Tässä joitakin runovinkkejä.
Itkonen, Jukka: Laulavat lenkkitossut
Kanto, Anneli: Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä
Koskinen, Juha-Pekka: Kauhea Gabriel Hullo
Laukkanen, Jukka: Vänkylöitä
Lehtinen, Emilia: Ohjeita lohikäärmeiden kasvattajille
Ollikainen, Aki: Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen
Parkkinen, Jukka: Sananjalkoja metsäpolulla
Suomen lasten runotar
Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
Mogulivaltakunta on Intiaa hallinnut muslimidynastia (1526-1857)
Tietoa Mogulivaltakunnasta löytyy esim. teoksesta
Tammita-Delgoda, SinhaRaja. Matkaopas historiaan:Intia
ja nettisivuilta
http://www.sscnet.ucla.edu/southasia/History/Mughals/mughals.html
http://www.wsu.edu:8080/~dee/MUGHAL/MUGHAL.HTM
http://www.islamicart.com/library/empires/india/
http://www.smcm.edu/academics/aldiv/art/webcourses/arth100/empire/Mugha…
http://www.historyofindia.com/mughal.html
http://sunsite.ust.hk/edweb/india/mughals.html
http://www.umdnj.edu/~humayun/mughals.html
Hei!
Tätä kirjaa ei valitettavasti löydy vielä Helmet-tietokannastamme, mutta epäilemättä teos on tulossa kokoelmiimme. Kun teoksesta näkyy kappaleita verkkokirjastossamme, on teos tilattavissa. Verkkokirjasto löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Lauri Silvanderin artikkeli Ilta-Sanomissa "Maamme: Luonnoltaan ylivertainen - tällainen on Lappi marraskuussa 2017" sisältää luonnohdintoja lappilaisista:
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005477843.html
Iltalehdessä on julkaistu artikkeli "Mihin Suomi-heimoon sinä kuulut?", johon on koottu stereotyyppisiä käsityksiä eri maakuntien asukkaista. Mukana on myös lappilaisiin liittyviä luonnehdintoja:
https://www.iltalehti.fi/fiidifi/a/2013120417794935
Lapista on kirjoitettu paljon runoja. Kysy kirjastonhoitajasta löytyy ansiokas vastaus, johon on listattu Lappia käsitteleviä runoja:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisin-loytaa-lappi-aiheisia?langua…
Lisäksi kannattaa selata Kirjasammosta Lappiin liittyviä runokokoelmia:
https://www.…
Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma siten, että aineisto on lainattavissa asiakkaan Vaski-kirjastokortilla koko alueella, mutta aineisto rekisteröidään jokaisessa kunnassa oman kirjaston niteiksi. Esimerkiksi Uudenkaupungin kirjastoon lahjoittamasi niteet odottavat vielä luettelointitietoja, eivätkä siksi näy Vaskin verkkokirjastossa.
Richard Wrightin romaanissa Amerikan poika Bigger Thomas surmaa Mary Daltonin, joka on 23-vuotias.
Richard Wright: Amerikan poika (Native Son, suom. Eva Siikarla ja Antero Tiusanen, 1972, s. 375)
Hei!Valitettavasti kuvaamaasi kirjaa ei ole löytynyt. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista teoksen?Kysymyksesi on välitetty myös valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme sinulle, jos kirja tunnistetaan siellä.
Moi! Kuvauksestasi tuli ensimmäisenä mieleen Nicky Cruzin "Juokse poika juokse". Kirja on karu klassikko ja muistan itsekin ala-asteella lukeneeni sen ensimmäistä kertaa. En tiedä luettaisiinko sitä nykyään ala-asteella, mutta minulle se on yhä yksi tärkeimpiä kirjoja. Tuossa vielä kirjan kansi. Toivottavasti arvaukseni osui oikeaan ja hyvää juhannusta!
Kyseessä saattaa olla saksalaisen Lisa Tetznerin teos ”Hannun maailmanmatka”. Suomentanut Sivi Kortelainen. Helsinki, Tammen nuorisonkirjoja 3 (1944). Kirja on julkaistu alkujaan saksaksi vuonna 1929.
