Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hannu Lemisen vuonna 1956 ohjaama elokuva "Ratkaisun päivät".
Elokuva on vapaasti katsottavissa Elonetissä, mistä löytyy myös lisätietoja niin sisältöselosteen kuin elokuvatarkastuksesta kertovien taustojenkin muodossa.
Valitettavasti emme löytäneet kirjaa. Kirjasammosta haulla haamut ei oikein vaikuttanut olevan osuvaa, mutta ehkä löydät näiden joukosta etsimäsi. Finna.fi:stä etsimällä löytyi Haamuhetki kullan kallis, (kuvaus Kirjasammossa), jossa on inhimillisiä haamuja, mutta kirja ei ollut kirjastossani saatavilla, joten en päässyt tutkimaan, olisiko siellä tällainen haamu.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kirjan?
Kehottaisin tutustumaan vanhaan mutta hyvään Juhani Niemen
"Populaarikirjallisuus Suomessa".
Jos haluat tietoa suomalaisista viihdekirjailijoista, on olemassa Ritva
Aarnion toimittama "Kotimaisia naisviihteen taitajia" ja Jukka Törrösen
"Aito rakkaus maskuliinisessa maailmassa".
Näiden kirjojen lähdeluetteloja hyväksikäyttäen pitäisi pystyä tekemään päättötyö.
Kirjastomme kotisivuilla on Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta / Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita tietokanta Internet-osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/junkola.htm. Sen mukaan Aapo Niemi-Junkola asuu Tampereella, mutta yhteystietoja ei anneta kyseisillä sivuilla. En löytänyt yhteystietoja myöskään lakimiesmatrikkeleista, Internet-sivuilta tai kirjailijahakemistoista. Tampereen seudun puhelinluetteloista voisi vielä etsiä yhteystietoja.
Suomennosta ei löydy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta eikä Ynnin Poikien "Laulakaa, portit aukaiskaa" tai Lumen Valon "Mysterium" -levyjen tekstiliitteistä. Voisit ehkä tiedustella, olisiko ko. kuoroilla arkistossaan vanhoja konserttiohjelmia, joista suomennos löytyisi.
http://www.lumenvalo.fi/index2.htm
http://ynninpojat.cjb.net/
2003 Katso -lehtiä löytyy Audiovisuaalisen kulttuurin kirjastosta. Linkki Finna-hakutulokseen.Kirjastosta voisi kysyä samalla myös ohjelmatallennetta. MTV3 katsomosta sitä ei enää löytynyt. Linkki KAVIn sivuille.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, miltä www-sivulta löysit tiedon ympärivuorokauden auki olevasta lukusalista. Helsingin kaupungin kirjaston lukusalit ovat avoinna vain ko. kirjaston aukioloajan mukaisesti, yleensä arkisin 10-20 ja la 10-16. Aukioloajat ja lukusalien sijainnin voit tarkistaa kotisivultamme http://www.lib.hel.fi/ ja valitsemalla kirjastopalveluiden opas.
Helsingin yliopiston opiskelijakirjastolla on Leppäsuonkadulla lukusali, joka on avoinna 8 - 1.30. Lukusali on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoille. Tarkemmat tiedot löydät sivulta http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/kirjasto/.
Suurin osa hyppyhämähäkeistä tosiaan elää trooppisilla vyöhykkeillä. Mutta joitakin lajeja esiintyy myös Suomessa. Esimerkiksi seeprahyppijän ulkonäkö muistuttaa varsin hyvin kysyjän kuvausta. Seeprahyppijät ovat kooltaan noin 5-7 millin pituisia, siis varsin pienikokoisia.
Heikki Poroila
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806
Tietueessa ollut päivämäärä oli kustantajan etukäteen ilmoittama arvio. Toistaiseksi ei ole saatu mitään uudempaa tietoa. Kirja ei ole vielä saapunut kirjastoon, kustantaja ei ole ilmoittanut uutta päivämäärää ja varaukset ovat voimassa. Jos kirjan ilmestyminen peruuntuu kokonaan, siitä yleensä ilmoitetaan. Silloin varaukset poistetaan ja varaajille ilmoitetaan. Nyt ei olla siinä tilanteessa. Kannattaa vain odottaa ja seurata tilannetta.
Lehmänlanta sisältää paljon erilaisia mikrobeja. Haitallisia bakteereja ovat muun muassa voihappobakteerit, Bacillus-bakteerit ja enterobakteerit. Enterobakteerit kuuluvat Enterobacteriaceae-heimoon, johon kuuluu mm. Escherichia, Salmonella, Enterobacter ja Yersinia -sukuja. Tavallisimpia näiden bakteerien aiheuttamia sairauksia ovat ruokamyrkytykset ja muut ripulina ilmenevät suolistotulehdukset.
