Esimerkiksi Wikipedia käyttää artikkelissaan sekä muotoa "Säyneisen" että "Säyneisten" ja googlaamalla löytyy suunnilleen yhtä paljon osumia molemmilla. Itse en löydä erityisiä perusteita monikkomuodolle. Vuonna 2002 julkaistun kirjan Höyryämättä alanimeke on "Säyneisen elämänmenoa ja ihmisiä". Myös paikallisten yhdistysten nimissä muoto on yksikössä, esimerkiksi Eläkeliiton Säyneisen yhdistys, Säyneisen Salpa, Säyneisen nuorisoseura jne. Paikkakunnan ruotsinkielinen nimi on "Säyneis" ja se on saattanut jotkut taivuttamaan sanan monikossa.
Vuonna 1924 Kaavin pitäjästä itsenäistynyttä Säyneisen kuntaa ei enää ole, vaan vuonna 1971 se liitettiin Juankosken kuntaan, joka puolestaan liitettiin vuoden 2017 alusta Kuopion kaupunkiin.
Heikki…
Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä.
https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/
https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta.
Hei!
Kuten kysymyksessäsi mainitsetkin, Edgar Rice Burroughsin Pellucidar-sarjan kuuluu seitsemän kirjaa, joista vain neljä on käännetty suomeksi. Kaksi ensimmäistä kirjaa suomensi Seppo Ilmari (toiselta nimeltään T. A. Engström) joka menehtyi onnettomuudessa vuonna 1982. Kolmannen Pellucidar-kirjan (Kuninkaan poika, suom. 1983) suomennoksen viimeisteli Ilmarin poika ja neljännestä osasta (Tarzan maan uumenissa, suom. 1976) vastaa kääntäjä Jaakko V. Tapio. (Pellucidar – Wikipedia)
Vaski-kirjastojen kokoelmista näitä käännöksiä löytyy muutamia ja niistä on mahdollista tehdä varaus verkkokirjaston kautta tai paikan päällä. Alla linkit suoraan kirjoihin:
Maan uumenissa | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (…
Kyseinen kirja lienee espanjalaisen Cuca Canalsin Itke, Alegria. Kirja on suomennettu vuonna 2002.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=456
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Seuraavista internet-osoitteista löytyy tietoa EU:n rahoittamista tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusprojekteista.
http://www.tekes.fi
(löytyvät esim. EU:n tutkimusohjelmat)
http://www.cordis.lu/en/home.html
http://europa.eu.int/comm/research/index_fi.html
Virtain pääkirjastosta löytyy tällainen kirja: Automotive technical data book: Volume 1: Alfa Romeo to Mitsubishi: tune-up data for petrol-engined cars and light commercial vehicles from 1987 to 1996 (McGeoch, Julian, Randall, Martynn). Siinä on myös kysymäsi malli.
http://virrat.kirjas.to/
http://www.virrat.fi/palvelut/?c=kirjasto
IndieFlix –elokuvapalvelu on kaupallinen palvelu, jonka kanssa kirjasto on tehnyt oman sopimuksen noin 6000 elokuvan käyttöoikeudesta.
Kun kirjautuu palveluun, käyttötilin tiedot näyttävät, että käyttäjä on kirjaston asiakas (Helmet membership / Helmet –kirjaston patron). Asiakkaan ei tarvitse enää erikseen hyväksyä käyttöehtoja voidakseen käyttää palvelua.
Lisäohjeita voi kysyä Helmet -palautteen kautta. Palautelomake löytyy osoitteesta http://www.helmet-kirjasto.fi/helmet-palaute/ .
Zinio –sovelllusta voi käyttää omilla mobiililaitteillaan, mutta myös pöytäkoneversiota voi halutessaan käyttää. Tunnukset ja käyttöoikeus Zinioon ovat henkilökohtaisia, mutta samanaikaista laitteiden käyttöä ei ole rajoitettu. Eli voit käyttää mobiililaitteella ja pöytäkoneella Zinio-sovellusta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran FILI Finnish literature exchange -tietokannasta löytyvät suomalaisen kirjallisuuden käännökset. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Juonikuvauksessa on aika paljon yhtymäkohtia amerikkalaisen Secrets and Lies -sarjan kanssa. Suomessa MTV3 esitti ensimmäisen tuotantokauden kesällä 2015 nimellä Salaisuuksia ja valheita.
https://en.wikipedia.org/wiki/Secrets_and_Lies_(American_TV_series)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salaisuuksia_ja_valheita_(televisiosarja)
En löytänyt Thomakselta teosta "Balladi pitkäsäärisestä tytöstä", mutta "Balladi pitkäsäärisestä syötistä" löytyy (978-952-7302-06-4, Kustannusliike Parkko 2021). Kyseinen runo löytyy myös Thomaksen kokoelmasta "Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan" (951-1-11315-1, Otava 1990). Tässäkin suomennokset ovat Mikkolan.
Runo alkaa tällä kohdalla:
Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön.
Vanhuuden pitää roihuta ja riehua kun päivä päättyy.
Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa.
