Ilmeisesti metsästät useampaa kirjaa. Osassa vinkeistä saattaa toteutua kyllä montakin noista näkökulmista.
Kirjan yleissävy jännitys ja mukana väkivallan ja kuoleman uhkaa. Tämä toi mieleeni kauhukirjallisuuden ja siitä etenkin psykologisen jännityksen. Hakusana "psykologinen jännityskirjallisuus" ja genrerajaus kauhukirjallisuuteen saa esille mm. teokset King, Stephen: Myöhemmin, Ohlsson, Kristina: Sairaat sielut ja Hautala, Marko: Leväluhta. Linkki Helmet hakutulokseen
Päähenkilö on nainen tai keskeinen henkilö on nainen. Tällaisia kirjoja on paljon, mutta oletan että etsit etenkin jännityskirjallisuutta tai eroottista kirjallisuutta. Tarkennettu haku aiheilla jännityskirjallisuus ja naiset löytää dekkareista…
Kyseistä runoa ei valitettavasti ole löytynyt. Runoa on etsitty mm. kirjoista ”Tämän runon haluaisin kuulla 1-3” (ilmestyneet vuosina 1978-2000) ja ” Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat” (2014). Kukaan kollegoistakaan ei ole runoa tunnistanut. Ehkä runoa voisi tiedustella vielä Yleltä, https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Alla olevasta linkistä löytyy noin 50 Helmet-kirjastojen teosta aikajärjestyksessä, kaikki käsittelevät ilmastonmuutosta. Klikkaa kantta kerran ja avautuvassa ikkunassa toistamiseen, niin saat kirjan takakansitekstin näkyviin.
https://tinyurl.com/ilmastmuutos
Vanhoja autoja käsitteleviä kirjoja on julkaistu mukavan paljon sekä suomen- että muunkielisinä. Asut Nokialla, joka kuuluu PIKI-kirjastoihin. Alla on linkki, josta löytyy kysymisiä kirjoja Nokian kirjastosta, tai voit tilata niitä sinne.https://tinyurl.com/Kirjoja-vanhoista-autoista
Hei,Resepti löytyy Jaakko Kolmosen toimittamista Pitäjänruoat-vihkosesta, jossa 4. osassa on mukana Haapavesi (Pohjois-Pohjanmaa).Reseptin mukaan lukukinkerisoosiin tulee naudan lapaa tai paistia, sian lapaa, lampaan lapaa, vettä, suolaa, pippuria ja kermaa.Kypsennetään 200 asteisessa uunissa kypsäksi, leikataan liha ohuiksi viipaleiksi, jotka laitetaan uunivuokaan ja peitetään paistoliemellä Lisätään vuokaan suola ja pippurit annetaan muhia 180 asteessa puoli tuntia ja lisätään loraus kermaa.Tarkempi ohje mm. Suomen pitäjäruoat. Kirjanen 4, Svenska Österbotten, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi (1986). Löytyy myös toinen painos Suomen pitäjäruoat (1987), jossa kaikki koottuna yhteen niteeseen.
Värityskirjoilla ei ole omaa kirjastoluokkaa, vaan ne ovat siinä luokassa, johon ne aiheensa puolesta kuuluvat. Monet värityskirjat ovat kuvakirjaluokassa, joka on YKL-luokituksessa luokka 85.2
Toisessa maailmansodassa, osana Italian armeijaa palveli kaksi libyalaista jalkaväkidivisioonaa. Nämä osallistuivat Pohjois-Afrikan taisteluihin liittoutuneita vastaan. Myös pienempiä, erillisiä yksiköitä on saattanut olla olemassa. Libyalaissotilaiden määrä Italian armeijassa on ollut ainakin 30 000 henkeä.
