Euroopan keskuspankin internet-sivulla on taulukko Euron kiinteät muuntokurssit. Sen mukaan 1 € = 1,95583 DEM.
http://www.ecb.int/euro/intro/html/index.fi.html
Kyseessä voisi olla Magnus Millsin romaani Ei mitään uutta idän pikajunasta (WSOY, 2000). Päähenkilö on matkassa moottoripyörällä ja pysähtyy hetkeksi pieneen englantilaiskaupunkiin lomailemaan, ennen kuin jatkaa matkaansa Intiaan. Leirintäalueen omistaja pyytää häntä maalaamaan porttinsa. Siitä alkaa kierre, joka johtaa hänet yhä uusiin pieniin töihin ja velvollisuuksiin. Moottoripyörän rikkoutuminen tapahtuu tosin vasta, kun hän tekee ainoaksi jäävän lähtöyrityksensä. Lopulta, kun kaupungin maitoautonkuljettaja kuolee tapaturmaisesti, hän päätyy ottamaan tämän yrityksen kontolleen.
Ideaansa valokuvakirjasta voi tarjota periaatteessa aika monille isoille kustantajille ja pienkustantajille. Riippuu vähän minkä aiheisia kuvasi ovat. Lista kustantajista ja heidän kustannusaloistaan löytyy mm. täältä: http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/jasenetaq/ . Sieltä pääsee myös kustantajien omille sivuille. Sellaiset kustantajat kuin Maahenki ja Mäntykustannus ilmoittavat, että he kustantavat taide- ja luontokirjoja ja kuvateoksia. Puhtaasti vain valokuvakirjoja tekevä kustantamo on Musta taide http://www.mustataide.fi/ , jonne voi lähettää kirjaideansa.
Hei,
Kyllä tuo minusta oli ihan normaalisti lainattavissa. Tarvitset kirjastokortin ja siihen yhdistetyn PIN-koodin, jossa on neljä numeroa.
Etsi teosElibsistä ja tässä tapauksessa vaihda laina-ajaksi 14 vrk:ta -> ja mene alapalkin lainaa sähköinen kirja sisään ja syötä kirjastokorttisi numero ja PIN-koodi ja sitten vain lainaat.
Katsoin, että asiakastietojesi perusteella olet Haminan kirjaston asiakas eli jos tarvitset lisää opastusta voisi käytännöllisintä mennä paikanpäälle kirjastoon.
Kyseessä on Volkswagenin omien sivujen mukaan Kiss-yhtyeen esittämä laulu "Beth". Se on albumilta "Destroyer" vuodelta 1976. Laulun ovat tehneet Bob Ezrin, Stanley Penridge ja Peter Criss.
Heikki Poroila
Kysymästäsi aiheesta ei löydy vielä kovin paljoa tutkimustietoa. Yksi keino voisi olla haastatella opettajia ja kirjastonhoitajia ja tehdä vähän pohjatutkimusta.
Kirjastot.fi -palvelun 'Sensuuri ja sananvapaus'-sivulle http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/sensuuri.htm on koottu tätä aihetta käsitteleviä linkkejä, joista valtaosa on englanninkielisiä. Sieltä löydät myös juuri opettajille ja kirjastonhoitajille suunnattua aineistoa aiheesta. Sivuilla on tietoa mm. esto-ohjelmien käytöstä.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi kuitenkin mielestäni ihan mielenkiintoisen ja sopivan tuntuisia artikkeleita aihettasi ajatellen. Aleksi on maksullinen tietokanta, mutta voit käyttää sitä Tampereen kaupunginkirjastossa ilmaiseksi joko cd-rom-…
Toisin kuin esimerkiksi ampiaisilla, joilla on sileä myrkkypistin, mehiläisen piikissä on voimakkaita väkäsiä. Nämä ankkuroituvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko piikki myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Iiris Kalliola, Ötökät
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta lainattavien kausikorttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Vaihtoehtoisesti voi saapua pääkirjaston pääaulaan ja tarkistaa vapaana olevien kausikorttien tilanteen infopisteen läheisyydessä sijaitsevasta telineestä, jossa sillä hetkellä lainattavissa olevat kortit ovat esillä.
