Anni Lehtoseen liittyvää tietoa löytyi seuraavasti:
Martti Haavio, Viimeiset runonlaulajat (kertoo mm Malisten suvusta ja Anni Lehtosesta myös; Pekka Huttu-Hiltusen artikkeli "Anni Lehtosen runolauluoppi" kirjassa: Tuulen jäljillä - kirjoituksia kansanperinteestä ja kulttuurihistoriasta (toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki), Kalevalaseuran vuosikirja, 1999; Stig Söderholm, Vienankarjalaisen rituaali-itkun rakenne ja tuottamismallit: tapaustutkimus, pro gradu -työ: Turun yliopisto, 1982 (tutkimuskohteena Anni Lehtonen); Terhi Utriainen, Kuolema tekstinä: kuoleman ja ihmisen väliset merkityssuhteet vienankarjalaisen Anni Lehtosen perinneteksteissä, lisensiaatintyö: Helsingin yliopisto, 1992; Juminkeko - Kalevalan ja…
Kaipaamasi teos lienee Moskovitsit eli Idänkaupan iloiset tuulet / toim. Matti Pajula [Espoo] : Weilin + Göös, 1979. Kirjaa on vielä saatavilla muutamissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/).
Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapalveluun.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9.30–11.30.
http://www.kotus.fi/palvelut/ -osoitteesta löytyvät internet-sivut.
Teoksessa Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja kerrotaan s. 448 kuinka Kyrö-nimet ovat askarruttaneet monia tutkijoita. Se on maastotermi "maastonkohta, johon on helppo piiloutua; piilo, kätkö". Teoksen ISBN 951-1-07227-7. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteessa http://www.libplussa.fi
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Antiikki-lehteä ilmestyi 1993 yksi numero ja vuonna 1994 neljä numeroa. Vuonna 1995 tosiaan ilmestyi kuusi numeroa Antiikki-nimellä, jonka jälkeen lehden nimeksi muuttui Glorian antiikki.
https://finna.fi
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta välimerkkejä koskevia teoksia ovat esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ( Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009), Pirkko Leino: Pilkulleen; opas välimerkkien käyttöön ( Otava, 2006) ja Hillevi Setälä: Hei haloo; täydellinen opas tekstiviestittelyyn ( Edita, 2007). Melinda tietokannasta löytyy mm.seuraavia pro gradu-töitä: Essi Hannu: Välimerkkien opettaminen yläkoulun ja lukion äidinkielen oppikirjoissa ( 2010) jaTeppo Nevo: Pilkku vai ei; näkökulmia välimerkkinormeihin- ja ongelmiin ( 2007)
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://finna.fi
Suomen kielen laitoksen sivuilta löytyi seuraavia lopputöitä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/tietokanta
Kotimaisten kielten keskus osaisi…
Kirkes-kirjastojärjestelmässä, johon kotipaikkasi Mäntsälä kuuluu, on saatavana ainakin seuraavat teokset, joista voisi löytyä tietoa quinuasta: Peru - Andien maan kolme vuosituhatta sekä Rafael Karstenin Inkavaltio ja sen kulttuuri. Muita kirjoja, joissa voisi asiasanojen perusteella olla viljelykasvitietoa, ovat esimerkiksi Salaperäinen Amazon (toim. Renne Nikupaavola, alkuperäisteos Mad white giant), Craig Morris: The Inka Empire and its Andean origins, The Cambridge encyclopedia of Latin America and the Caribbean, The Penguin history of Latin America ja Ann Kendallin Everyday life of the the Incas. Näitä voit kysyä kaukolainaksi tai varata ja noutaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen).…
Ari Haasion kirjassa "Kotimaisia dekkarikirjailijoita", (2001), on artikkeli Pirkko Arhipasta. Artikkelissa on sekä elämäkertatietoja että teosesittelyjä. Kirjaa on saatavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä lainattavia että käsikirjastokappaleita, joita voit lukea kirjastossa. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessta http://www.helmet.fi .
