Annettujen vihjeiden perusteella arvelen, että kirja on ollut Anna Gavaldan Lohduttaja (Gummerus, 2009). Kirjan paljon matkustelevan päähenkilön Charles Balandan vie Ranskaan uutinen hänen lapsuudenystävänsä Alexis Le Menin äidin kuolemasta. Charles matkustaa tapaamaan ystäväänsä, johon ei ole ollut yhteydessä pitkään aikaan, ja matkallaan hän kohtaa Katen... – Kirjan "vanha transu" on takaumajaksoissa muisteltu Tantiksi kutsuttu Maurice Charpieu, joka huolehti Alexisista tämän sairaanhoitajaäidin ollessa töissä. Kirjaan sisältyy kuvaus Tantin hautajaisista, joihin Charles ja Alexis osallistuivat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396713
Esimerkiksi veteen tehdyn kaurapuuron rasvahapot löytyvät Finelin sivulta https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/1513
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Kirjatietoa Eeva Joenpellosta löytyy seuraavasti: Kotimaisia nykykertojia 3, BTJ Kirjastopalvelu 2000 ja
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000. Nämä teokset löytyvät Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Lisäksi muun muassa seuraavissa lehdissä on artikkeli Eeva Joenpellosta: Kotiliesi 2000/19, Helsingin Sanomat 2000-08-27, Suomen Kuvalehti 2000/36.
Valitettavasti toistaiseksi HelMet-kirjastokortin saamiseksi täytyy käydä paikan päällä jossakin kirjastojen toimipisteistä Helsingissä, Vantaalla, Espoossa tai Kauniaisissa. Sähköinen tunnistautuminen ei ainakaan toistaikseksi ole vielä kirjastojen käytössä.
Toivottavasti sinulla joskus on tilaisuus käydä pääkaupunkiseudulla kirjastojen aukioloaikana ja ehdit poiketa kirjastossa, niin saat kortin odottaessasi.
Mahtaisiko HelMet-korttia ja HelMet-kirjastojen e-aineistojen lainausmahdollisuutta odotellessa sinua ilahduttaa jokin lähempänä oleva kirjasto e-aineistoineen? Niitä voisi löytyä alla olevasta linkistä.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
FAS-lasesta löytyy kirjatietoa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta seuraavasti: 1) FAS-lapsi-raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit, Helsinki 1999; 2) Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi, Helsinki 1999; 3) Vainio: Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä, Helsinki 1999. Kaikkien kustantaja on A-klinikkasäätiö.
FAS-lasten oppimisvaikeuksista on kirjoitettu lisäksi seuraavissa lehdissä: Ketju 1999/6; Ketju 1999/6. Muitakin FAS-lapsia koskevia artikkeleita löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Dialogi 1999/7-8; Kaks' plus 2000/1; Terve elämä 1997/6 Duodecim 1997/4; Lapsen maailma 1996/2 ja Lapsen maailma 1989/8.
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta voi hakea Ebsco-lehtitietokannasta, josta saat artikkelit…
1. Mene Viddlan aloitussivulla https://www.viddla.fi.
2. Valitse elokuva, jonka haluat katsoa.
3. Tunnistautumisvalikossa valitse ensin oikea kirjasto (kysyjän tapauksessa Kiri-kirjastot), lisää kirjastokortin numero ja PIN-koodi. Viddlan sivuilta löytyy runsaasti vastauksia kysymyksiin. Elokuva on katsottavissa 48 kirjautumisen jälkeen.
