Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Valitettavasti näillä tiedoilla kyseistä kappaletta ei löytynyt. Kyseessä voi olla Enteen esitys jostakin neljästä elokuvasta, joissa hän esitti lauluja. Tarkempaa tietoa niistä löytyy mm. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesa_Enne . Näistä lauluista montaakaan ei ole levytetty koskaan. Vesa Enteen levytyksiä on koottu seuraavalle www-sivulle: http://personal.inet.fi/musiikki/rockabilly/vesaenne.html . Kävin hänen levytyksistään monta läpi, mutta tämän aiheisia sanoituksia en niistä löytänyt. Jos etsittävästä kappaleesta tulee mieleen lisätietoja, jatkan mielelläni etsimistä.
Kyllä se on mahdollista. Järvenpään kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät sen kotisivulta, http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=92 .
On monta hyvää websähköpostia, kuten esim gmail.
Katso lisää:
https://www.google.com/accounts/ServiceLogin?service=mail<mpl=xena&hl…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gmail
Kirjastot ovat laatineet yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia kirjalistoja, joiden pohjalta oppilaat suorittavat lukudiplomeita. Hämeenlinnan lukudiplomin kirjalistat löytyvät osoitteesta:
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/Lukudiplomi/diplistat.htm
Eteläsavolainen lukukettu taas löytyy osoitteesta:
http://www.juwanet.org/kirjasto/lukudiplomi/
Helsingin kaupunginkirjaston lastensivuilla seikkailee Kirviö, joka antaa lukusuosituksia osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/lukemista/
Opetushallituksen ylläpitämä Netlibris löytyy osoitteesta:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/
Kaikilta listoilta löytyy sekä kotimaista- että käännöskirjallisuutta.
Lukemisen riemua!
Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.
Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot.
Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
- Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :…
Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K) (1990) määrittelee "kirjaston" seuraavasti:
1. (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.; paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään.
2. eräiden kirjasarjojen nimissä.
Tietohuollon sanaston (1993) mukaan "kirjasto" on
1. yksityinen tai yleiseen käyttöön tarkoitettu kokoelma julkaisuja tai
2. organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja tai
3. tila, jossa säilytetään kirjastoa.
Jos laajempi kirjaston selvittely kiinnostaa, kannattaa tutustua esim. Kirjastolakiin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 , jossa määritellään mm. yleisten kirjastojen
tavoitteet: "...edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja…
Kysymäsi kirja on saatavana useasta Espoon ja Helsingin kirjastosta. Tällä hetkellä se on hyllyssä Malmin ja Koivukylän kirjastoissa.
Kätevimmin saat kirjan jättämällä tilauksen lähimpään kirjastoon. Varaus maksaa noudettaessa 50snt.
Kirjojen saatavuustiedot saat kätevästi osoitteesta http://www.helmet.fi
Jos sinulla on tunnusluku, voit syöttää varauksen suoraan koneelle em. osoitteessa. Tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta esittämällä lainauskortin ja henkilötodistuksen.
Euroopan keskuspankin internet-sivulla on taulukko Euron kiinteät muuntokurssit. Sen mukaan 1 € = 1,95583 DEM.
