Hei,voit tehdä elokuvasta myös kaukolainapyynnön Helmetin kautta. Aineistoa voidaan tilata sitä kautta myös ulkomailta, toki se on maksullista. Tässä suora linkki osoitteeseen:Kaukopalvelu | helmet.fiGooglettamalla löytyi myös tieto, että elokuva olisi mahdollista katsoa myös AppleTV+:n kautta. Tässä linkki siihen: Kalev - Apple TV (EE)
Eve Hietamiehestä löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia (BTJ 1997).
Tuoreimmat tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla myös aikaisemmin, vastaukset voi tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta asiasanalla hietamies eve.
Killerin "All I want" laulun nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Hits" (Warner, 2001). Kyseinen nuotti kuuluu Turun kaupunginkirjaston Musiikkikirjaston kokoelmiin, mutta on tällä hetkellä lainassa. "Child is my name" laulun nuotit löytyvät kokoelmalta "Rokkivihko" (Love, 2000). Kirjaa pitäisi olla yksi kappale hyllyssä Musiikkikirjastossa.
Kaivattu kirja saattaisi olla Tim Willocksin Linnakundit (Otava, 1995):
"Vuonna 1981 Uuden Meksikon valtionvankilassa tapahtui raaka vankilakapina, joka oli pahin Yhdysvaltojen historiassa. Vankila vallattiin alle kahdessakymmenessä minuutissa ja seitsemäntoista vartijaa otettiin panttivangiksi. Sitten eri rotuja edustavat ryhmittymät alkoivat taistella keskenään ja tuloksena oli ennennäkemätön verilöyly."
Yksi Linnakundien keskeisistä henkilöistä on Ray Klein, raiskauksesta tuomittu lääkäri, joka kirjan alussa elättelee toiveita vapautumisesta. Vankeutensa aikana hänen elämänsä ainoa valopilkku on ollut hänen suhteensa vankilassa tutkimustyötä tekevään nuoreen naispsykiatriin, Juliette Devliniin.
Voisikohan kyseessä olla Lauri Pappilan Elämäni laitumet: päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962? Kirjan on julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura vuonna 1985 sarjassa Kansanelämän kuvauksia ja se sisältää murteella kirjoitettuja päiväkirjamerkintöjä säästä ja elämästä Lapissa. Varsinaisia runoja siinä ei ole. Kirjaa ei valitettavasti saa enää kirjakaupoista.
Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1445916~S9*fin
Ylen Ohjelmapalautteen kautta saa neuvontaa ja vastauksia myös teknisiin kysymyksiin. Voit ottaa yhteyttä joko nettilomakkeen kautta (https://palaute.yle.fi/ - siellä painike "Tarvtsen teknistä apua"), puhelimitse (tekninen neuvonta numerossa 09-1480 5498 arkisin klo 9–15) tai sähköpostitse (palaute.tekniikka@yle.fi).
Eri nimien yleisyydestä eri vuosikymmeniltä saa tietoa kirjasta
Kiviniemi, Eero / Iita Linta Maria - etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Nimiä Vapaa ja Valpas ei kirjan nimiluettelossa mainita.
Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999 tekijä Lempiäinen, Pentti) on mainittu nimi Valpas, selitys: Lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia ilmaiseva etunimi, jota Marttilan nimismies Isak Edward Sjöman ehdotti 1864 "Kauno-annakassaan" almanakkaan, mutta tuloksetta. Päiväksi hän esitti Gregoriuksen päivää, koska sen kantasana, kreikan gregoreoo merkitsee valvomista ja valveilla oloa.
Nimeä Vapaa ei löytynyt nimikirjoista.
Muita etunimioppaita voit etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta…
Toukokuun 1998 alussa EU:n neuvosto päätti yksimielisesti, että 11 jäsenvaltiota - Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi - täyttivät ne ehdot, jotka oli asetettu yhteisen rahan käyttöönotolle. Kuukautta myöhemmin eli 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP), joka otti vastuulleen Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) tehtävät - ja niiden mukana yhteisen setelisarjan valmistelun. EMIn neuvoston tilalle ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, joka kesäkuusta lähtien päätti siten myös euroseteleitä koskevista asioista. EKP:n perustamisen jälkeen EMIn seteliryhmästä muodostettiin EKPJ:n (Euroopan keskuspankkijärjestelmän)…
Katsokaapa sivu http://mainio.kirjastot.fi/, sieltä löytyvät aakkosissa kaikki Suomen kirjastot ja niiden aineistotietokannat - sillä edellytyksellä että tietokannasta on nettiversio. Sieltä selviää mm. se, että kaipaamanne kirja löytyy esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kirjastoista. Kotikirjastonne Rauman aineistotietokantaa ei voi tarkastella internetin kautta.
Tämäntyyppisissä kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Sieltä löytyvät mm. kaikkien Helsingin koulujen vuosikertomukset. Meillä täällä kaupunginkirjastossa niitä ei ole kattavasti, eikä myöskään kaikkien koulujen matrikkeleita.
Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Mensalainen on Mensa ry:n jäsenlehti, jota ei ole yleisissä kirjastoissa. Fennica:n tietojen mukaan osa lehdistä vuodesta 1991 lähtien ovat salaisia, koska niissä on julkaistu jäsenluettelot. Vanhoja ennen vuotta 1991 julkaistuja lehtiä on saatavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Liittymällä Mensa ry:n jäseneksi lehden saa itselleen. Ks. http://www.mensa.fi/ . Sieltä voi tiedustella lehden saamista.
Vantaan puolella Tikkurilan kirjaston Digipaja Dynamosta löytyy kuvaskanneri filmiskannausmahdollisuudella (CanoScan 9000F Mark II). Lisätietoja löytyy ja tilan voi varata: https://varaamo.vantaa.fi/resources/avpzjcsaehbq?.
Negatiivifilmin digitointiin soveltuvia laitteita löytyy myös muiden kuntien Helmet-kirjastoista. Tiloja ja niiden valikoimaa voi selata aiemmin linkitetyltä Varaamo-sivustolta. Lisätietoja kannattaa tarvittaessa tiedustella suoraan siitä kirjastosta mihin on aikeissa mennä. Kunkin kirjaston oma henkilökunta tietää parhaiten laitteidensa ajantasaisen toimivuuden ja käyttösoveltuvuuden.
Kyllä, arvo-osuustili tulee olla. Arvopaperikeskuksen sivuilta löytyy lisätietoa: https://www.finanssivalvonta.fi/paaomamarkkinat/arvopaperikeskus/. Myös Seppo Saarion kirjasta Näin sijoitan pörssiosakkeisiin löytyy lisätietoa aiheesta.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta. Ilmoitamme mikäli joku kollega siellä sattuisi tietämään kyseisen kirjan! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Tuula-Maija Javanaisen teoksia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseusun HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Esimerkiksi Javanaisen teoksia, Hyvää tätä päivää 1-3 on kuitenkin saatavissa muista yleisistä kirjastoista ja Varastokirjastosta.
Teidän kannatta ottaa yhteyttä oman kuntanne kirjastoon, joka voi tilata teille kirjan kaukolainana, esimerkiksi Varastokirjastosta.
Frank-monihausta voitte tarkistaa mistä kirjastoista Javanaisen teoksia löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot
Myös Kansalliskirjaston kokoelmissa, lukusali käytössä, on Javanaiselta teokset Hyvää tätä päivää 1-3.
Kansalliskirjaston yhetystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
https://finna.fi
Pukeutumisen historiasta löytyy kirjoja paljonkin. Ne löytää PIKI-verkkokirjastosta helpoimmin käyttämällä tarkennettua hakua ja siinä luokkaa 90.21 (Muoti ja muodin historia). Hakua voi tarvittaessa tarkentaa lisäämällä siihen aiheen (esimerkiksi 'juhlavaatteet' tai 'etiketti'). Haun voi toteuttaa myös yhdistelemällä sopivia hakutermejä, ja erilaisia vaihtoehtoja kokeilemalla saa yleensä kattavamman viitelistauksen (esimerkiksi 'juhlavaatteet' ja 'etiketti', 'juhlavaatteet' ja 'pukeutuminen', 'pukeutuminen' ja 'etiketti', 'pukeutuminen' ja 'juhlat', 'pukuhistoria' ja 'juhlat', 'pukuhistoria' ja 'juhlavaatteet'). Kovin montaa termiä ei kannata panna samaan hakuun.Kysymyksen aiheesta löytyy myös yleistä suppeammasta näkökulmasta sitä…
Stephen Kingin kotisivuilta http://www.stephenking.com/ löytyy tietoa hänen tuotannostaan. Kingin suomennoksia on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Tammi. Sieltä voi tiedustella aikatauluista. Yhteyrstiedot löytyvät täältä http://www.tammi.fi/ .
Kirja on lähetetty Pohjois-Haagan kirjastoon, osoite Kaupintie 4, puh. 31085040. Kirja on sieltä noudettavissa jo tänään, kirjaston aukioloajat ovat maanantai-torstai 9-20, perjantai 9-16 ja lauantai 10-16.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä löytyy viitetietoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Sen mukaan vuonna 2010 julkaistiin kolmetoista saksaksi käännettyä suomalaista kirjaa (kymmenen suomen-, kolme ruotsinkielistä), kun kaikki kirjallisuudenlajit ja kohderyhmät otetaan huomioon:
Havukainen, Aino, Tatu und Patu und ihre verrückten Maschinen
Jalonen, Olli, Vierzehn Knoten bis Greenwich
Jansson, Tove, Mumins : Band drei
Katajavuori, Riina, Bitte nicht aufräumen : ein zuhause-Bilderbuch
Kilpi, Marko, Erfrorene Rosen
Lehtonen, Joel, Verdorrte Apfelbäume
Paasilinna, Arto, Vom Himmel in die Traufe
Remes, Ilkka, Opeation Ocean Emerald…
