Kysyin asiaa Suomen kirjastoseuran kirjastotyöryhmän jäseneltä ja kirjastoautosivujen toimittajalta, https://www.kirjastot.fi/kirjastoautot. Hän vastasi näin:
Kirjastoautoissa on vaihtelevasti asiakaspäätteitä, melko monissa kirjastoautoissa on mahdollisuus nettikoneiden käyttöön. Mitään varsinaisia lukuja minulla ei ole valitettavasti antaa.
Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen…
Matti Rossi on suomentanut kyseisen kohdan "Raskas ehto!". Rossin suomennos Shakespearen näytelmästä Henry V eli Henrik V on vuodelta 2009.
Paavo Cajander kääntää lausahduksen ilmaisulla "tukala sääty". Cajanderin suomennos Kuningas Henrik viides on vuodelta 1905
https://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939.html
Vanhin löytämäni nuotti lauluun on Olga Lönnbohmin teoksessa Laululeikkejä. 1. Vihko (1903).Vanhin maininta laulusta (ja siihen liittyvästä leikistä) löytyy sanomalehdistä 1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22prinsessa%20ruusu%20linnassa%22&orderBy=RELEVANCETeoksessa Eläkön leikki - leikkikenttien vanhoja laululeikkejä (2015) kerrotaan leikkimisohjeet ja mainitaan, että sävelmä on saksalainen kansanlaulu.Leikki ja laulu on siis tunnettu ainakin 1900-luvun alusta, erittäin todennäköisesti jo aikaisemminkin.
Kyllä looseilla on omat nimensä. Suomessa toimii yli 170 loosia. Niistä vanhimmat ovat Suomen Looshi No 1, Tammer Looshi No 2 ja Phoenix Looshi No 3 (Turussa).Lähteet:Peltonen, Matti - Hjelt, Martti : Vapaamuurarius Suomessa. Suomen suurloosi ry. 1984.Kuninkaantien kiltaVapaamuurarit Suomessa - Suomen suurloosiHelsingin kaupungin historia - vapaamuurarien Helsinki
Hei, En valitettavasti löytänyt kirjaston omista kokoelmista sopivia englanniksi käännettyjä runoja, mutta netistä niitä varmasti löytyy.Voisit aloittaa esimerkiksi Helsingin yliopiston sivulta https://blogs.helsinki.fi/hymno-forum/the-most-beautiful-christmas-songs-in-finland-and-the-sparrow-on-a-christmas-morning/ Nuo ovat toki joululauluja, mutta runoutta niissäkin, ja sopivia pätkiä ehkä löytyisi.Googlaamalla löytyy lisää, hakuna voisi käyttää vaikkapa "finnish christmas poem".
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä…
Työntutkimusta käsittelevä kirjallisuus on kirjastoissa luokassa 69.15. Voit tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen joko kirjastossa silmäilemällä tämän luokan hyllyjä tai verkkokirjastossa selaamalla viitteitä, joita löydät luokka- tai asiasanahaulla.
Näitä hakuja voit tehdä esim. Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston hakulomakkeella, joka löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116261241
Haut voi tehdä valitsemalla alasvetovalikoista hakuehdoksi Luokka tai Asiasana, sekä kirjoittamalla vastaavalle riville 69.15 (luokkahaku) tai asiasanoiksi esim. työntutkimus tai työn organisointi.
Otavalta kerrottiin, että kyseisen kirjan painopaikaksi on merkitty Kansio-Aitta, Helsinki. Kustannustoimittaja, joka näitä tietoja päivittää on tällä hetkellä lomalla, joten tieto ei ole ihan sataprosenttinen.
