Kysyin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, josta vastattiin seuraavasti: "Aivan kysymänne kaltaista sanontaa ei löydy Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) laajasta alkuperäislipustosta, joten hirveän vanha se ei voine olla. Paljon tavallisempi ilmaus on esim. laittaa kovat piippuun. Kova-sanan käyttö tällaisissa yhteyksissä juontaa juurensa sotilasslangiin, jossa kova tarkoittaa oikeaa ja siten tappavaa patruunaa tai kranaattia harjoituskäyttöisten tällaisten vastakohtana. Kova ase on siis ase, jossa käytetään kovia ja kuolettavina tehokkaita panoksia."Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonta auttaa oikeinkirjoitusta, kielioppia, sanojen käyttöä ja merkitystä sekä lauseiden muotoilua koskevissa kysymyksissä.…
Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) sana hänni tarkoittaisi merilokkia (Kymi, Virolahti). Sillä on ollut myös muita merkityksiä paikkakunnasta riippuen, kuten lapsenpiika tai hoitaja (Luumäki). Meijän on kesäks saatava lapsenhänni. Sana on voinut tarkoittaa myös hännystelijää. On se koko hänni. Lapselle, joka on seurannut koko ajan isompaansa, on voitu sanoa: Niihä sie olet ku hänni ku kulet ain miun peräs mihi mie vaa mänen (Lavansaari).Hännikkeinen on tarkoittanut ohranjyvää, jossa on vihne kiinni (Kankaanpää). Hännikkä-sanaa on käytetty esim. seuraavasti: Tytöh hännikkä. Suveh hännikkä (Heinävesi). Sudesta on voitu sanoa: hännikkä, sitä nimeä mie vähän kammon (Kainulasjärvi).Sukunimet-teos (Pirjo…
Linda on Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta, joka on maksullinen, mutta asiakkaat voivat käyttää sitä yliopiston kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa ilmaiseksi. Kotimaisia tietokantoja ja luetteloita löytyy tieteellisten kirjastojen verkkosivulta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html
Yleisillä kirjastoilla on omia tietokantoja verkossa ja niiden yhteystiedot on koottu yleisten kirjastojen yhteisille verkkosivuille osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?hae_kaikki=true
Myös monien ulkomaisten kirjastojen tietokannat ovat verkossa ja niiden tietoja on koottu osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=243
Voit myös antaa oman kotikirjastosi kaukopalvelun…
Littoisten Kotimäen asuinalueesta ei näytä olevan mitään yksittäistä historiikkia. Littoisista on julkaistu teos Littoinen sanoin ja kuvin, ja sen historia sisältyy myös teokseen Kaarinan kunnan historia. Kaarinasta on myös vanhempi, 1950-luvulla julkaistu Kaarinan pitäjän historia. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on luettavana Kaarina-lehden mikrofilmejä vuosilta 1985-2000, joista voi löytyä uudempaa tietoa Littoisten alueesta.
Ainoa kirjastojen kokoelmista löytyvä kirja on Oulun kaupunginkirjaston Bob Ross' new joy of painting: a collection of his favourites. Kirjan voi saada kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Bob Rossin maalauksen opetusvideo löytyy tästä osoitteesta: http://vids.myspace.com/index.cfm?fuseaction=vids.individual&videoID=17…
Internetin kautta on mahdollista ostaa hänen maalausopasvideoitaan ainakin tästä osoitteesta:
http://www.hofcraft.com/bobrossartvideos.htm
Helmet –tietokannasta (http://www.helmet.fi ), joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistohaku, löytyy hakusanoilla ”näyttämöpuvut” tai ”näyttämöpuvut historia” seuraava teos:
- Pykälä, Terttu: Historiallinen teatteripuku: oppikirja teatteripukujen toteutuksesta, Okka-säätiö 2006 .
Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt aiheesta seuraava opinnäytetyö:
- Juusela, Veera: Tarinoiden vaatteet, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006, ISBN9789515881588
Yllä mainituilla hakusanoilla voisit tehdä vielä haun taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannasta Arscasta (https://finna.fi ). Arsca-tietokantaan pääset mm. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta.
Suositeltavaa on kääntyä kirjaston…
Nettiä selailemalla löytyy monen tapahtuman juhlavuodet. Vaikuttaa siltä, että tapahtumia juhlitaan samalla periaatteella kuin ihmisiäkin. Toisin sanoen odotetaan, että vuosi tulee täyteen ennen kuin juhlitaan. Pieni ihminen viettää yksivuotispäivää vasta kun on elänyt yhden vuoden eikä heti syntyessään. Samoin Kotkan Meripäiviä juhlitaan vasta sitten, kun on kulunut 50 vuotta siitä, että ne aloitettiin. Ehkä juhlien nimen pitäisi olla jotakin muuta, jos juhlittaisiin 50. kertaa.
Esimerkiksi tänä vuonna on Savonlinnan oopperajuhlien 100-vuotisjuhlavuosi. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin 1912, joten sama periaate tässäkin on.
Tähän ilmiöön vaikuttanee se, että ihmiselle on helpompaa laskea vuosia kuin laskea yksitellen tapahtumien…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. (Joissakin muissa kirjastoissa, esim. Tampereella, tällainen on kyllä jo nyt mahdollista.) Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan, mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta http://www.libplussa.fi/ parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Voit saada myös henkilökohtaisen tunnusluvun, jonka avulla voit kirjaston omilla päätteillä itse tarkistaa lainaustietosi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä intimiteettisuojan piiriin kuuluvia tietoja yksittäisistä ihmisistä, elleivät ne ole vapaasti kenen tahansa saatavana. Se kuitenkin tiedetään, että Rauli Tuomi oli naimisissa Rakel Linnanheimon kanssa viisi vuotta ennen kuolemaansa 1949.
Heikki Poroila
Tarkistamastani Viipurin ja Viipurin pitäjän historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta löysin alla olevat tiedot.
Teoksessa Viipurin pitäjän historia. Osa 2 (Viipurin pitäjäsäätiö, 1982, s.139) mainitaan, että Karjalan esikaupungin sisälähetysseura osti rukoushuoneen vuonna 1912.
Teos Viipurin kirja : Muistojulkaisu (Torkkelin säätiö, 1958, s. 160) sisältää seuraavat tiedot: Esikaupunkien Sisälähetysyhdistys osti n. 1908 Loikkasen (myöh. Karjalan) esikaupungista pienen talon tontteineen jumalanpalveluksia varten. Kun tämä rukoushuone toiminnan laajetessa kävi liian ahtaaksi, jatkettiin rakennusta kookkaalla juhlasalilla. Tämän Karjalan rukoushuoneen osti seurakunta 1938. (Selonteossa ei ole…
Kollega tarjosi Laila Kohosen teosta Haaraparran tytär (1996). Siinä on orpo Tekla, joka yritetään naittaa vanhalle, väkivaltaiselle miehelle. Tyttö ja myös hänen pikkuveljensä saadaan ulkopuolisten avulla pelastettua muualle. Lapsuudenkodissa pyörii pappi Johannes ja Pyhää Henrikiä rukoillaan.
Englanninkielisiä Suomen kirkkohistorian kokonaisesityksiä näyttää olevan kovin vähän. Eri aikakausia tai erilaisia kirkollisia liikkeitä käsittelevää kirjallisuutta löytyy enemmän. Tarkoituksiinne sopivia yleisteoksia voisivat olla esim. seuraavat:
Ruokanen, Tapani The Evangelical-Lutheran Church in Finland / text: Tapani Ruokanen ; photos and lay-out: Seppo J. J. Sirkka 2., rev. ed [Hki] : The Information Centre of the Evangelical-Lutheran Church of Finland, 1987 48 s. : kuv., kartt. ; 26 cm Käännnetty suom. käsikirjoituksesta. - Ilm. samanaikaisesti myös saksaksi ISBN: 951-96036-1-1
Paananen, Martti The Church of the Finns / [text: Martti Paananen] ; [published by The Department of Communications of the Evangelical Lutheran Church]…
Helsingin kaupunginkirjaston kolme suurinta lastenkirjakokoelmaa 31.12.2012:
Itäkeskuksen kirjasto 30279 kirjaa
pääkirjasto 28699 kirjaa
kirjastoauton kokoelma 26776
Lisäksi pääkirjaston varastossa on 16569 kirjaa
Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911. s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki
Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti
Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa
Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004)
Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005)
Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts
Opinnäyte, esimerkiksi: Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen…
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Hei! Potlohko on karjalainen perinneruoka, jossa pataan lohkotut perunat ja sopivan kokoisiksi leikatut lihat (monesti sianlihaa) sekä muut ainekset haudutetaan kypsiksi uunissa. Ohjeita löytyy netistä jonkin verran, mutta myös esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta löytyvässä Karjalainen keittokirja (Pirkko Sallinen-Gimpl) -teoksesta löytyy kyseinen ruokalaji pottilohkon nimellä, tai hakemiston kautta lihalohko-hakusanalla.
