Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluja, vaikka asutkin nyt toisella paikkakunnalla. Kirjaston asiakkuus ei edellytä samalla paikkakunnalla asumista.
Helmet-kortilla ja siihen liitetyllä voit käyttää esimerkiksi e-aineistoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Jos kysymyksellä tarkoitetaan kultaan sidottua Venäjän ruplaa v. 1900, niin asian voi selvittää rahamuseon rahanarvolaskurilla. Ensin kohdasta ”vertaa valuuttoja” voi muuttaa v. 1900 Venäjän 200 000 ruplaa Suomen markoiksi. Tämän jälkeen rahanarvolaskurissa voi muuttaa saadun summan euroiksi syöttämällä ensin ao. summa markkoina vuoteen 1900 ja pyytämällä nykyarvoa euroissa. Valitettavasti rahamuseon rahanarvolaskuri on juuri nyt remontissa. Sen pitäisi korjautua parin viikon sisällä.
Oulu oy:n puusepänteollisuudesta on kirjoitettu yrityshistoriikki "Vasala, Paavo: Puusepänteollisuutta 90 vuotta Oulussa : Osakeyhtiö Puuseppä Oulussa, Oulu oy:n puusepäntehdas, Oulux oy". Luettelointitietojen mukaan teos on kuvitettu. Finna-hakupalvelu sisältää kirjastojen kokoelmien lisäksi myös museoiden ja arkistojen materiaalia. Haussa on mahdollista hakea kirjallisuuden lisäksi mm. kuvia. Hakemalla hakusanalla "Oulu oy" ja rajaamalla aineistomateriaalin kuviin saa kuvia Oulu oy:n eri tuotantoyksiköistä. Kuvien tietojen yhteydessä on myös tiedot kuvien käyttöoikeuksista.https://finna.fi/
yseisestä teoksesta on olemassa useita suomennoksia eri vuosilta. Esimerkiksi Marja Helanen-Ahtola suomensi teoksen vuonna 1984 nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta. Myöhemmin teoksesta ovat ilmestyneet muun muassa Tero Valkonen suomennos (2001; julkaistu myös nimillä Joululaulu ja Saiturin joulu: joululaulu) , Antti Autio suomennos vuodelta 2007 sekä Jussi Korhonen suomennos vuodelta 2018 (julkaistu nimellä Saiturin joulu) .Jos haluat, voit lainata näitä eri versioita kirjastosta ja vertailla, miten tuo kyseinen sitaatti on käännetty niissä.
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
Turhan aikaisten uusimisien aiheuttamia eräpäiviä ei voi korjata jälkikäteen. Uusimiskertoja Helmet-verkkokirjastossa on yhteensä viisi, jonka jälkeen lainassa olevat niteet tulee palauttaa johonkin Helmet-kirjaston pisteeseen.Mikäli niteistä ei ole varauksia, ne on uudelleen lainattavissa. Käyttösääntöihin ja verkkoasiointiin liittyviin yksityiskohtiin voit tutstua seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Suomen kansallismuseosta neuvottiin lähettämään taulusta valokuva johonkin huutokauppakamariin sinetin merkityksen arviointia varten. Sinetti voi liittyä taulun historiaan tai kertoa kehyksen historiasta.
Suomen kansallismuseolla on oma Kysy museolta -palvelu osoitteessa https://www.kansallismuseo.fi/fi/kokoelmat/kysy-musolta
Mölylää ei ehkä kannata etsiä Helsingin kartoista, virallinen paikannimi ei ole kyseessä. Mölylä on iso niemi Herttoniemessä, Vanhankaupunginlahden rannalla. 1900-luvun alkupuolella alueelle syntyi Sörnäisten työväenyhdistyksen toimesta kesänviettopaikka, jossa oli kymmenittäin pahvista ja vanerista rakennettuja pikkumökkejä. Mökkikylän historia päättyi 1950-luvun alussa alueen siirryttyä Helsingin kaupungin omistukseen.
Sivunumeroiden perusteella keloon kopioitu teksti on peräisin Heikki Paunosen kokoamasta Stadin mestat -kirjasarjasta. Kolme osaa käsittävä kirjasarja esittelee Helsingin paikkoja, vanhempia ja uudempia, keskittyen erityisesti kansan suussa muodostuneeseen nimistöön.
Kyseinen…
Elokuvassa "Ihmemaa Oz" vuodelta 1939 kysymäsi kohta on käannetty näin :
"Kotia ei voita mikään." Kääntäjän nimeä ei mainita, tekstitys on firman SDI Media Group käsialaa.
Alla olevasta linkistä löytyy noin 50 Helmet-kirjastojen teosta aikajärjestyksessä, kaikki käsittelevät ilmastonmuutosta. Klikkaa kantta kerran ja avautuvassa ikkunassa toistamiseen, niin saat kirjan takakansitekstin näkyviin.
https://tinyurl.com/ilmastmuutos
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjaston ulottuvilla olevista materiaalista ei löydy mitään tietoa tällaisesta sanasta. Asiasta voisi kysyä tuottajalta tai Kotuksesta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/.Pekoni-sanan alkuperä juontuu englannin kielen bacon'iin ja sieltä germaanisiin kieliin muinaisyläsaksan sanaan bach(h)o, joka merkitsee kinkkua. Sen alkuperä taas on sanassa bach, joka merkitsee takaosa (vrt. esim. ruotsin sana bak takapuoli, -osa). Suomen kielen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_31c8b815dd091f4ce…
Ensin tuli mieleen Astrid Lindgrenin tuotanto ja kansan- ja klassikkosadut (kuten Grimm ja Andersen). Kirjaston lastenrunohyllyt kannattaa penkoa, jos on tarve löytää rikasta kieltä. Kirsi Kunnaksen runot ja Hannele Huovin sadut ja runot ovat aina tutustumisen arvoisia. Lukemaan opetteleville tarkoitetuissa kirjoissa on mukavan pituisia tarinoita myös ääneen luettavaksi, esim. Minpä luen itse -sarja. Kuvakirjoista esimerkiksi Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna on varsinaista kielihassuttelua ja Timo Parvelan uusin Hilma ja täydellinen lemmikki kertoo lemmikieläimen kaipuusta hilpeän todellisesti. Ja Hilmasta muistui mieleen vielä toinen tyttö, Henna, joka seikkailee Pija Lindenbaumin kuvakirjoissa.
Mukavia kirjoja on niin paljon!
Nyky-Venäjän oikeuskäytäntöä käsittelevä suomenkielinen kirjallisuus näyttää olevan suhteellisen niukkaa. Toivottavasti seuraavista teoksista on apua.
Rikosoikeudenkäynti, oikeusapu ja rikosvastuu Suomessa ja Venäjällä / Sanna Iskanius & Jarmo Koistinen (toim.)Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2008.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1886779
Honkanen, Matti : Onnistu Venäjällä : tunne lainsäädäntö ja kulttuuri. Lakimiesliiton kustannus, 2011. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2020723
Verkkoaineistona on Jarmo Koistinen & Sonja Kortelainen (toim.) Normit, käytännöt ja etiikka Suomen ja Venäjän tuomioistuimissa. University of Estern Finland. Aducate Reports and Books 1/2011. http://epublications.uef.fi/…
Hei!
Meillä Auran kirjastossa on kolme viittomakieltä ja viittomia käsittelevää kirjaa:
Raija Nokkalan : "Satuja viittomakielellä",
Camilla Mickwitzin: "Hei" sekä
teos nimeltä "Viittomakielen kuvasanakirja".
Naapurikunnissa Yläneellä, Pöytyällä ja Karinaisissa on muitakin.
Jos haluat katsoa tarkemmin tietokannastamme, mene internet-osoitteeseen:
http://webkirjasto.atp.fi/auranmaa ja kirjoita kohtaan "asiasana" sana "viittomakieli"
Teosta "Social fobi: effektiv hjälp med koginitiv beteendeterapi" ei ole suomeksi. Kirjan sisältöä kuvaamaan on Turun kaupunginkirjastossa käytetty mm. seuraavia asiasanoja: fobiat, pelot, käyttäytymisterapia, ahdistus ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Näillä asiasanoilla saat selville aihetta vastaavia kirjoja Aino aineistotietokannastamme
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit rajata teoksia painovuodella ja kielellä. Näin saat luokasta 59.561 esim. Hellström, Kerstin "Fobiat" (2003), André, Christophe "Pienet ahdistukset ja suuret surut" (2007), André, Christophe "Pienet pelot ja suuret fobiat" (2004), Furman, Ben " Perhosia vatsassa" (2002)ja lk 59.563 Mattila, Juhani " Ujoudesta,…
Voisiko kyseessä olla Marjatta Kurenniemen Unikon satuja. Siinä Perheen lapset seikkailevat yhdessä mm. Unikon syntymäpäivillä, Liisa.nuken häissä, kevätsiivouksessa ja puutarhamaassa. Pahan unen jaksossa seikkaillaan siirappisuolla. Kirjasta tuli uusi painos 2005.
HelMet-kirjastoista lainattuja teoksia voi palauttaa ainoastaan muihin HelMet-kirjastoihin eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteisiin.
