Omalla laitteella kirjaston tiloissa katsottava elokuva on niin uusi ilmiö, ettei sitä koskevia laintulkintoja ole kukaan ehtinyt tehdä. Itse olen päätynyt näkemykseen, että kun laite on asiakkaan ja hän katsoo elokuvaa kirjastossa "yksityisesti" eli itsekseen, kyseessä on yksityisyyden piiriin kuuluva toimi, ei elokuvan julkinen esittäminen.
Tilanne on toinen, jos puhutaan ryhmästä. Laki ei määrittele yksityisyyden piirin rajaa, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen kuuluvat vain lähisukulaiset ja -ystävät. Satunnainen ryhmä ihmisiä ei sen mukaan toimia "yksityisesti". Vaikka emme ottaisi kantaa siihen, muodostavatko asiakkaat keskenään yksityisen joukon, kirjastotyöntekijän osallistuminen ryhmään viran puolesta tekee tapahtumasta…
Minna Canthin elämästä ja tuotannosta on kirjoitettu paljon. Esim. Reetta Niemisen ja Greta von Frenckell-Thesleffin kirjoittamat elämäkerrat antavat paljon tietoa tutkielmaasi. (Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990 ja Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994.)
Lehtijuttuihin pääset käsiksi Arto-tietokannan kautta. Esim. Riitta-Kaisa Voipion artikkeli "Minna Canthin sydän kuului Kuopioon" (Kajastus, 1994; ;2 ; 29-31) tai Leena Kirstinän "Nuori Minna" (Virke, 1994; 2 ; 5-7) saattaisivat olla tutustumisen arvoisia.
Minna Canth-materiaalia löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
Jos kenttien järjestystä muuttaa kysehän ei enää ole SWOT-analyysistä. Analyysin nimihän tulee kenttien englanninkielisistä nimistä (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats ) . Se on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. SWOT-analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon sisäiset asiat. Jos siis järjestystä muutetaan kyse on jostain muusta kuin SWOT-analyysistä.
Lähde: Onnistu strategiassa, Jan-Erik Lindroos ja Kari Lohivesi, 2004.
Näyttäisi siltä, että tämä markkinatutkimus on vain ostettavissa oleva tietokanta ja tosiaan tuhansia maksava. WordCat-tietokanta ei löytänyt sitä mistään kirjastosta, ei myöskään Library of Congress-tietokanta.
Finna haulla löysin suomen kirjastoista saatavissa olevia markkinointitutkimuksia eri aloilta. Hakusanoina Global Industry Analysis Finna
Samoin Euroopan unionin kirjastosta löytyy tuloksia hakusanoilla Global Industry Analysis Size Share Growth Trends and Forecast 2020 - 2030 EC library
Google scholar -haulla löytyy myös kirjoja ja artikkeleita. https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=global+marketing+researches&oq=global+…
Hei
Ikävä kyllä Metsossa sanomalehtiä säilytetään ainoastaan 1-2 kuukautta (Kirjaston lehtikokoelmat [Tampereen kaupunki - Kirjastot - Asiakkaana kirjastossa ]). Vanhoja lehtiä löytyy mikrofilmattuna, mutta tuskin kuitenkaan vuoden 2017 lehtiä. Maarian alueen lehdestä minulla ei ikävä kyllä ole tietoa. Todennäköistä on, että lehteä ei ole Metsoon tilattu, eikä sitä olisi muutenkaan säilytetty kuin Tampereen kirjaston verkkosivulla mainitut 1-2 kuukautta.
Kyllä, Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta. Tässä linkki Ylen asiakaspalvelun verkkosivuille: Asiakkaiden Service Portal - Customer Service (yle.fi)
Kollega ehdotti Marjatta Kurenniemen kirjaa Puuhiset. Sadussa esiintyy hallitsija nimeltä Yyliö. Kirjan kuvaus Kirjasammossa:Puuhiset | KirjasampoKirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa: puuhiset | Hakutulokset | helmet.fi
Seuraavassa joitakin Lapin sotaa koskevia ruotsin- tai englanninkielisiä kirjallisuusviitteitä Lappi-osaston kokoelmista ja Lapponica-tietopankista(http://www.lapponica.net ):
Paljon käytetty perusteos on Toivo T. Kailan aikalaishistoriikki Lapin sota, joka käännettiin heti ilmestyttyään myös ruotsiksi:
KAILA, Toivo T.: Kriget i Lappland. - Helsingfors : Söderström ; Stockholm : Fahlcrantz & Gummelius, 1950. - 290 s.
Lapin sotaa laajemmin käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ei juuri löydy, varsinkaan muilla kielillä. Muusta aihetta sivuavasta kirjallisuudesta voisi suositella esimerkiksi:
ALAMÄKI, Yrjö: Kriget og Lapplands evakuering 1944-1945. - Torneå : Tornedalsrådet, 1994. - 94 bl.
BEREDSKAPSMINNEN från Övre Norrland 1939-…
Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne.
Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta.
Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (1990).
