Oulun puutarhureista ja puutarhoista voi mahdollisesti löytyä tietoa Oulun historiaa käsittelevistä teoksista:
- Näsänen, Maija-Liisa: Owla - Oula - Oulu : kaupungin perustamisesta maailmansotiin / Maija-Liisa Näsänen. [Oulu] : Pohjoinen, 1998
ISBN 951-749-270-7
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa / toim. Kyösti Julku ; kirj.: Anja Allas...[ja muita] ; [julk.] Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys = Societas historica Finlandiae septentrionalis. [Oulu] ; Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987 - (Studia historica septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) - (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.)
ISBN 951-95473-4-7
- Halila, Aimo.
Oulun kaupungin historia 2 : 1721-1809 /…
Muutamassa ruokasanakirjasta löytyy hakusanan hiiva kohdalta tietoa leivinhiivasta. Tällaisia ovat ainakin nämä: Ruokasanakirja (Ritva Lehmusoksa, Pirjo Muurinen) ja Gastronomian sanakirja (Kaarina Turtia). Hiivan tarina : Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970 (Olli Vehviläinen) -kirja käsittelee pääosin hiivateollisuutta, mutta siinä on myös tietoa hiivan käytön historiasta. Kaikki nämä kirjat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysessä taitaa olla villakarvajalan toukka. Toukan väritys voi vaihdella kirkkaankeltaisesta roosanpunaiseen tai ruskeanpunaiseen.
Katso yleiskuvaus lajista: https://laji.fi/taxon/MX.62171
ja lisää hienoja kuvia löytyy täältä: https://www.suomen-perhoset.fi/villakarvajalka/
Sirkka-Liisa Ranta on tehnyt kirjan Ylimuistoinen tuohi: Käytön kulttuurihistoriaa (Maahenki, 2016). Teoksen sivuilta 102-109 löytyy tietoa virsuista. Taitokirjasta (Kodin Taitosanakirja, Otava 1952 tai 1959) voi katsoa hakusanan Tuohityöt. YouTubesta löytyy video Tuohivirsun tekeminen, jossa tuohimestari Toivo Honka esittelee, kuinka virsu valmistetaan koivun tuohesta.
Suomen murteiden sanakirjasta on tosiaan painettuna ilmestynyt vain kahdeksan osaa. Seuraavat osat ilmestyvät vain verkkoaineistona. Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Tähän mennessä on päästy aakkosissa a–nysäveitsi asti.Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/Suomen murteiden sanakirjasta https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-murteiden-sanakirja/perustietoa-suomen-murteiden-sanakirjasta/
Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ .
Oulun kaupunginkirjastosta ilmoitettiin, että uutista ei löydy oululaisista lehdistä.
Kansalliskirjasto (eli Helsingin yliopiston kirjasto) ylläpitää internetissä Historiallista sanomalehtikirjastoa, jonka tavoitteena on saada digitaaliseen muotoon kaikki Suomessa vuosina 1771-1890 ilmestyneet sanomalehdet. Pääset itse selailemaan lehtiä osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/
Kannattaa muistaa, että tuona aikana Suomessa ilmestyi lähinnä vain ruotsinkielisiä lehtiä. Haussa kannattaa siis käyttää myös ruotsinkielisiä sanoja.
Yleisistä kirjastoista (HelMet-kirjastot) sitä ei löydy.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa lehteä on Helka-tietokannan mukaan varastossa vuodesta 2002 alkaen. Lehtien laina-aika on 7 vrk, lainausoikeus kaikilla Helka-kortin haltijoilla.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/index.htm
Helka-kortti: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Vuosikerta 2002 löytyy myös Teknillisen korkeakoulun (TKK) pääkirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
sekä Tietotekniikkatalon kirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
TKK:n kirjastot eivät lainaa aikakauslehtiä. Kirjastojen käyttöoikeus on kaikilla.
Itse lähtisin pelaamaan gota, ja näin tuntuvat lukuisat muutkin tekevän go-aiheisilla sivuilla:
http://www.cs.helsinki.fi/u/kaniemel/go/shpg/shpgukk.html
http://www.helsinki.fi/~ktniemin/go.html
http://www.ee.oulu.fi/~paavo/go/linkit.html
Kielikone Oy:n taivutusohjelma http://www.kielikone.fi/kielikone/demot/formo.shtml taasen antaa muodoksi goa, mutta on tarkoitettu vain suomenkielisten sanojen taivutukseen
Olisiko Mikko Perkoilan Aamun laulut ja kappaleen nimi "Ruokaostoksilla"?http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=ruokaostoksilla&ID=08cf4289-8a97-4828-b27c-84d3f0fb5650http://www.perkoila.net/aamunlaulunuotit.htmlEn valitettavasti saa käsiini levyä ja pysty tarkistamaan sanoituksia. Aamun laulut on julkaistu alun perin kasetilla ja Ruokaostoksilla -kappale on äänitetty vuonna 1996, eli senkin puolesta natsaisi.
