Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Tässä ensin joitain kirjoja, joissa käsitellään animaatioita yleisest. Osa niistä on suomenkielisiä, mutta valitettavasti laajemmat kirjat ovat englanninkielisiä. Laitan niitä tähän joka tapauksessa tiedoksi, jos niistäkin olisi jotain hyötyäi:
Keränen, Vesa : Multimedia : multimedian peruskirja (2000)
Street, Rita : Computer animation : a whole new world : groundbreaking work from today's top animation studios (98)
Linjama, Tero : Kuvankäsittely : kuvankäsittelyn peruskirja (98)
Animation (98)
Beck, Jerry: Warner Bros. Animation art : the characters, the creators, the limited works (98)
-Lord, Peter : Cracking animation (98)
Wells, Paul : Understanding animation (98)
Laybourne, Kit : The Animation Book : complete guide to animated…
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
Katharine Hepburnista on olemassa useita elämäkertoja. Englanniksi on ainakin kirjat Andersen, Christopher: Young Kate, Bergan, Ronald: Katharine Hepburn: an independent woman, Carey, Gary: Katherine Hepburn: a Hollywood yankee, Dickens, Homer: The films of Katharine Hepburn, Leaming, Barbara: Katharine Hepburn ja Morley, Sheridan: Katharine Hepburn.
Suomeksi ovat ilmestyneet hänen itsensä kirjoittamat Afrikan kuningatar eli Miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi sekä Minä, joka on myös käännetty ruotsiksi. Tarkemmat tiedot kirjoista sekä niiden sijaintipaikat pääkaupunkiseudulla näkyvät osoitteesta http://www.helmet.fi
Hovimäki-sarja on lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista vhs-videona. Joistakin osista näyttää olevan useita varauksia. Voit katsoa tietoja pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasata: www.helmet.fi
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Voit hyvin jatkaa Helmet-kirjaston asiakkaana, vaikka muutatkin pois pääkaupunkiseudulta, jos itse haluat ja tarvitset kirjaston palveluja. Ilmoita muuttuneet osoitetietosi kirjastoon. Jos lähetät kirjastokorttisi numeron, voin tarkistaa lainojesi eräpäivät.
Zinion lehdet ovat kaikki ulkomaisia, pääasiassa englannin kielellä, joitakin italiaksi ja ranskaksi.
Sähköpostiosoite on automaattisesti käyttäjätunnus. Ongelma saattaa olla siinä, että olette ilmeisesti luonut tilin suoraan Zinioon. Vaikuttaa siltä, että pyritte nyt RBdigital gatewaylle Zinio-tunnuksilla, mutta sinne ei pääse kirjautumaan, jos ei ole tehnyt tiliä RBdigital gatewaylle. Kirjaston esitteissä ohjeistus on, että ensin pitäisi luoda RBdigital gateway -tili.
Kirjastossa on tarjolla "lainaa kirjastonhoitaja -palvelu". Sitä kautta voi varata ajan yksityiseen neuvontaan, jossa voi saada opastusta myös Zinioon kirjautumisessa.
Tarkoittanette Anni Blomqvistin viisiosaista Myrskyluoto-sarjaa (Vägen till Stormskäret, Med havet som en granne, Maja, I kamp med havet, Vägen från Stormskäret).
Anni Blomqvistin tuotantoa ei ole käännetty lainkaan venäjäksi, ei siis Myrskyluoto-sarjaakaan.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN
http://www.sets.fi/forfattare/anni-blomqvist/
http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512083473/myrskyluoto/
Tietoa juuri kysymäsi nimisistä vihkoista emme löytäneet, mutta voisiko tämä antikvariaatti.net-sivustolla myynnissä olevat kirja olla samankaltainen? Julkaisija on Koulutarpeiden keskusliike osakeyhtiö, kirjan (tai vihkon) nimi on Suomen koulu Kirjoitusjärjestelmä nr. 4. Tämän kirjan myyntihinta on 5 euroa:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/407572
Olemme pohtineet kysymystä pitkään. Kummut ilman multakasoja ja järsitty kanto ei kuulostaa myyrän tekosilta. Voisiko kyseessä olla siis rotta? Rotat voivat kaivaa käytäviä ja järsiä puita,
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseinen suomenkielinen VHS-elokuva ("Isä on sairas, pikku kummitus Lapanen") näyttäisi löytyvän ainakin Konneveden pääkirjastosta, mistä sitä voi tiedustella kaukolainaan esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta. Omaa VHS-kappaletta voi yrittää etsiä myös eri myyntikanavista, esimerkiksi verkkohuutokaupoista tai videodivareista.
Voisikohan kyseessä olla joku L. Valakiven Tarsa-sarjan kirjoista. Sarjan osat ovat Karhumies Tarsa (1940), Tarsa Hyrsylän mutkassa, Tarsa ja pakoluolan salaisuus ja Tarsan kuudes kolonna.
Lisätietoa kirjailijasta ja tekstinäyte kirjasta Tarsa ja pakoluolan salaisuus löytyy Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317594227858
Karhumies Tarsa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30437
Tarsa Hyrsylän mutkassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16457
Tarsa ja pakoluolan salaisuus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54854
Tarsan kuudes kolonna: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47000
Hei,Villieläimet tulevat nykyisin lähelle asutuksia helpon ruoan saannin takia. Vantaalla, lähellä Pähkinänrinnettä sijaitsee Gubbmossenin luonnonsuojelualue, joka voi selittää Pähkinärinteen alueella havaitut hirvet ja muut villieläimet.Lähteet: https://areena.yle.fi/1-60918137https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/gubbmossenin-luonnonsuojelualue
Asian voi hoitaa sähköpostitsekin. Tarvitsemme kuitenkin kirjastokorttisi numeron ja/tai tarkemmat henkilötiedot asian selvittämiseksi. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostiisi tulevalla osoitteella suoraan perintää hoitavalle henkilölle.
Kirjaa on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon 5 kappaletta. Pasilaan on tulossa sekä laina- että käsikirjastokappale. Kannattaa seurata teoksen saapumista HelMet-tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Yksi KL-nimikirjaiminen taiteilija oli tanskalainen Karl Larsen, joka eli vuosina 1897-1977. Yhden hänen kiviveistoksensa kuva löytyy Bukowskis-huutokauppasivustolta:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/641918
Bukowskin tai Hagelstamin liikkeistä voisi myös signeerauksesta kysyä:
http://www.hagelstam.fi/
Aaro Hellaakosken runo Peilitanssi on kokoelmasta Hiljaisuus (1949).
Runon voi lukea myös Hellaakosken runojen kokoelmasta Runot, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1961. Teoksesta on sittemmin otettu useita uusintapainoksia.
https://finna.fi/
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/…
Kyseessä voisi olla Taru Väyrysen teos Kissan kuolema. Kyseinen teos sijoittuu koulukotiin ja yksi päähenkilöistä on nimeltään Nitta. Eräs koulukodin työntekijöistä ihastuu Nittaan ja lopussa he lähtevät koulukodista yhdessä, mutta suoranaisesta karkaamisesta ei ole kyse.
