Brittikirjailija Peter Newman on syntynyt Lontoossa ja siellä hän myös opiskeli nuoruudessaan. Opinahjo oli nimeltään Central School of Speech and Drama ja Newman kouluttautui teatterilinjalla alan opettajaksi. Nykyään hän asuu Lounais-Englannissa Somersetin seuduilla.
https://www.amazon.co.uk/Peter-Newman/e/B00MAAUZA8/ref=ntt_dp_epwbk_0
https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Newman_(author)
Aika vilkasta liikettä tai sitten suoritus ajassa tai liikkeiden määrässä on sattunut pieni painovirhe.
"3 tai 4 tusinaa kertaa" ja tusinahan oli 12 kappaletta.
Vuonna 2020 koko Raamattu oli saatavissa 704 kielellä ja se on maailman käännetyin kirja. BibleGateway -sivustolta löytyy esimerkiksi serbiankielinen käännös. Serbia on yksi serbokroaatin kielen standardisoitu muoto.
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Ainakin Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa Kanske en visa on Lauri Pohjanpään "Höst".
Kyseinen nuotti on tällä hetkellä paikalla Sellon ja Omenan kirjastoissa.
Mahdatkohan tarkoittaa Otavan julkaisemia "Vivo piano" -nimisiä pianon alkeisoppikirjoja? Niitä löytyy kolme erilaista. Tässä linkit niihin ja niiden saatavuustietoihin:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
Valitettavasti emme pystyneet löytämään runoa antamiesi tietojen pohjalta, mutta välitin kysymyksesi edelleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon.
Musiikkiarkisto JAPAn Digitoimistossa myös kelanauhojen digitointi oli aikaisemmin mahdollista. Digitoimisto on nyt suljettu, mutta toimisto vastaa myös digiointia koskeviin kysymyksiin.
Yhteystiedot:
http://www.musiikkiarkisto.fi/yhteystiedot.php
Keskeisin teos sinulle on Heikki Metsämäen "Badding", elämäkerta vuodelta 1996. Peter von Baghin "Iskelmän kultainen kirja" vuodelta 1986 sisältää myös Rauli Badding Somerjoen henkilöesittelyn. Hänestä on jutut myös seuraavissa lehdissä: musa.fi 2000:3 ; Rytmi 1999:6 ja Soundi 1997:8. Näitä kaikkia on lainattavissa Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävisä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyi lisäksi 17 viitettä lehtiartikkeleihin. Tuoreimmat Marko Ahon "Sortuvat iskelmäkuninkaat ja suomalaisuus" Hiidenkivi 2000, nro 4, Riitta Kylänpään "Baddingin sielunveljet tuntevat tähden tuskan" Anna 2000, nro 31 ja Ulla Saikkosen…
Tietoa Irlannin kirjastoelämästä löytyy Library.ie- sivustolta, myös yleiset ja akateemiset kirjastot on lueteltu: http://www.library.ie/weblog/
Tältä sivustolta pääsee yksittäisten kirjastojen sivuille, joista löytyy yksityiskohtaisempia tietoja laina-ajoista ja maksuista esim.Kildaren County Libraryn sivulta http://kildare.ie/library/MembershipandLibraryServices/
Library Councilin sivuilta löytyy yleisistä kirjastoista lisää tietoa lyhyesti mm. rahoituksesta ja tilastoista: http://www.librarycouncil.ie/public/overview.shtml
EU:n Irlantia koskeva kirjastoselvitys v. 1998 sisältää myös tilastotietoja: http://cordis.europa.eu/libraries/en/green-ie.html
Härskarens fåglar on nro 3 ja Den falska världen on nro 6 sarjasta Linda och Valentins äventyr, painettu v. 1976 ja 1977. Tekijä on Pierre Christin ja sarjakuvaalbumit ovat käännetty ranskankielisistä alkuteoksista. Molemmat ovat 1. painoksia. Lisätietoja kirjoista löytyy osoitteesta http://libris.kb.se/ joka on Ruotsin kansallisbibliografia. Sieltä voidaan hakea Ruotsissa ilmestyneitä teoksia.