Parhaiten kuvausta vastaa Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama laulu "Savonpiijan Amerikkaan tulo" tai "Savonpojan Amerikkaan tulo". Näistä nimistä on julkaisuissa useita erilaisia versioita. Esimerkiksi vuonna 1928 äänitetyn levyn etiketissä lukee "Savonpijan Ameriikkaan tulo" (Columbia 3081-F). Laulu alkaa: "Myö tänne muaha(n) kottoo". Ensimmäistä muistamaasi säettä ei laulussa ole, mutta kaikki muut säkeet jossakin muodossa ovat mukana. Eri julkaisuissa on pieniä eroja, mikä ei ole ihme, kun on litteroitu savoa. Laulun sanat sisältyvät seuraaviin julkaisuihin:Hellgren, Nestori: Tahdon laulaa kupletteja : lyhyt oppimäärä kupletööriksi ja katsaus kupletin historiaan (Lahden ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2013, s. 47; Savonpiijan…
Kappaleen sanat löytyvät kirjoitettuna liitteeseen tribuutti cd-levyltä: Sanat Jukka Virtanen. Kappaleen esittää levyllä Ville Leinonen. Levy löytyy useista Suomen kirjastoista, kuten esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta.
Ohjeita ukulelen virittämiseen löydät esim. seuraavista kirjoista: Julkunen, Arto: Suuri ukulelekirja ja Pretor-Pinney, Gavin: The ukulele handbook. Hyviä ohjeita löytyy myös Youtubesta, esim. https://www.youtube.com/watch?v=Du7T0OZSmRA ja https://www.youtube.com/watch?v=7xKTKjwGCVg
Sanomalehtien kopioita voi Helsingissä tällä hetkellä hankkia esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta tai Helsingin yliopiston kirjastosta, joissa vanhat vuosikerrat on tallennettu mikrofilmeille.
Sinikka Nopola on syntynyt 26.11.1953 Helsingissä.
Lähde: Kotimaisia nykykertojia 4, Btj Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää tietoa Sinikka Nopolasta ja hänen tuotannostaan löydät:
Kotimaisia lasten ja nuorten kirjailijoita 2, BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175936132096
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/321
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinikka_Nopola
Voisikohan kyseessä olla Pekka Strengin kappale Perhonen? Siinä ainakin lauletaan näin: "Kaunis iloinen perhonen, kukkien mettä maistaa" jne. Löydät kappaleen Pekka Strengin Kesämaa -levyltä. Ja You Tubestakin tuo kappale löytyy!
Porin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat kirjat, jotka käsittelevät lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja pedofiliaa: Kauppinen, Sari: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö; Kriittisiä näkökulmia lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyyn; Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen; Molander, Helena: Lapsen suojeleminen pedofilialta; Saarinen, Seidi: Miten suojelen lasta hyväksikäytöltä. Itä-Suomen yliopiston kirjastosta on lainattavissa teos Motz, Anna: The psychology of female violence, jossa on artikkeli Women who sexually and physically abuse children. Lehtiartikkeleita löytyi yksi: Myös naiset syyllistyvät hyväksikäyttöön, lehdessä Mielenterveys 1992 numero 4. Lehti on myös Porin kaupunginkirjastossa.
Valaisua…
Elektra on elektronisessa muodossa olevien dokumenttien julkaisupalvelu, jonka tuottamiseen osallistuvat Kansalliskirjasto ja Kopiosto. Elektra-kokoelmalla on oma käyttöliittymänsä http://elektra.helsinki.fi, mutta Elektran aineisto löytyy myös Arto-tietokannan kautta. Aineisto on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa, ja myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta on pääsy Elektraan. Artoon pääset kirjaston sivuilta http://www.lappeenranta.fi/kirjasto linkistä Neuvonta ja tietopalvelu.
Voisikohan kyseessä olla Danny Hustonin ohjaama Disney-elokuva nimeltä Bigfoot vuodelta 1987?
Ainakin juoni kuulostaa ihan samanlaiselta:
http://www.sell.com/23Z9G7
Novelleihin perustuvia elokuvia on paljonkin, mutta monesti elokuvan pohjana ollutta novellia ei ole suomennettu. Usein sopivilta vaikuttavat elokuvat taas pohjautuvat romaaniin eivätkä novelliin. Myös ikäraja vähentää elokuvien määrää. Tässä joitakin elokuvia ja niiden pohjana olevia novelleja:
- Katsastus / ohjaus: Matti Ijäs. Perustuu Joni Skiftesvikin novelleihin Vanha mies, Näprääjä ja Katsastus. Novellit on julkaistu kokoelmissa Viltteri ja Mallu (2003) ja "Katsastus" (2010)
- Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja / ohjaus Raimo O. Niemi. Perustuu Joni Skiftesvikin samannimiseen novellikokoelmaan
- Claes Olssonin lyhytelokuvia = Claes Olssons kortfiler : 1985-1997 / ohjaus Claes Olsson Elokuvien pohjana olevat teokset: Naru kaulaan…