Enin osa lehmänlantaa käsittelevästä kirjallisuudesta näyttää keskittyvän sen jatkokäyttöön, enkä tutkimistani lähteistä onnistunut löytämään seikkaperäistä selvitystä lannan bakteeristosta. Tuoreen sonnan bakteeripitoisuus voi olla peräti 1010–1013 kpl/g. Tunnettuja bakteerilajeja siinä on yli 60. Näiden osuus lannan bakteeristosta on noin…
Orivedellä järjestettiin maatalous- ja teollisuusnäyttely 29.7. - 30.7.1967. Tavanomaisen maatalousnäyttelyn sijasta käytettiin tätä nimitystä, koska kunnan elikeinorakenteessa oli jo tuolloin teollisuudella merkittävä osa. Viiden hehtaarin laajuisen näyttelykentän lisäksi näyttelyn sisätiloiksi oli varattu kentän läheinen yhteiskoulu. Uutisoinnissa todettiin Oriveden toimineen maatalousnäyttelyn järjestäjänä edellisen kerran vuonna 1948.
Helsingin Sanomat 27.7.1967
Freelancer on kirjoittaja, valokuvaaja tms. (yleensä jonkin "luovan" ammatin harjoittaja), joka ei ole vakinaisessa työsuhteessa mihinkään työantajaan. Marjatta Peltoniemi on kirjoittanut aiheesta kirjan: Minustako free lance -toimittaja (1997), Mauri Saarinen puolestaan kirjan: Pätkätyöt: työnantajan ja palkansaajan opas (1998). Lisäksi aiheesta ovat ilmestyneet ainakin seuraavat teokset: Freelancerin opas (1995) ja Jokinen, Heikki: Sarjakuvantekijän selviytymisopas (1999). Useimmissa kirjastoissa voi käyttää lehtiartikkelitietokantoja, kuten suomenkieliset Arto ja Aleksi.Aleksista saa asiasanalla freelance-työntekijät 53 viitettä ja Artosta 63 ( esim. Mikael Brunilan artikkeli Freelancerit ovat välimaastossa Psykologi-lehdessä 6/2000).
Hei,Kyseistä kirja löytyy Kansallisarkiston Joensuun toimipisteessä, mutta sitä ei sieltä lainata, joten se vaatii reissun Joensuuhun selailemaan teosta.https://kansallisarkisto.fi/joensuuOmaksi kirjaa löytyy korkeintaan jostain divareista tai netin kauppapaikoista. Todennäköisesti painos on kuitenkin ollut aika pieni. Tällä hetkellä kirjaa ei näyttäisi olevan myytävänä.
Myös maakauppojen asiakirja on nimeltään kauppakirja. Kaikista kiinteistökaupoista sovitaan kauppakirjalla. Kiinteistöjä ovat talot, tilat ja tontit.
Lähde: Perheen lakiopas. Wsoy, 2006.
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne…
Riippuu hiukan siitä, mitä ilmaisulla "myytävä uusiotuote" tarkoitetaan. Jos kirja vain kunnostetaan sen sisältöön puuttumatta, ei ole tekijänoikeudellista estettä myydä kunnostettua nidettä edelleen.
Vähintään harmaalle alueelle siirrytään, jos "uusioiminen" tarkoittaa sisällön karsimista tai esimerkiksi useasta julkaisusta otettujen osien yhdistämistä yksiin kansiin. Sellainenkaan ei välttämättä ole laitonta, jos tyydytään leikkaamaan ja liimaamaan. Lopputuloksen osalta ei kuitenkaan saa jäädä epäselvyyttä siitä, kuka minkäkin osan tehnyt tai mitkä osat eivät alunperin ole kuuluneet yhteen.
Yleisesti ottaen oikeudenhaltijan oikeudet laillisesti myytyyn teoskappaleeseen raukeavat. Moraaliset oikeudet kuitenkin säilyvät kaikissa…
Ohjeita liikekirjeiden kirjoittamiseen löytyy ainakin seuraavista teoksista: Repo, Irma, Aikuisten viestintätaito, 1992 (liikekirjeet mielestäni selkeämmin kuin saman teoksen uudemmmassa 1995 painoksessa), Työelämän viestintä, 1995 ja Kylänpää, Esa, Osuvasti suomeksi 3 : yrityskirjeet, 1993.
Toukka näyttäisi olevan karvainen. Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka.
Kodin tuhohyönteisistä saat lisätietoa mm. kirjasta Rohmut ja riesat (Suomen museoliitto 2005) sekä nettiosoitteesta https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Tunnistusta voi kysyä myös osoitteessa https://foorumi.laji.fi/ , joka on Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumi.
