht. 148 henkilöä, vuonna 1970 89 ja 61, yht. 150 henkilöä, v. 1971 89 ja 61, yht…
Sota-arkistosta kerrottiin, että Sampsakosken taistelu käytiin Lavialla Niemi-nimisessä paikassa 21.02.1918. Valkoisten puolelta taisteluihin osallistui Porin pataljoonan komppaniat 3 ja 4: 90 miestä + noin 40 miehen apujoukot, siis yhteensä noin 130 miestä. Sota-arkistossa ei ollut tietoa vastustajien määrästä eikä myöskään kaatuneista.
Jos olet kiinnostunut tarkemmista tiedoista, asiaa kannattaisi tiedustella myös Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta.
Osoite: Maurinkatu 1
Puh: 09-18126351
Auki: ti, to.pe. 09.00-15.00; ke 09.00-16.00.
Kirjassa Töölöntullin molemmin puolin, kirjoittanut Kaija Hackzell (Helsingin Sanomat 1997) kerrotaan, että Messuhallissa pidettiin sodan jälkeen sota-ajan aseveli-iltoja ja Yleisradion iskelmäparaateja. Monen mieleen ovat jääneet Suomen Nyrkkeilyliiton järjestämät jättiläistanssit kuusikymmenluvun lopulta. Uuden vuoden ja vapun aattoina seurasivat iltatansseja yötanssit, jotka kestivät aamukuuteen asti. Orkesterien taukoaikoina oli ohjelmaa: jivetanssikilpailut, kengurujen nyrkkeilyottelu tai juhlakuningattaren valinta.
Messuhallin suurtanssiaisista voisi kysellä Helsingin kaupunginmuseosta http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/f…
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
Yhä useampia kirjoja on saatacana myös äänikirjoina. Kajaanin kaupunginkirjaston äänikirjalistaus ohessa. Jos kaipaat jotain tiettyä teosta, ota yhteyttä, niin tarkistamme on ko sitä saatavana äänikirjana.
Kysyimme asiaa v.2009 Espoon kaupunginmuseosta ja sieltä vastattiin tänään (2015): Tutkimus etenee hitaasti. Törmäsimme mainintaan hopeakannusta I. Kronqvistin vuonna 1934 julkaisemassa tutkielmassa ”Esbo kyrka - historia och målningar”, jossa se mainitaan kirkon inventaarien joukossa. Vuonna 1934 kannu oli siis kirkon hallussa. Lahjoittaja ei ole ”kotiseutuneuvos” Born, vaan Gunnarsin omistaja, salaneuvos Axel Ludvig Born, jonka veli, Backbyn omistaja Otto Born, joka noin 30 vuoden ajan hoiti keskeisiä kunnallisia luottamustehtäviä, toki myös mainitaan tässä tekstissä.
Kiitos tarjouksesta mutta valitettavasti emme voi ottaa vastaan National geographic -lehden vuosikertoja. Hämeenlinnan pääkirjastossa on lainattavissa National geographic -lehdet vuodesta 2002 lähtien. Vanhemmalle aineistolle ei ole säilytystilaa. Kirjadivarit saattaisivat olla kiinnostuneita tarjoamistasi lehdistä.
Geoffrey Huntingtonin kirjasarjasta The Ravenscliff Series (Korppikartanon salat) on vuoden 2013 lopulla ilmestynyt osa 3 nimellä Blood Moon.
http://www.geoffreyhuntingtonauthor.com/BloodMoon.html
Suomennoksen työstämisestä ei ainakaan vielä löytynyt merkkejä. Mahdollista suomennosta odotellessamme tilaamme kirjan englanniksi Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kun tilauksemme on edennyt, voit käydä tekemässä kirjaan varauksen osoitteessa http://www.keskikirjastot.fi.
Iloisia lukuhetkiä!
Gilbert O'Sullivanin levytys Claire löytyy cd-formaatissa kokoelmalta The very best of Gilbert O'Sullivan. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.libplussa.fi. Vastaushetkellä äänite löytyy Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolta sekä Paloheinän kirjastosta.
Downin oireyhtymä on nimitys piirteille, jotka aiheutuvat kromosomipoikkeamasta kromosomissa nro 21. Aiheesta enemmän Wikipedian artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Downin_oireyhtym%C3%A4. Kysymys ei siis ole neurologisista ongelmista.
Heikki Poroila
Järvenpään kirjasto on parkettihuollon takia kokonaan suljettu 1.6. - 7.7. Tuona aikana ei varauksia voi sieltä noutaa.
Tällä viikolla Järvenpääan kirjasto on avoinna:
ke 29.5. klo 9.00-16.00 (itsepalvelu 9-11)
to 30.5. SULJETTU (HELATORSTAI)
pe 31.5. klo 9.00-18.00 (itsepalvelu 9-11)
la 1.6. SULJETTU
Lisätietoja voi kysyä Järvenpään kirjastosta puhelimitse klo 11 lähtien numerosta (09) 2719 2536.
Tietoa remontista Järvenpään kirjaston nettisivuilla
https://www.jarvenpaa.fi/tiedotepalsta/--Jarvenpaan_kirjastossa_kesakuussa_parkettihuolto_-_kirjasto_suljettu_16_-_77--/show.tmpl?id=8097&sivu_id=5347&pager_current=
Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät…
Liikenneviraston julkaisemassa Maanteiden liikennevalojen suunnitteluohjeessa (2016) kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaiset suunnitteluperiaatteet lain mukaan määrittelevät liikennevalolaitteiden rakennetta. Ohjeessa todetaan, että "nuolikuviolla varustetussa opastimessa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen", kun taas "punaisen ja keltaisen valon aukoissa toistetaan vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin." Ohjeessa ei erikseen perustella, miksi vihreän valon rakenteen on poikettava punaisesta ja keltaisesta.
Olettaisin, että nuolikuvioin varustetut valot eroavat toisistaan johtuen värien havaittavuuteen liittyviin tekijöihin. Liikennevalojen suunnittelussa keskeistä on juuri havaittavuus, joten on hyvin…
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja muiden tietokantojen perusteella iirin kielestä ei valitettavasti ole suomennettu kirjallisuutta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.finna.fi/
Oletan, että tarkoitat Alfred Hitchcockin elokuvaa Noiduttu. Elokuva on valmistunut vuonna 1945. Elonet-tietokannan se on nähty Suomen televissiossa ensimmäisen kerran vuonna 1968. TV 1 esitti sen 4.1.1968.Lähde: Elonet : Spellbound
