Teoksesta Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja (ISBN: 9519717005) löytyy artikkeli triathlonista. Artikkelin mukaan ratkaisevaa on vain aika, jona kilpailija ehtii lähtöpaikasta maaliin. Muunlaisesta pistelaskusta ei artikkelista puhuta. Teos on lainattavissa ja/tai luettavissa useissa Helsingin kirjastoissa (ks. http://www.libplussa.fi/).
Wikipedian Sveitsin ja Latvian jääkiekkokomaajoukkueita koskevista artikkeleista voit tarkistaa maiden keskinäiset pelit maailmanmestaruuskisoissa ja talviolympialaisissa. Helpoimmin se onnistuu tutkimalla ensin Latvian joukkueen pelihistoriaa, koska maa on pelannut arvokisoissa Sveitsiä harvemmin. Ottelutuloksiin pääset klikkaamalla kunkin arvokisan vuosilukua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Latvian_j%C3%A4%C3%A4kiekkomaajoukkue
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsin_j%C3%A4%C3%A4kiekkomaajoukkue
Antrean kalaverkon ikä on määritelty radiohiiliajoituksen avulla. Se on menetelmä, jota usein käytetään arkeologisen aineiston ajoittamisessa. Tarkempaa tietoa löydät esim. seuraavilta sivuilta http://www.jyu.fi/tdk/museo/alkuviljaa/radiohii.htm ,
http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m7/7_4_2.htm , http://matta.hut.fi/matta/delta/sovell/radahaj1.html . Verkosta ja sen ajoituksesta löytyy tietoa myös seuraavasta osoitteesta http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm sekä mm. teoksista Huurre, Matti 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava 1990) s.18-20; Huurre, Matti Kivikauden Suomi (Otava 1998) s.176-179; Suomen esihistoria (Museovirasto 1995) s.5.
Tällaista sukukirjaa en valitettavasti löytänyt. Yliopiston Melinda tietokannasta löytyi kirja, joka käsitteli Mussaloa: Mirja Huuhka: Mussalo; saaren elämää menneisyydestä nykypäivään ( Mussalon historiatoimikunta, 1988). Kirja on saatavilla Kansalliskirjastossa.
http://finna.fi
Suvun historiaa voisi kysellä esim. Arkistolaitokselta
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
The European Public Affairs Directory(Dod’s Information Services) on kerran vuodessa ilmestyvä kausijulkaisu. Julkaisun osat ovat luettavissa Eduskunnan kirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto. Kotilainaan julkaisun osia ei saa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto
Emme löytäneet tietoa, että kissarodut eroaisivat toisistaan metsästysvietin suhteen, yksilöllisiä eroja kyllä on. Halu metsästää on kaikilla kissoilla synnynnäinen, mutta se vaatii myös oppimista. Lisää tietoa kissan metsästysvietistä Tiede-lehden artikkelista Maailman rakastetuin peto (Helena Telkänranta, 2/2002):
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto
Näyttäisi siltä, että kirjaa ei ole vielä suomennettu. WSOY on tänä vuonna julkaissut suomennoksen Kristin Hannahin edellisestä kirjasta (Satakieli, alkuteos The nightingale). On mahdollista, että WSOY julkaisee myös The great alone -kirjan suomennoksen myöhemmin, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan WSOY:sta (www.wsoy.fi).
Kirjastoon kirjat tulevat muutaman viikon kuluessa siitä kun ne ilmestyvät. Varauksia voi tehdä heti kun kirjaa on tilattu kirjastolle, eli jo muutamaa kuukautta ennen ilmestymispäivää.
Ehkäpä tätä kysymystä voisi lähestyä eläinten kokemusmaailman kautta ja yrittää selvittää, millainen on eläinten tietoisuus - ja varsinkin niiden tietoisuus itsestään. Esimerkiksi Jussi Viitala ja Helena Telkänranta ovat kirjoittaneet kiintoisia populaaritieteellistä kirjoja, jotka valaisevat ihmisen ja eläinten tietoisuuden samankaltaisuuksia ja eroja.
Helena Telkänranta, Millaista on olla eläin?
Jussi Viitala, Älykäs eläin
Frans de Waal, Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, miten älykkäitä eläimet ovat?
Yritä laittaa lainaushistoria päälle Helmet-sivulla (verkkosovelluksessa, ei Taskukirjastossa) omissa tiedoissasi. Mene omiin Helmet-sivulla omiin tietoihisi ja valitse Tallenna lainaushistoria. Voit sitten katsella lainaushistoriaasi sekä Taskukirjastossa että Helmet-sivulla. Näet kuitenkin lainatietosi vain siitä hetkestä alkaen, kun olet olet valinnut Lainahistorian.
Valtiontalouden tarkastusviraston sivujen mukaan VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Sen asema ja tehtävät on määritelty perustuslaissa.
VTV:llä on toimipisteet Helsingissä ja Oulussa.