Google-haulla löysin myös verkosta useita Pirkko Arhippaa käsitteleviä artikkeleita. Ohessa linkit muutamiin artikkeleihin, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä:
http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/dekkari/arhippa.htm
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2001/1/muut/haastattelu.html
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,2009_32884,00.html
http://www.…
"Mr Beveridge's maggot" on vanhojen tanssien harrastajien suosima englantilainen tanssisävelmä, johon Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyy vain nokkahuilunuotinnos kokoelmasta "The complete Scottish & English country dance master for recorders. Part one : The spring garden". Netissä on kuitenkin saatavilla "Pride and prejudice" -fanien keskustelu- ja informaatio sivuilla (http://www.pemberley.com) helppo pianonuotinnos osoitteessa:
http://www.pemberley.com/images/maggot1.gif
ja hieman haasteellisempi:
http://www.pemberley.com/images/maggot2.gif
Mahdollisesti niissä nuottikokoelmissa, joissa on kyseisen tv-sarjan musiikkia, "Mr. Beveridge's maggot" esiintyy jollain toisella nimellä. Tämän voi todeta vain itse nuottia…
Painettuna en tekstiä onnistunut löytämään, mutta kuulostaa kovasti siltä, että kyseessä on sama laulu, joka on julkaistu Turkka Malin suomentamana nimellä "Vainaja" ainakin seuraavilla levyillä:
Tekijä Vysotski, Vladimir (säv.)
Teoksen nimi Vysotskin lauluja / kaikki sävellykset ja sanoitukset: Vladimir Vysotski ; [esitykset:] Heidi Vaarna & Esko Rissanen
Julkaisutiedot [S.l.] : Rocket Records, p2008
Standardinumero 7332181017830
Tuotenumero ROK-006
Tekijä Vysotski, Vladimir (säv.)
Teoksen nimi Vysotskij - katkennut laulu
Julkaisutiedot Turku : Turun Tähtituotanto, p1994
Huomautus Turussa 10.2.1989 kantaesityksen Turun ruotsalaisessa teatterissa saaneen esityksen "Vysotskij - sången som brast" suomenkielinen versio, ensi-ilta 12.10.…
Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
Mikkelissä toimii tällä hetkellä Kulma-antikvari, Porrassalmenkatu 21, joka ilmeisesti on keskittynyt lehtiaineistoon, mutta myy jonkin verran myös kirjoja.
Jos etsitte jonkin tietyn kirjan/kirjojen arvoa, voisitte katsoa ko. kirjojen hintoja internetistä antikvariaattien luetteloista, esim.
http://www.antikka.net/ , jossa on usean kirja-antikvariaatin aineistoa myynnissä ja jonne voi tarjota myös omia kirjoja myytäväksi. Muita nettiantikvariaattaja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, haulla antikvariaatit, http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKeyword=a… .
Tässä muutama kirja:
Novick, Jeremy: Wham bam thank you glam
Peacock, John: Fashion sourcebooks
Ruby, Jennifer: The 1970s and 1980s
Herald, Jacqueline: Fashions of a decade the 1970s
Suomenkielisiä muodin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001
1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä, tällaisia olivat Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista.
Tässä muutama linkki, joissa on 70-luvun vaatetuksia kuvia:
http://www.ballyhoovintage.com/ballyhoovintage.htm
http://www.…
Suomenkielisistä ruoka-aineiden ravintoarvoja käsittelevistä kirjoista tai Internet-sivuilta en onnistunut löytämään tietoa parapähkinän ((Bertholletia excelsa) hiilihydraattipitoisuutta. Sen sijaan englanninkielisiltä Internetsivuilta löytyi seuraavia tietoja:
Food Standards Australia New Zealand
Food Standards Australia New Zealand (FSANZ) is an independent statutory agency.
http://www.foodstandards.gov.au/monitoringandsurveillance/nuttab2006/on…:
Hiilihydraatteja : Available Carbohydrate 2.4 g / 100 g
Kaupallisilta sivustoilta löytyi linkki:
http://www.kluth.com/seiten/hauptseiten/5_naehrwerte/warenkunde_e/waren…
Kcal/100 g
Vitamins and Minerals Nutritional Content per 100 g
660 vitamins B1, E, potassium, phosphorus, magnesium calcium…
Tuottelias nuortenkirjailija Darren Shan, oikealta nimeltään Darren O'Shaughnessy, syntyi vuonna 1972 Lontoossa.