Kirjassa Hannu seikkailee jäniksen selässä lentäen ympäri maailmaa. Matkanteko painottuu Yhdysval-toihin, mutta piipahtaa Hannu Suomessakin.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta löydät esimerkiksi tästä englanninkielisestä linkistä:
http://www.answers.com/topic/lisa-tetzner-1
Kirja löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjaston Aino-aineistotietokannasta, jonka löydät täältä: http://www.turku.fi/aino
Kirjaa kannattaa kysyä antikvariaateista. Netissä toimivia antikvariaatteja löydät esim.…
Löytyy. Löydät ne näin:
käytä Helmetissä sanahakua http://www.helmet.fi/search*fin/X ja kirjoita hakusanaksi Asterix, rajaa aineistoksi kirja ja kieleksi ranska (alasvetovalikoista). Saat 38 sarjakuvan listan uutuusjärjestyksessä, yksittäisen sarjakuvan saatavuus selviää sen nimeä klikkaamalla.
Italian ja Saksan kansallislaulujen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavasta kokoelmasta: National
anthems from around the world. Hall Leonard, Milwaukee, 1996.
Kirja kuuluu esim. useiden Helsigin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmiin, saatavuuden voi
tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ . Muiden kirjastojen aineistotietokannat
löytyvät http://www.kirjastot.fi/ (valitse kunnan/kaupunginkirjastot).
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa…
Seppo Vuolanto on vastannut Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla vastaavanlaiseen kysymykseen:
Kysymys: "Mistä lokit tietävät tulla pellolle heti, kun maan muokkaus alkaa? Yhtään lokkia ei näy missään, kun traktori ajaa pellolle, mutta ennen kuin se ehtii edes saran päähän, pellolla on jo lokkeja."
Vastaus: "Maanviljelijä ei näe traktoristaan lokkeja, jotka lentelevät korkealla taivaalla ja tähystävät mahdollisia ruokapaikkoja. Ne tavallaan odottavat juuri sitä, että traktorit ilmestyisivät kevättöihin.
Lokit ovat pitkäikäisiä ja kaikkiruokaisia lintuja. Ne ovat oppineet, mistä milloinkin kannattaa ruokaa hakea, ja ne tietävät, että pelloilla kannattaa liikkua kevättöiden aikaan. Ne muistavat, että juuri tähän vuodenaikaan…
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings
Nuottikokoelmassa Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä (1990) on melodia, kosketinsoitinsäestys ja sointumerkit John Lennonin ja Paull McCartneyn kappaleeseen World without love eli Maailma ilman rakkautta.Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Helmet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista löytyy montakin kirjaa, jotka käsittelevät nukenvaatteiden ompelua, erityisesti englannin kielellä. Listauksen saa Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) esim. hakusanoilla "nuket, ompelu":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuket%2C+ompelu&searchscope=9&…
Näistä tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, sisältävätkö kaikki kirjat kaavoja, vaikka oletuksesta se kyllä käy. Tässä lista kirjoista, joiden oletan parhaiten vastaavan kysymystänne:
Ternsöe, Jette Riisgaard: Ompele Barbien puvusto
Lewes: Sewing doll´s clothes: 27 projects to make in 1: 12 scale
Finishing the figure: doll costuming, embellishments, accessoirs/ Oroyan, Susanna
Two hour doll´s clothes…
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi saa luettelon ruotsalaisista ja ranskalaisista elokuvista kirjoittamalla sanahaun hakulaatikkoon sanat elokuvat ruotsi ja haun tarkennuksessa valitsemalla aineistoksi DVD-levyn (tai videokasetin) ja kieleksi ruotsin. Jos haluaa sulkea pois listasta lastenfilmit on ensimmäinen hakulauseke muotoa (elokuvat ruotsi) and not lastenelokuvat. Ranskalaisten elokuvien haun kohdalla vaihdetaan vain ruotsin tilalle ranska.
Kysymyksessä siteerattua runoa ei ole kummassakaan mainitussa Rumi-suomennoksessa, enkä löytänyt sitä muistakaan Hämeen-Anttilan Rumi-käännöksiä sisältävistä teoksista. Muidenkaan Rumia suomeksi tulkinneiden kääntäjien töiden joukosta en tätä nimenomaista runoa löytänyt, enkä valitettavasti onnistunut selvittämään tämän useilla verkkosivuilla yleensä johdonmukaisesti samassa muodossa siteeratun suomennoksen alkuperäistä kirjallista lähdettä tai kääntäjää.