Heikki Poroila
Valitettavasti Helmet-kirjastoista ei ole saatavilla aiheesta tietokirjallisuutta, mutta mm. Helka-kirjastoista löytyy pari artikkelia ja tutkielma aiheesta.https://shorturl.at/XxVUs
Kirjastomme ei tällä hetkellä pysty hankkimaan toivomiasi kirjoja kokoelmaa täydentämään, sillä Virgin River -kirjasarjaa ei ole tarjolla hankintakanaviemme kautta. Onneksi kaikki kolme kirjaa näyttäisivät olevan kuitenkin kaukolainattavissa 4€ kappalehintaan muualta Suomesta.Jos haluat, että pyydämme kirjat sinulle lainaan, täytä oheinen kaukolainapyyntölomake: Kaukolainapyyntö . Kun kirjat ovat saapuneet haluamaasi kirjastoon, niistä tulee tavallisen varauksen tapaan noutoilmoitus, joko sähköpostilla tai tekstiviestillä.Kannattaa huomioida, että kirjat tulee yleensä maksaa noudettaessa ja näistä kolmesta kirjasta maksuja tulee jo yli 10€:n maksurajan, joka valitettavasti lukitsee kirjastokortin ja estää lainaamisen/uusimisen, kunnes…
Kaanu on murteellinen tai runokielinen sana, jota on käytetty turkiksesta, viitasta tai muuten vain kaapuun rinnastuvana sanana.Loitsuissa tällainen - kaanun kaavun - merkitykseltään toisiaan lähellä oleva sanapari on tyypillinen tehokeino. Nykysuomeksi ilmaistuna kyse on siis kaavun tms. viitan tekemisestä.Lähteet:SKVR-tietokantaSuomen etymologinen sanakirja
Suomalaista tango- ja iskelmämusiikin lyriikkaa löytyy netistä hyvin vähän. Kokeilin hakea tiettyjen esittäjien kotisivuilta, mutta niiltä ei sanoituksia löytynyt. Makupalat.fi-musiikkisivuilta (https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…) löytyy jonkin verran laululyriikkaa, mutta suurin osa siitä on poppia/rokkia. Vilkaise kuitenkin! Parhaiten sanoituksia löytyy käymällä selailemassa kirjaston nuottikokoelmia.
Ainakin Sokos-tavaratalo ilmoittaa, että muiden kuin kirkkaiden Sarjaton-lasien toimitus on siirtynyt myöhempään ajankohtaan. Eli ilmeisesti niitä saa myöhemmin hankituksi.
Kaupungin kartanlaatijat varmastikin tietävät, mikä on Espoota ja mikä ei. Kartta- ja kaavaotteet tilataan kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksiköstä, puh. (09) 8162 5500
Lukupiireistä on ilmestynyt Lukupiirikirja, toimittaneet Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara ( BTJ, 2010). Kirjassa kerrotaan lukupiirin perustamisesta, mutta ei kirjailijoiden nimikkoseuroista. Tätä voisi kysellä esim. Suomen kirjailijanimikkoseuralta http://www.nimikot.fi/
Ehkä yksinkertaisinta lähteä etsimään jonkin tietyn alan lehtiä on käyttää erilaisia (esim. kirjastojen) julkaisemia lehtitietokantoja.
Rovaniemen kirjastolla k.o. luettelo löytyy osoitteesta
http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/info/lehdet3.htm
Tämä tietokanta ei kuitenkaan mahdollista hakua alan tahi julkaisukielen mukaan, vaan lehdet on järjestelty aiheittain.
Helsingin kaupunginkirjaston LibPress-tietokannasta voit hakea lehteä myös aiheen / kielen perusteella osoitteessa
http://libpress.lib.hel.fi/lehdet_su.asp
Näiden lisäksi kannattaa tutkia eri alojen webbisivuja, joista usein löytyy informaatiota ja linkkejä asiaan ja alaan liittyvistä lehdistä.
Webissä toimivia lehti-/artikkelitietokantoja löytyy Yleisten kirjastojen…
Suomesta englantiin käännettyjen teosten määrä viimeisen kuuden vuoden aikana on vaihdellut 18 ja 36 teoksen välillä. Alla olevasta taulukosta FILIn (suomalaisen kirjallisuuden vientikeskuksen) sivustolla näet, minkä verran teoksia on käännetty millekin kielelle viime vuosina. Sivulta löydät myös muita mielenkiintoisia tilastoja suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä.
https://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/
https://www.finlit.fi/fili/mika-fili/