http://www.ecb.int/euro/intro/html/index.fi.html
Tarkekirjoituksella (tai foneettisella kirjoituksella tai foneettisella transkriptiolla) eli ääntämisen tarkasti osoittavalla kirjoitusjärjestelmällä on julkaistu jonkin verran kirjoja. Yhtään suomenkielistä tällä tavoin kirjoitettua kirjaa en onnistunut löytämään. Englanniksi on julkaistu ainakin Lewis Carrollin Alice's adventures in Wonderland. Alla tiedot:
Alice's adventures in Wonderland / Carroll Lewis (Evertype, 2014)
Pala kirjasta on luettavissa verkossa:
http://www.evertype.com/books/alice-en-fonipa.html
Joitakin kiinankielisiä kirjoja löytyi myös. Listaa kirjoista ei löytynyt. Tarkekirjoitettujen kirjojen etsiminen on vaikeaa: asiasanalla tarkekirjoitus tai englanniksi phonetic transcription löytyi lähinnä vain kirjallisuutta,…
Alla on kaksi linkkiä hakutuloksiin Finnasta, joka on Suomen kirjastojen, museoiden ja arkistojen hakupalvelu. Haku on tehty hakusanoilla laivanrakennus Venäjä, ja alemmassa linkissä tulokset on rajattu vain venäjäkieliseen aineistoon. Voit halutessasi rajata hakua esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin, tai ilmestymisvuoden mukaan. Voit myös halutessasi valita vain verkossa saatavilla olevan aineiston.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=laivanrakennus+ven%C3%A4j%C3%A4&type=AllFields
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=laivanrakennus+ven%C3%A4j%C3%A4&type=AllFields&filter%5B%5D=~language%3A%22rus%22
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Välitin kysymyksesi Joroisten kirjastolle, joka on samaa Lumme-kimppaa meidän kanssamme, niin saat heiltä sieltä ajantasaista tietoa heidän digitointilaitteensa käyttömahdollisuuksista. Heidän laitteensa on yhteinen Toenperän kirjastossa eli se kiertää myös Juvalla ja Rantasalmella välillä. Ikävä kyllä meidän oma digitointilaitteemme on ollut jo jonkin aikaa poissa käytöstä.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
Elokuvan teatteriversiossa Colin Farrell, Director's cut -versiossa Ethan Hawke.
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0268199?ref_=tt_cl_t1
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0000160?ref_=ttfc_fc_cl_t64
Total Recall 2012 - Collin Farrel's Piano Scene from the Director's Cut - YouTube
Karjalaisjuurien sukututkimus kannattaa aloittaa Katiha-tietokannasta. Valitsemalla haettavaksi seurakunnaksi Muolaan ja sukunimeksi Leiposen niin osumia tulee useita. Alle 100 vuotta sitten syntyneistä eli todennäköisesti elävistä ihmisistä siellä ei ole tietoja. Muolaan seurakunnan digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta.
Karjalaisevakoista koottiin myös 1970-luvulla neliosainen hakemisto Siirtokarjalaisten tie, josta voisit löytää isoäitisi perheestä tietoja.
Lisää lähteitä ja ohjeistusta voi katsoa Suomen Sukututkimusseuran sivuilta.
Janet & Allan Ahlbergin Hilpeä posteljooni, eli, Kaiken maailman kirjeitä (1989) voisi tulla kyseeseen. Englanninkieliseen alkuteokseen voi tutustua YouTubessa: The Jolly Postman or Other People's Letters - YouTube
Luulisin, että tuo löytyy teoksesta Suuri kevät-ja kesälaukirja. WSOY, 1984.Kappale on suomenkieliseltä nimeltään Nyt uinuu kukka. Säveltäjä Juhan Aavik, sanat Aukusti Simojoki.
Laulu on käännetty ruotsiksi nimellä "O, njut av denna morgon". Ratamo -kirjastojen hakupalvelusta ratamo.finna.fi löytyy kaksi nuottijulkaisua, jotka saa esille kirjoittamalla laulun ruotsinkielisen nimen Finna -hakupalvelun hakulaatikkoon. Toinen nuoteista löytyy Hyvinkäältä, toinen Riihimäeltä. Voitte tehdä varauksen verkkokirjastossa, asioida paikan päällä tai tiedustella asiaa puhelimitse.
Hei,Villieläimet tulevat nykyisin lähelle asutuksia helpon ruoan saannin takia. Vantaalla, lähellä Pähkinänrinnettä sijaitsee Gubbmossenin luonnonsuojelualue, joka voi selittää Pähkinärinteen alueella havaitut hirvet ja muut villieläimet.Lähteet: https://areena.yle.fi/1-60918137https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/gubbmossenin-luonnonsuojelualue
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kotiin lainattavissa vain Tasoskanneri Epson Perfection V39 II, jossa ei ole toivomaasi toimintoa. Joku tämän palstan lukija voi ehkä vinkata yritystä, joka vuokraa skannereita.