Teokset löytyvät Outi-kirjastoista:
RAKKAUS ON VIIMEINEN VALO JOTA PUHUTAAN : VALIKOIMA RUNOJA | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Balladi pitkäsäärisestä syötistä | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Kappaleesta ei valitettavasti ole julkaistu nuottia nuottikirjoissa tai digitaalisissa nuottikaupoissa.Netin musiikkisivustoilta löytyy käyttäjien lataamia soinnutuksia kappaleeseen.
Tervehdys! Jari Tervon Matriarkassa seikkailee neuvosto-inkeriläinen Aamu Karitsan tytär. Useammissa Matti Röngän dekkareissa seikkailee Viktor Kärppä -niminen inkeriläinen moniosaaja ja Sisko Latvuksen “Kaukana omalta maalta”-romaanin Paavo on myös inkeriläinen. Kari Kangasharjun Abigailin laulussa muinaisesta Assyriasta vaeltavat heimot saapuvat suomalais-ugrilaisten kansojen maille pohjoiseen. Mainitsemisen arvoinen on Risto Isomäen Viiden meren kansa –kirja, jossa on fiktiivisiä kertomuksia ja tulkintoja Suomen ja Suomen lähialueiden historiasta. Saamelaiskulttuurista fiktiivisesti kertovia teoksia on esimerkiksi Paula Havasteen “Maaren, samaanien sukua” sekä Päivi Alasalon historialliset saamelaisromaanit,…
Tässä muutamia teoksia aiheistasi:
LUUKKANEN, Arto: Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys vuosina 862- 2000). Edita, 2000.
NEVILLE , Peter: Matkaopas historiaan. Puijo, 1998.
(Venäjän historiaa esihistoriasta 1990-luvulle)
PESONEN, Pekka: Venäjän kulttuuriopas. (Venäjän kulttuuria tuhannen vuoden ajalta pääpaino
kuvataiteissa ja musiikissa, jonkin verran teatteria, balettia ja elokuvaa)
RAUTAVA, Jouko: Venäläinen markkinatalous. WSOY, 2000. (Venäjän talouselämästä ja rahapolitii-
kasta jne.)
SAILAS, Anne: Venäjä - jättiläinen tuuliajolla. Edita, 1996. (Venäjän ja Neuvostoliiton tilanne 1900-…
Vuonna 2001 on julkaistu aiheesta tutkielma: Mareena Paldan: Verkkopalvelujen käyttö kuntien matkailumarkkinoinnissa. Tutkielmaa lukemalla selvinnee parhaiten, mitä kautta kuntien internet-sivustojen avulla tapahtuvaa matkailumarkkinointia on aikaisemmin selvitetty, ja miten tietojen päivittäminen olisi kätevintä. Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat teokset:
-Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
-Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi mm. artikkeli:
-Paavilainen, Jyrki: "Virtuaalimatkakeskus" Itä-Suomen kaupungeille, Kuntatekniikka 2003 (58);1;29-30
Lisäksi on laadittu matkailustrategioita eri puolilta Suomea, esim:
-Huovinen, Ulla: Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2001-2006
-…
Maakuntakirjastoista ainakin Mikkelin seudun Savotta-kirjastoissa tuo CD-ROM olisi saatavissa peräti kuutena kappaleena, tosin vuoden 1994 versiona. Kyseistä CD-ROMia näyttää olevan kolme kappaletta myös Pirkanmaan seudun Piki-kirjastoissa. Näistä kirjastoista voi teosta kaukolainata Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
HelMet- verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) tarkennetulla haulla (valittavissa heti etusivulta) hakutermi "monikieliset sanakirjat" tuottaa 14 osumaa, kun aineistolajiksi on valittu CD-ROM. Näitä kannattanee selailla.
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on asiakastietokoneita, joita voi käyttää kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä pin-koodilla. Pin-koodin saa tarvittaessa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Tietokoneen voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi. Mahdollista on myös mennä suoraan kirjastoon ja kysyä tietokonetta, jos niitä on siellä vapaina. Tietokoneiden varausajat vaihtelevat enimmäkseen tunnista kahteen tuntiin; pikakoneet, joihin ei tarvita erikseen varausta, ovat yleensä 15–30 minuutiksi.
Kirjaston tietokoneilla voi tulostaa A4-kokoisia tulosteita. Ne maksavat 40 senttiä kappaleelta.
Suomen historiasta löytyy helmet-kirjastojen hyllyistä erilaisia tietoteoksia ja kuvakirjoja myös lapsille. Tässä haussa käytettiin hakusanayhdistelmää "historia Suomi". Aineisto rajattiin lastenkirjallisuuteen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistoria%20suomi__Ff%3Afac…
Politiikan ja vaalijärjestelmän selittämisen suhteen sen sijaan helmet-kirjastojen lastenkirjallisuuden tarjonta on niukahko. Etenkin suomenkielisen aineiston:https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spolitiikka%20__Ff%3Afacetg…
Haku "yhteiskunta" -asiasanalla antaa vähän enemmän tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syhteiskunta__Ff%3Afacetgen…;
Otavan julkaisema lapsille sopiva teos Mitä on…