Lahden kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta päättää itse mitä lahjoitetusta aineistosta liitetään kokoelmaan. Erillisiä kokoelmia lahjoitusaineistoista ei muodosteta. Oikeustieteen alan kokoelmamme yritämme pitää ajan tasaisena, joten ehkä ei vanhaa aineistoa kannata tarjota. Historiallista näkökulmaa hakeville tutkijoille meillä toki onkin vanhoja kirjoja varastossa, mutta tätä kokoelmaa ei ole järkevää kasvattaa. Säilyttämisvelvollisuus on lähinnä kansalliskirjastolla. Kuopiossa toimii kirjastojen yhteinen varastokirjasto ( www.nrl.fi ), joka kerää kaikkea kirjallisuutta, mutta sinne postittaminen tapahtuu omalla kustannuksella ja kannattaa Vaari-tietokannasta tarkistaa mitä siellä jo on.
Alakoululaisten sienituntemukseen liittyviä tutkimuksia tai opinnäytteitä ei löytynyt yliopistokirjastojen LINDA-tietokannasta. Kannattaisi ehkä kysyä onko Suomen sieniseuralla tietoa mahdollisista tutkimuksista:
http://www.funga.fi/esittely.php
Vastaavista ulkomaisista tutkimuksista voisi kysellä esimerkiksi brittiläisestä sienitieteellisestä yhdistyksestä:
http://www.britmycolsoc.org.uk/
Opetushallituksella voisi myös olla tietoa peruskoululaisiin liittyvistä tutkimuksista. Tutkimusrekisteri KOTU:sta ei tosin löytynyt koululaisten sienitietouteen liittyvää tutkimusta, mutta sieltä kannattaisi vielä kysyä asiasta:
http://www.opetushallitus.fi/etusivu
Arktiset aromit ry:n toimeksiantoina on tehty tutkimuksia, jotka liittyvät marjojen…
Kesätyöpaikat on tarkoitettu opiskeluaan jatkaville tai juuri koulunsa päättäville vantaalaisille nuorille. Hakijan on oltava vähintään peruskoulun 9. luokkalainen. Kirjastoihin haetaan keltaisella sivistystoimen kesätyöpaikkahakemuskaavakkeella. Niitä saa kaupungin yhteispalvelupisteistä ja ne palautetaan ypp:een tai kaupungintalon kirjaamoon viimeistään 9.3.01. Lomakkeelle voi kirjoittaa toiveen alueesta, jolla mieluiten työskentelisi. Pääsääntöisesti työn kesto on 1 kuukausi.
Jos tarkoitat "eroamisella" henkilötietojen poistamista Lahden kaupunginkirjaston asiakastietokannasta saman tien eikä vasta vuosien kuluttua, järkevintä on ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää tämän toimenpiteen suorittamista. Voi olla, ettei pelkällä sähköpostiviestillä tai puhelinsoitolla asiaa hoideta, kun kyseessä on luottamuksellinen henkilötietoasia. Mutta asia selviää, kun otat yhteyttä. Tässä kaikki mahdolliset yhteystiedot:
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kirkkokatu 31, PL 91 15141 Lahti
puh. 03-812 511 (keskus)
puh. 044-4163519, 03-812 5540, 03-812 5541 (lainojen uusinta)
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi
kaupunginkirjasto@lahti.fi
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Julkaisuja ei juuri näytä olevan.
Helmet-haulla ”opetusmenetelmät kielet” saadaan muun muassa teos Kielinavigaattori : käytännön työvälineitä kieltenopetukseen / Kari Moilanen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1856100?lang=fin
Haulla ”ammatillinen erityisopetus kielet" löytyy teos Työelämän kieli- ja viestintätaito : kohti ammatillisen kielen täsmäopetusta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1791411?lang=fin
Hakuja kannattaa tehdä edelleen MELINDA - kirjastojen yhteistietokannassa (sisältää mm. yliopistot) melinda.kansalliskirjasto.fi
Kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto sivuilla todetaan:
”Omat haasteensa kieltenopettajan työlle asettaa myös se, että kaikille erityisaloille ei ole valmiita…
Sahatoimintaa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa: Sipi, Marketta: Sahatavaratuotanto (1998), Mekaaninen metsäteollisuus 2 :Sahateollisuus /toim. Risto Juvonen (1986), Puutekniikka 2: Materiaalit /Kalervo Kuikka (1993), Puualan perusoppi 1 : Metsäteollisuus / Taisto Kemppainen (1978), Korhonen, Timo: Pyörösahan tuotantotekniikan perusteet (1980).
Näissä kirjoissa on selitetty ainakin osa kysymistäsi termeistä. Laajasti tietoa sahatoiminnasta ja sen historiasta löytyy esim. kirjoista Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia (1984) ja Mekaaninen puuteollisuus 1 / toim. Olli Heikinheimo (1964).
Kustantajat ja kirjakaupat hoitavat tosiaan asian omalla tyylillään. Paljon kattavia selattavia esityksiä ei muuten ole tullut vastaan, mutta tälläinen on olemassa. https://www.tunturisusi.com/joulu/jouluntietokirjat.htm Toivoa sopii, että tämänkin vuoden osalta pian aukeaa uusia joulukirjaluukkuja tuolle sivustolle.