Lisätietoa:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-22_teatterin-ja-orkesterin-kausikortin-lainauskaytantoa-paranneltu
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Lauri Tähkän Miehessä vikkaa-kappale on alunperin Sunrise Avenue-yhtyeen laulu I Help you hate me. Kappale esitettiin Vain Elämää-ohjelmassa Samu Haberin päivänä, joka toimi edellä mainitun yhtyeen laulajana.Kappaleessa vieraili Tuuletar-lauluyhtye, johon kuuluu Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Johanna Kyykoski ja Piia Säilynoja.
Olisikohan kyseessä tanskalainen Når livet går sin vej (1997)? Animaatiosta löytyy YouTubesta englannin- ja ukrainankielinen versio: https://www.youtube.com/watch?v=E4Lbort5la0
Internetistä löydät Turkkia koskevaa tietoa suomeksi osoitteesta
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?turkki.html
Englanniksi tietoa löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Erilaisia karttoja Turkista löydät osoitteesta http://www.lib.utexas.edu/maps/turkey.html
Palvelu on englanninkielinen. Kokeile klikata jotain linkkiä kohdasta "country maps".
Lähikirjastostasi voit kysäistä jotain Turkin matkaopasta sekä vaikkapa teosta Maailma tänään, osa 15, Lähi-itä. Jarmo Hakanen toim., Kööpenhamina 1999). Turkin historiasta löydät tietoa teoksesta Stoneman, Richard; Matkaopas historiaan - Turkki. Kuopio, 1996.
muuta:
Helsingin Sanomien artikkelit vuosilta 1997 ja 1999:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/…
Elokuva on julkaistu samalla DVD-levyllä Badding -elokuvan kanssa. Badding/Onnen maa DVD löytyy Tampereen pääkirjaston ja Oriveden pääkirjaston kokoelmista.
Saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fullt&sesid=1201772…
Kävin läpi kaikki HelMet-kokoelman pianoaiheisen kirjallisuuden, mutta lähellekään tuota nimeä "Terganza" ei löytynyt mitään. Kun myöskään googlaamalla ei löydy mitään järkevää, todennäköisesti tuossa hakusanassa on jokin virhe. Jos asiakkaalla ei ole antaa lähdettä, mistä hän on tämän tiedon saanut, on vaikea edetä mihinkään suuntaan. Teresa Berganza on laulaja, tuskin hän on pianosta mitään kirjoittanut - ja on sitä paitsi espanjalainen.
Heikki Poroila
Kyseessä on julkaisu nimeltään Päämajakaupungin tarina-ateriat. Julkaisussa tosiaankin käsitellään sitä, mitä Mannerheim ja hänen seurueensa söivät lounaiksi ja päivällisiksi jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa. Muistiinpanoja päivittäisistä lounaista ja päivällisistä keräsi Mannerheimin nuorempi adjutantti Oswald Bäckman. Kyseiset muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta. Tarina-ateriat -julkaisu käsittää 11 näistä aterioista. (Luettavissa verkossa: https://muisti.org/tarina-ateriat/).Tietoja aterioista on säilynyt yhteensä noin 130 lounaasta ja päivällisestä, mutta hakujeni perusteella muita julkaisuja aiheesta ei ole. Joitakin yksittäisiä tietoja syödyistä aterioista löytynee esimerkiksi Mannerheimin…
En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä…
Barbara Dimmick on syntynyt ja kasvanut Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Dartmouthin yliopistossa. Dimmick on myös koulutukseltaan ratsastuksenopettaja.. Hänen ensimmäinen romaaninsa In the Presence of Horses ilmestyi vuonna 1998 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Matkalla huomiseen. Hänen toista kirjaansa Heart-Side Up (2002) ei ole suomennettu. Hänellä on kotisivut, joista saa lisätietoa: http://barbaradimmick.com/