Mies on kirjoittanut kahden aikuistenkirjan (jotka julkaisi omalla nimellään) lisäksi Darren Shanin tarina -nimisen nuortenkirjasarjan, jonka ensimmäinen osa, Cirque du freak (suomennettu nimellä Friikkisirkus), ilmestyi vuonna 2000. Kirjasarjaan kuuluu yhteensä 12 teosta.
Vampyyrikirjasarjan jälkeen Shan on kirjoittanut uutta Demonata-sarjaa, jossa keskittyy demoneihin. Tähän sarjaan tulee kuulumaan 10 teosta.
Kirjailijan internetsivu:
http://www.darrenshan.com/index.html
Darren Shan Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Saga_of_Darren_Shan
Etsimäsi artikkeli lienee tämä: "Sign Language: At their best, pictograms tell us clearly where to go and what to do; at their worst, things can get interesting." Trueheart, Charles American Scholar, Jan 01, 2011; Vol. 77, No. 1, p. 18-19
Tässä vielä linkki artikkeliin: http://bit.ly/M2PjnG
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos "Sukunimet" (Otava 2000) toteaa, että nimiin Harju ja Harjula liittyy monen ikäistä ainesta. 1900-luvulla ruotsalaisten nimien suomalaistajat ovat usein valinneet jomman kumman näistä nimistä. Moni näistä nimistä perustuu talonnimeen, ne ovat hyvin tavallisia asutusnimiä koko Suomessa. Harju ja Harjula esiintyvät myös henkilön lisäniminä maamme vanhimmista asiakirjoista alkaen. "Sukunimet" antaa esimerkkejä 1500-luvulta mm. Loimaalta, Uudeltakirkolta ja Muolaalta henkilöiden lisänimistä, kuten Henric Michelson Hariw, Cauppi Hariuinen tai Lauri Hariulain. Nimi siis näyttää olevan vanha, mutta se on tullut eri tavoin käyttöön eri puolella Suomea.
Lisätietoa voi kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta…
Hoitolaitosten tilaratkaisuista esteettiseltä kannalta, taideteoksista hoitolaitoksissa sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä hoidossa yleensä löytyy tietoa esim seuraavista teoksista: Hyyppä, Markku: Kulttuuri ja terveys, Edita 2005, Liikanen, Hanna-Liisa: Taide kohtaa elämän, Suomen mielenterveysseura 2003, Parantava taide, Toimihenkilöjärjestöjen sisistysliitto 2001, Dementiakoti, Suomen dementiahoitoyhdistys 2003, Simpanen, Marjo-Riitta: terveyttä taiteesta, Minerva 2007.
Värien vaikutusta tilaan ja ympäristöön käsitellään esim. suraavissa teoksissa: Rihlama, Seppo: Värit ja kuviot ympäristövaikuttajina, 1993, Rihlama, Seppo: Väri sisustuksessa, 1998 ja Huttunen, Matti: Värit pintaa syvemmältä, WSOY 2004
Roomassa on erittäin paljon kirjastoja, joissa voi tehdä tutkimusta. Kaikille avoin on ainakin suuri Biblioteca Nazionale, http://www.bncrm.librari.beniculturali.it/index.php?it/1/home . Aukioloajat ja sijainti löytyvät kotisivuilta kohdista orari (aukiolo) ja "come arrivare" (saapumisohjeet), jossa on kartta. Väitöskirjatyöskentelyssä voisi tietysti olla hyvä selvittää, olisiko kaupungissa oman erikoisalan kirjastoa. Myös yleisöltä suljettuihin kirjastoihin pääsee työskentelemään oman laitoksen esimiehen kirjallisen suosituksen avulla. Hän voisi ehkä myös tietää, onko Roomassa oman alanne erikoiskirjastoa.
Rooman yleisten kirjastojen kotisivu on vain italiaksi (http://opac.bibliotechediroma.it/ ), sieltä näyttää myös löytyvän kartta,…
Kirjastosta löytyy useita Kapkaupunkia käsitteleviä matkaoppaita. Kirjojen tiedot ja sijainnit löytyvät Helmet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi Klikkaa kohtaa Sanahaku ja kirjoita hakukenttään Kapkaupunki.