Valtiotalouden tarkastusviraston sivut https://www.vtv.fi/
Marko Nenosen teos Noituus, taikuus ja noitavainot : Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (Suomen historiallinen seura 1992) kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata teoksen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1425701?sid=5267815591
Kirjastosta toiseen toimitetaan materiaali vain siinä tapauksessa, että tekee 50c maksavan varauksen.
Hyllyssä olevan materiaalin saa ilmaiseksi vain noutamalla sen siitä kirjastosta, jossa se on hyllyssä.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää artikkeliviitetietokanta Artoa, josta voi tehdä hakuja aiheen mukaan. Osa artikkeleista on kokotekstinä luettavissa suoraan verkossa. Aihehaulla muutosvastarinta löytyi joitakin artikkeleita, joista uusimmista tietoja tässä:
- Brien Palmer, Muutosvastarinta ja sen käsittely (Yritystalous 2004, n:o 4, s. 59 - 64)
- Teijo Palander, Suomalaisten puunostajien asennoituminen metsän tietokonevisualisoinnin toteuttamiseen (Metsätieteen aikakauskirja 2003, n:o 2, s.164 - 166 )
- Hely Tuorila, Pressure to chance and resistance against it (Agricultural and food science in Finland 2000 n:o 2, 6. artikkeli)
Toinen ja kolmas artikkeli löytyvät myös suoraan verkosta luettavina versioina.
Artikkeliviitetietokanta…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm
Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta
Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.
Ikävä kyllä kirjaasi ei ole tunnistettu. Samantyyppisisistä aiheista ovat kirjoittaneet esim. Ilmari Kianto, Jack London, James Oliwer Curwood ja Arto Paasilinna. Voisiko joku heistä olla etsimäsi kirjan kirjoittaja?
Hei,
Yleisten kirjastojen asiakaskoneiden käyttösäännöt vaihtelevat kirjastoittain ja oman kirjaston käytänteistä kannattaa kysyä suoraan kirjaston henkilökunnalta. Esim. Tampereen kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden käyttösäännöissä mainintaan, että asiakas on itse vastuussa asioinnistaan internetissä ja alaikäisen asiakastyöasemien käytöstä ovat vastuussa heidän huoltajansa.
Kysyin myös yhdestä suuremman kaupungin kirjastosta heidän käytänteistään. Kirjaston henkilökunta puuttuu huomatessaan epäasiallista käyttöä tai esim. alaikäisen väkivaltaisten pelien pelaamista tai aikuisviihteen katselua. Lasten ja nuorten kanssa myös käydään läpi turvallisen käytön periaatteita ja keskustellaan netin käytöstä. Usein…
Kyllä, kirjan jokaisella julkaisumuodolla (painettu kirja, audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne) on oma ISBN. Löydät lisätietoa ISBN-tunnuksesta Kansalliskirjaston sivulta.
Sakari Virkkusen kirja Ryti:Myrskyajan presidentti on kieltämättä aika paksu
luettava, vaikka siinä onkin kuvia joukossa. Lyhyemmin läydät tietoja tästä
sota-ajan presidentistä esim. teoksista: Kataja, Annamaija: Maan isät.G 1985
ja Suomen tasavallan presidentit. WS 1962. Niissä on molemmissa noin 20 sivua
Rytistä, joukossa myös kuvia, ehkä sinun on helpompi poimia oleelliset asiat
niistä.
Richard Pinin käsikirjoittamaa ja Wendy Pinin kuvittamaa Elfquest –taru haltioista -fantasiasarjakuvaa on tehty vuodesta 1978 alkaen. Lukemasi yhdeksänosaisen sarjan lisäksi on suomeksi ilmestynyt erillisinä osina Auringon ääni (1993), Sudenlaulu (1993), Haaste (1991), Pako tulen alta (1990) ja Ryöstöretki (1990). Englanninkielisinä kirjoja on enemmän. Niin suomeksi kuin englanniksikin sarjaa julkaistaan sekä yksittäisinä osina että isompina, useamman osan kokonaisuuksina. Elokuvan valmistumisesta ei löytynyt tietoa.
Lammin kirjastossa ei ole monta Elfquest-kirjaa, mutta ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa niitä on paljon enemmän.
Kirjaa on tulossa pelkästään Helsingin kaupunginkirjaston eri yksiköihin useita kappaleita ja uskon, että kirjaa hankitaan myös Vantaalle ja Espooseen. Kirja ilmestyy vasta syksyllä, joten kannattaa seurata tilannetta osoitteessa: www.helmet.fi. Heti kun kirja ilmestyy yhteenkään HelMet -kirjastoon ja on lainattavissa siitä voi tehdä varauksen yllä olevan verkko-osoitteen kautta. Varausta tehtäessä on oltava voimassa oleva Helmet -kortti sekä siihen liittyvä henkilökohtainen PIN-koodi.