ISBN on "International Standard Book Number" eli kirjan kansainvälinen standardinumero. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja sidosasun. ISBN-tunnus on tämän painoksen tai sidosasun ainutkertainen tunniste.
Pakinoitsija Ollilta (oikealta nimeltään Väinö Nuorteva) on julkaistu yli 20 pakinakokoelmaa. Luettelo hänen tuotannostaan löytyy Kirjasampo.fi-sivustolta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597986853
Kaikki kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Näistä kokoelmista ei löytynyt pakinaa, jonka nimessä olisi mainittu maisteri Korpela tai jääkausi. Jos haluat, voit tulla selaamaan kokoelmia tarkemmin itse:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ollin pakinoita julkaistiin myös monissa lehdissä. Nuorteva oli mm. Uuden Suomen pakinoija vuodesta 1922 vuoteen 1964. Uusi Suomi -lehti löytyy Pasilan kirjastosta mikrofilmeinä vuosilta 1.1.1919-29.11.1991. Sen…
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Virosta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "est" (= viron kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi". Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-lisäluku".
https://finna.fi
Jos kyseessä on teos johon ei kohdistu varausta voit uusia lainan 5 kertaa. Kun tavallinen laina-aika on 4 viikkoa toimii tämä tapa hyvin, kuitenkin vain jos varauksia ei ole.
Jos kyseessä on kuitenkin haluttu teos ja on varauksia, palautetaan laina eräpäivänä eikä lainaa voi uusia.
Siinä tapauksessa kannattaa ehkä tehdä varaus kirjasta syksyä varten jo nyt, jäädyttää varaus ja poistaa jäädytys jonkin verran ennen toivottua laina-aikaa. Varaushan etenee varausjonossa myös ollessaan jäädytettynä joten tämä on aika hyvä, joskaan ei täysin varma toimintatapa; jos vaikka sata varaajaa jäädyttää varauksensa ja poistaa jäädytyksen samaan aikaan, on asiakkaan vaikeampi tietää milloin joku nide vapautuu juuri omalle …
Työterveyslaitoksen sivustolta löytyvät OVA-ohjeet on tarkoitettu kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteiksi.
Ohjeista löytyy sekä tiivistelmä metaanin ominaisuuksista https://www.ttl.fi/ova/tmetaani.html että metaanin ominaisuudet tarkemmin https://www.ttl.fi/ova/metaani.html.
Tekniikan maailman vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehtiä ei saa kotilainaan.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Tulospalkkausta yleensä käsitteleviä teoksia ovat mm. Kari Alhon Tulospalkkaus, EMU-ajan palkkausmuoto vuodelta 1998 ja Maire Kokon Tulospalkkaus vuodelta 1997.
Toimihenkilöitä käsittelevät kirjat Toimihenkilöiden tulospalkkaus vuodelta 1995 ja Tulospalkkaus valtionhallinnossa 1991. Kaikkia näitä kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Artikkelitietokanta Aleksista löysin muutaman artikkelin aiheesta. Ne eivät tosin ole kovin uusia. Artikkelit ovat Tuottavuus-lehdessä (1991, n:o 3, s. 10-13 ja 1989, n:o 3, s. 52-54) ja Suomen kunnallislehdessä (1989, n:o 5, 50-51).
Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta.
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Voit hakea salmiakki-aiheisia teoksia Vaski-kirjastojen verkkopalvelussa:
https://vaski.finna.fi/
Valitse etusivulta tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään aiheeksi salmiakki ja valitse viereisestä alasvetovalikosta "Aihe". Voit rajata hakutuloksia oikealla puolella olevista valikoista. Asiasanalla makeiset saat tietoa makeisista laajemminkin.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on ainakin nämä salmiakkiin liittyvät teokset, joista pääset tiedon lähteille:
- Annala, Jukka (2001). Salmiakki
- Jaatinen, Satu (2005). Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään
- Sainio, Ari (2004). Suomalaisia ilmiöitä.