Kirjastot voivat kyllä tarjota tällaiseen tarkoitukseen tilan maksutta, mutta valvontaa valitettavasti emme voi hoitaa. Oletamme, että oppilaitos tms. järjestää valvonnan. Esimerkiksi Kallion kirjaston Dekkarikirjastoa ja Itäkeskuksen kirjaston pientä kokoushuonetta (ei keskustassa, mutta metro on nopea) on käytetty tällaisiin tarkoituksiin. Tietysti kaikkia kirjastojen tarjoamia työhuoneita voi varata myös tällaiseen tarkoitukseen.
Kallion Dekkarikirjaston varaus : kir.kalliontilavaraukset@hel.fi. Itäkeskuksen kirjastosta tiloja voi kysyä numerosta p. 310 85 090.
HelMet-kirjastot : kirjastot ja palvelut : työhuoneet
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Ty%C3%B6huone
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 -kulutus, käyttö, haitat (Ritva Hein, Satu Vuorjoki) sivulla 12 kerrotaan alkoholin suurkuluttajia arvioista riippuen olevan 250 000 - 500 000 eli maksimissaan 10 prosenttia kaikista kuluttajista, joita on taas suomalaisista 90 prosenttia.
Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Kuvan alapuolelta löytyvän kuvauksen mukaan patsaan kuvauspaikka on Friedhof Sihlfeld, eli Sihlfeldin hautausmaa Zürichissä.
Hautausmaa Zürichin kaupungin verkkosivuilla:
http://www.stadt-zuerich.ch/content/ted/de/index/gsz/natur-_und_erlebni…
Kysytty laulu "Rakkain on mennyt" on Hannen tulkinta Roberto Danovan & Ken Gibsonin kappaleesta A woman without love. Suomenkieliset sanat on tehnyt Vexi Salmi. Se löytyy laulettuna muutamalta levyltä, mutta nuottia ei laulusta näköjään ole julkaistu. Laulun sanoja ei tunnu löytyvän myöskään internetistä, joten jäljelle jää kuunteleminen ja kopsaaminen levyltä.
Tätä laulua ei kuitenkaan löydy CD-levyltä, eikä sitä ole kukaan ladannut myöskään YouTubeen. Muut julkaisut ovat:
C-kasetti Hanne: "12 suosittua laulua 3" (1982)
LP "Jokamiehen listahitit 3" (Mars ML138, p1980)
LP Hanne: Olet ystäväin (Levytuottajat 1981, Gold Disc GDL2029)
Single Hanne: "Dosvidaanja / Rakkain on mennyt" (1980)
Tätä LP-levyä Olet ystäväin ei valitettavasti…
Runo on Arja Tiaisen runokokoelmasta Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle vuodelta 1985. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1547759__Sa%3A%28tiainen%2…
En osaa sanoa, miten verkkomaksaminen luottokortilla sujuu ilman cvv-koodia. Voisit kysyä sitä pankistasi.
Helmet sivulla maksaminen sujuu myös verkkopankkitunnuksin tai mobil Payn avulla. Kenties ne olisivat sujuvampia tapoja maksaa?
Valitettavasti näyttää olevan niin, että Erich Kästnerin omaelämäkertaa Als ich ein kleiner Junge war (1957) ei ole suomennettu eikä sen vuonna 1959 julkaistua englanninnosta When I was a little boy näytä olevan julkisissa kokoelmissa. HelMet-kokoelmassa on kirjasta kuitenkin Stig Kassmanin ruotsinkielinen käännös När jag var en liten pojke vuodelta 1959 (suora varauslinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356842~S9*fin). HelMet-kokoelmassa on myös saksankielinen versio (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356774~S9*fin).
Englanninkielistä versiota liikkuu maailmalla antikvariaateissa, mutta ihan halvalla sitä ei näköjään saa. Google Books on digitoinut kirjan, mutta ei silti tarjoa sitä (https://books.google.fi/books/about/…
Uuden Helmet-kirjastokortin saat tosiaan käymällä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjaston hyväksymä, voimassaoleva henkilötodistus. Kirjastokortin saa, jos on Suomessa oleva osoite. Helmetin palvelujen käyttäjän ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…;