Lisätietoja muun muassa seuraavista englanninkielisistä artikkeleista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_history_of_Libya
http://en.wikipedia.org/wiki/Italian_Libya
Lisätietoja muun muassa seuraavista teoksista:
Jowett, Philip: The Italian Army 1940-45: Africa 1940-43 (2001)
Paoletti, Ciro: A Military History of Italy (2008)
Hei,
Konsultoin aiheesta kirjoittanutta Juri Nummelinia. Jonkin verran riippuu tarkoitetaanko kirjallisesti merkittäviä vai lajityypin historiaan vaikuttaneita. Joka tapauksesta näistä voisi lähteä liikkeelle. Lista on romaanin alkuperäisen ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä.
Wister, Owen: Virginialainen (Virginian, 1902)
Grey, Zane: Purppurarinteiden ratsastajat (Riders of the purple sage, 1912)
Tilburg Clark, Walter Van: Väärä tuomio (The Ox-Bow Incident, 1940)
Shaefer, Jack: Etäisten laaksojen mies (Shane, 1949)
McCarthy, Cormac: Veren ääriin (Blood meridian, 1985)
"Pebble in the sky" löytyy kolmesta espoolaisesta kirjastosta ja Pasilan kirjastosta. Kirjan voi varata Kannelmäkeen HelMetin kautta.
"The stars, like dust" täytyy tosiaan tilata muualta Suomesta. Sitä löytyy useammastakin kirjastosta. Kirjan voi tilata kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelumaksu on 4 euroa, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
Kirja hankitaan, kun asiakas on täyttänyt kaukopalvelulomakkeen. Helsingin kaukopalvelulomake löytyy tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ylivelkaantumisesta on tehty tutkimuksia, mutta vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajiin liittyen ei tutkimuksia Suomessa ole tehty. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai lehtiartikkelitietokanta Arton kautta tällaisia ei löytynyt:
http://finna.fi
https://finna.fi
Kirjastokortin saat täyttämällä asiakastietolomakkeen, esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla noudattamaan käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajansa kirjallisen suostumuksen asiakastietolomakkeeseen.
Esitä lapsen henkilö- tai kelakortti hakiessasi kirjastokorttia.
Huoltaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta.
Ensimmäisen kortin saat ilmaiseksi. Uudesta kortista kadonneen tai rikkoutuneen tilalle perimme 2,50 e.
Sama kortti käy Mikkelin kaupunginkirjaston kaikissa toimipaikoissa.
Tämä teksti on kirjastomme kotisivulla http://kirjasto.mikkeli.fi//node/37 tai kirjaston etusivun kautta http://kirjasto.mikkeli.fi joko turkoosin yläpalkin A-ö kohdasta kirjastokortti tai Palvelut/ Lainaus tai…
Teosta löytyy pääkaupunkiseudulla vain Kansalliskirjastosta, jossa sen voi pyytää lukusalikäyttöön. Jos tahtoo lainata teoksen, niin siitä voi jättää kaukopalvelupyynnön vaikkapa Helmet kirjastoon: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lainattavat kappaleet näyttävät olevan Turun Yliopiston kirjastossa ja Lappeenrannan kaupunginkirjastossa.
Tähän Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin säveltämään ja Emil von Reteen eli Vexi Salmen sanoittamaan kappaleeseen en löydä nuottia. Laulu alkaa: "Äiti, tämä päivä on sinun".
"Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan (Musiikkikustantajat, 1993) mukaan nuotin kustantaja on Fazer Musiikki Oy, mutta en löytänyt nuottia esim. Viola-tietokannasta, joka on nuottien osalta Suomen kansallisbibliografia (https://finna.fi). Kirjan esipuheessa kerrotaan, että "kirjan tarkoituksena on antaa musiikin käyttäjälle tiedot kaikista suomalaisista teoksista, joista on mahdollista saada nuotti". Kirjan tiedot perustuvat Teoston tietoihin. Kappaleesta mainitaan vain nimi, kustantaja, säveltäjä ja sanoittaja. On mahdollista, että kirjan tiedoissa on…
Kirjallisuushistorioista en löytänyt jälkeäkään Jakovlevista, mikä ei Järnefeltin kuvauksen perusteella varsinaisesti yllätä. Hänen luonnehdinnassaan "runoilija ja suuri haaveilija" lienee paino ollut vankasti jälkimmäisellä osalla. Jakovlev, "saksalaisäidin saksankielinen poika", oli kielitaitoinen matkailija ja itsekin runoja kirjoittamaan ryhtynyt kirjallisuuden ja taiteen tuntija. Julkaistiinko Jakovlevin runoja koskaan jää epäselväksi; niin kuin Järnefelt kirjoittaa, "mikä oli runojen lopullinen kohtalo, en tiedä." On siis täysin mahdollista, että Vasili Ivanovitsh Jakovlev oli yksi niistä maailmanhistorian suurista elämäntaiteilijoista, joiden vaiheita ei sen suuremmin ole elämäkertoihin kirjattu ja että…
Kirjastokimppa tarkoittaa kirjastojen tekemää yhteistyötä ja kimppoihin kuuluvat kunnat ovat tasavertaisia keskenään. Linkittämäsi Wikipedia-artikkeli on sikäli vanhentunut, että maakuntakirjastoja ei enää ole. Nykyään OKM:n johdolla alueellista kehittämistä vetävät kirjastot on nimetty alueellista kehittämistehtävää hoitaviksi kirjastoiksi, ne löytyvät listattuina Kirjastot.fi:stä, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen/kehittamistehtavaa-h…. Ongelma on kuitenkin se, että kaikki kimpat eivät noudattele näitä alueellisia rajoja, vaan kimppoja on enemmän kuin yllämainittuja alueita.
Kimppoja kannattaa siis tutkia kimppojen sivuilta. Suurin osa yleisitenkin kirjastojen aineistoluetteloista on nykyään…
"Paskahärkä" on murresana, joka mainitaan Suomen murteiden sanakirjassa. Valitettavasti sanakirjan toimitustyö ei ole edennyt niin pitkälle, että sanakirjassa kerrottaisiin, mitä sana tarkoittaa. Ks. Suomen murteiden sanakirja, "härkä".Paskahärkä kuulostaa joko laitteelta, jota käytettiin lannan tms. käsittelemiseen, tai tässä tapauksessa ehkä todennäköisemmin joltain pieneltä eläimeltä (vrt. toukohärkä, liekohärkä, tammihärkä).Voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskukselta, https://kotus.fi/
Geiger on tukholmalaisen käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Gustaf Skördemanin vuonna 2020 alunperin ilmestynyt esikoisteos. Katrina Luoman suomentamana Geiger ilmestyi vuonna 2021.
Valitettavasti en löytänyt mistään tietoa siitä, että kyseinen teos olisi saanut jonkun palkinnon. Suosittu teos kyllä on, sillä sen käännösoikeudet on myyty 20 maahan jo ennen kirjan varsinaista julkaisemista. Lisäksi kirjan pohjalta on tekeillä kansainvälinen tv-sarja.
Käytetyt tietolähteet:
Teoksen esittely ja Gustaf Skördemanin teoksista kertova artikkeli Minerva-kustannuksen sivuilta, viitattu 10.5.2022
Kirjasampo.fi -kirjallisuuspalvelun sivu Gustaf Skördemanista ja teoksesta Geiger, viitattu 10.5.2022…
Laivoja rakennetaan eri käyttötarkoituksiin ja erilaisten mallien mukaan, joten mitään yleispätevää kaavaa laivan korkeuden määrittämiseksi tuskin on, toisin kuin esimerkiksi laivan painonlaskennan suunnittelussa. Oletettavasti eri telakkayhtiöillä ja rakennesuunnitteluun erikoistuneilla insinööritoimistoilla on myös mittoja koskevia liikesalaisuuksia. Esimerkiksi Masa-Yards kertoo sivuillaan laivanrakennusprosessistaan asiakasystävällisesti, mutta ilman tarkkoja tietoja. Liikenneviraston ohjeessa laivaväylien suunnittelusta kerrotaan, että laivojen mittasuhteet vaihtelevat niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Lisää laivanrakennuksesta ja laivasuunnittelusta voi lukea esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun…