Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMetistä.
Hei!
Löysin tämän komean venäjänkielisen kirjan esittelyn netistä Google-haulla, mutta valitettavasti vaikuttaa siltä, että kirjaa ei ole Suomen kirjastoissa. Tarkistin senkin, että tekijän sukunimi translitteroidaan suomeksi muotoon Suhanov.
Hain teosta Frank-monihaulla maakuntakirjastojen yhteistietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta Lindasta. Erikseen tarkistin vielä Museoviraston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastot.
Edes Suomalaisen ja Akateemisen kirjakaupan nettipalveluista ei kirjaa löytynyt, ei tekijän eikä teoksen nimellä.
Hei!
Olavi Pesosen nuottikokoelma
"Laulava kansa - säestykset ja kuorosovitukset Laulukirjaan"
(Valistus, 441 sivua)
on tällä hetkellä lainassa Turun pääkirjastosta. Eräpäivä on 22.10.2010.
Lisäksi nuottikokoelma "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"
(Tammi, 352 sivua) sisältää kappaleiden Peipon pesä, Oravan pesä ja Pikku juttu (alkusanat: Ol' kerran metsässä mökki) nuotinnokset sointumerkkeineen. Jokaisesta kolmesta laulusta on nuottisivuilla mukana neljä säkeistöä. "Kultaiset koululaulut" nuottikokoelmaa on paikalla useassa Turun kirjastossa, myös lähikirjastoissa.
Tietämättä tarkemmin, mille soittimille tämä sävellys on sävelletty, on vaikea vastata aivan varmasti. Sibeliuksen teosluettelosta ei kuitenkaan löydy yhtään Andante-nimistä sävellystä, joka olisi tarkasti määritelty G-duurissa kulkevaksi.
Folke Gräsbeck on levyttänyt itse keksimällään nimellä Allegretto Sibeliuksen nimettömän sävellyksen viululle ja pianolle G-duurissa(teosluettelonumero JS86). Tämä levytys löytyy albumilta The Sibelius edition. Volume 6 (BIS CD-1915).
Jos kysyjällä on etsimästään teoksesta jotain lisätietoja, voidaan hakua yrittää täsmentää. Näillä tiedoilla ei valitettavasti muuta löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyllä löytyy. Kantola, Anu: Matala valta (2014, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2141683, että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-424-8
Seppänen, Janne & Väliverronen, Esa: Mediayhteiskunta (2012 tai uudempi painos, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2048689 että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-397-5
Lainaamiseen ja varaamiseen tarvitset Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun.
Hei ja kiitos viestistä!
Kyllä on meidän kirjaston kokoelmassa. Tässä suora linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.2699411
En löytänyt tietoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Finna-haulla.Kysyin asiaa Venäjän suurlähetystöstä, mutta vastauksen saaminen tietenkin kestää hetken.Täydennän vastusta, jos saan tietoja.
Rovaniemen kauppala perustettiin vuonna 2028. Lähteiden mukaan julkisen liikenteen kehitys oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa matkailun myötä. 1930-luvun puolivälissä Rovaniemeltä päästiin linja-autolla jo joka puolelle Lappia. Vuonna 1934 Rovaniemeltä lähti 133 vuoroa viikossa, ja vuonna 1939 jo 238 vuoroa viikossa. Linja-autoliikenne syntyi enimmäkseen palvelemaan juuri maaseudun liikennetarpeita. Huomion arvoista on myös erityisesti Lapissa se, että talviliikenne tuotti hankaluuksia vielä 1930-luvulla. Laajemmin linja-autoliikenteen toimintaympäristöstä alkuaikoina saa tietoa esim. Viitaniemen ja Mäkelän teoksesta. Lähteet Matti Enbuske et al. 1997. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Jokivarsien kasvatit ja…
Oman oppilaitoksesi kirjastosta on saatavilla kirjallisuutta ainakin Microsoft SMS ja Active Directory -ohjelmistoista, joskin suurin osa kirjallisuudesta on englanninkielistä.
Tietokannasta http://haltia.amkit.fi/ löytyy sanahaulla "Active Directory" mm.:
- Kivimäki, Jyrki (2005). Active Directory. Tehokas hallinta.
- Kouti, Sakari (2004). Inside active directory : a system administrator's guide.
- Lowe-Norris, Alistair G. (2001). Windows 2000 active directory. (Teoksen on suomentanut Pekka Saxberg.)
Sanahaulla "Microsoft Systems Management Server" löytyy mm.:
- Hobbs, Cliff (2005). Microsoft Systems Management Server. The SMS Answer Book.
- Kaczmarek, Steve C. (2004). Microsoft Systems Management Server 2003. Administrator's Companion…
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
Helsingin pääkirjasto säilyttää Kauppalehden vuosikertoja, joten käännypä uutisalueen puoleen ( http://www.lib.hel.fi/pasila/uutisalue/ )
Espoon vastaavat tiedot löydät osoitteesta http://www.espoo.fi/xsl_taso2_alasivuilla.asp?path=1;641;7119;14879
Sinulla on myös mahdollisuus rekisteröityä maksutta Kauppalehden verkkoversion lukijaksi, ja sieltä otsikoiden Yritystieto -> Uudet yritykset pääset tekemään hakuja perustetuista yrityksista esim. yrityksen nimen tai rekisteröitymisajankohdan mukaan. Tämä palvelu ulottuu kuitenkin vain 4 kk taaksepäin. Osoite on http://www.kauppalehti.fi
Haminan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Torey Haydenin kirjat: Tiikerin lapsi, Auringonkukkametsä, Sähkökissa, Nukkelapsi, Pöllöpoika, Hiljaisuuden lapset, Toisten lapset, Aavetyttö ja Häkkipoika. Tämän tiedon voit löytää myös KYYTI-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) valitsemalla kirjastoksi Haminan.
Hei!
Pin-koodin olet saanut silloin, kun sinulle on tehty kirjastokortti. Jos olet unohtanut sen, voisit käyttää pin-koodin uusimistoimintoa, jos asiakastiedoissasi olisi voimassa oleva sähköpostiosoite. Pin-koodin uusimislinkki nimittäin lähetetään juuri siihen sähköpostiosoitteeseen, joka asiakastietoihin on tallennettu.
Et kertonut kirjastokorttisi numeroa, mutta ainakin nimesi perusteella asiakasrekisteristä katsottuna näyttää siltä, että lainaajatietoihisi ei ole tallennettu sähköpostiosoitetta.
Tällaisessa tapauksessa uuden pin-koodin saa ainoastaan käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus. Samalla voidaan tarkistaa muiden asiakastietojesi ajantasaisuus ja tallentaa…
Tutustumisen arvoinen teos on Arvonimet Suomessa 1917-1985. Teoksesta löytyy yleistä tietoa arvonimistä, niiden historiasta, millä edellytyksillä myönnetään ja kenelle, miten haetaan.
Internetistä valtioneuvoston sivuilta http://www.vn.fi (tarkempi osoite: http://www.vn.fi/tpk/fin/instituutio/manninen_3.html) löytyy myös lyhyesti arvonimien hakemisesta.
Arvonimien hinnat (maksettavat leimaverot) löytyvät uusimmasta verolaista (Verolait 2000 > oma erillisjulkaisu Suomen laista).
Kohdat: Ve 404 Leimaverolaki 10§ ; Ve 405 VNp (=Valtioneuvoston päätös) leimaverolain soveltamisesta 4§. Verolait 2000-teosta voi kysyä kirjastosta.
Duodecim-lehden artikkelissa Aspergerin oireyhtymän esiintyvyydeksi lapsilla on raportoitu 4–6/1 000 ihmistä:
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2004/6/duo94165
Terveyskirjaston artikkelin mukaan Downin oireyhtymän ihmisiä on Suomessa n. 3000.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00115
Luvut eivät ole suoraan verrannollisia, mutta niistä voi päätellä, että Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin saaneita ihmisiä on selvästi enemmän kuin Downin oireyhtymän ihmisiä. Kyse on kahdesta aivan erilaisesta oireyhtymästä, joiden esiintyvyyden lukumäärien syitä on vaikea verrata toisiinsa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi piirretyn! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä piirrettyä?
Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään").
Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen…
