Joulutarinoita ja -runoja löytyy helmet-kirjastoista runsaasti myös aikuisille. Tässä muutamia vinkkejä:
Joulutarinoita / Mika Waltari ; toimittaneet Rudy de Casseres, Raimo Salomaa (WSOY, 2016)
Hauskaa joulua : vanhoja joulukertomuksia / toim. Juri Nummelin (Turbator, 2012)
Ihanaa joulua / toim. Seija Mannila (Kirjapaja, 2020)
Taatan joulu / F. E. Sillanpää ; toim. Panu Rajala (Otava, 1986)
Betlehemin tähti : joulukertomuksia läheltä ja kaukaa / Anita Laakso (Raamatunkäännösinsituutti, 2007)
Joululahja ja muita kertomuksia / Selma Lagerlöf (WSOY, 1986)
Rauhallisia hetkiä / toimittanut Tiina Laaninen (KIrjapaja, 2013) runot, aforismit
Tonttufilosofiaa, Eli miten vanhakin nyt nuortuu / Leena Hietamies (Kirjapaja, 2014)…
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan…
Äänen kuvauksesta tulee lähinnä mieleen japanilainen puhallinsoitin shō, jonka ääni muistuttaa huuliharppua. Soitin ei kyllä vaikuta sellaiselta, että sitä olisi mahdollista käyttää ulkona talvella. En onnistunut löytämään videota, jossa yleisö soittaisi kuvatun kuuloista soitinta - rumpuja ja pillejä kylläkin, mutta niistä ei varmasti ole kysymys.
Lindasta - korkeakoulujen aineistotietokannasta löytyi maininta kahdesta eri painoksesta, joissa molemmissa on sama painovuosi ja kustantaja:
Tule Leevi följhyyn : Markkyksen evanjeeliymmi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
Överkalix : Kamos, 1988 (huomautus Published by Academia Tornedaliensis = Meän Akateemi)
Tule Leevi fölhjyyn : Markkyksen evankeliumi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
2., korj. ypplaaka. Överkalix : Kamos, 1988
Auli Vuorelan esittämä kappale Vettä löytyy esimerkiksi julkaisusta Versova puu : yhteisen toivon lauluja. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Auli Vuorela. Tekijätiedot löytyvät, kun hakee julkaisun tiedot Kansalliskirjaston kokoelmasta Finna-sivustolta: https://finna.fi/Record/fikka.4957999?sid=5120434701.
1960-luvulla julkaistuja puutarhakirjoja löytyy jonkin verran. Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ovat lainattavissa mm. kirjat
Lokonen, Pentti: Kaunistamme kotipihaa (Kirjayhtymä, 1966)
Badermann, Elmar: Kaunis piha (Kirjayhtymä, 1969)
Sonesson, Nils: Suuri puutarhakirja 1 ja 2 (Otava, 1961-62)
Puutarhakasvien nimistö (Puutarhaliitto, 1967)
Lisäksi Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjaston varastosta löytyy Kaunis koti -aikakauslehden vuosikertoja 1960-luvulta. Ne sisältävät jonkin verran myös piha- ja puutarha-aiheisia artikkeleja. Käsikirjaston aineisto on käytettävissä kirjaston tiloissa,
se ei ole lainattavissa.
Asuinpaikkasi lähikuntien kirjastoista löytyvät lisäksi esimerkiksi kirjat
Rosenbröijer, Maj-Lis: Pihoja ja puutarhoja, 1968…
Ett sätt att söka information är att kontakta lokala tidningar:
Nya Åland (http://www.nyan.aland.fi/) eller Ålandstidningen (http://www.tidningen.aland.net/) Titta också på sidan: Åländska länkor (http://www.mhbibl.aland.fi/aland/).
Etsitty kirja saattaisi olla Timothy Findleyn Suuri tulva (Gummerus, 1986).
"Mottyl ihmetteli: Eikö kukaan muu tiennyt? Se itsekö vain ja Jahve - osasivat sanoa, mitä kärpäskruunu tarkoitti?"
"Niin se oli. Astuessaan vaunuihinsa, istuutuessaan kärpästen sekaan ja sulkiessaan oven Kaikkien Luotujen Herra Jumala Isä oli hyväksynyt oman kuolemansa." (s. 132)
Vuosiluku on lähteenä käyttämäsi niteen julkaisuvuosi. Usein mainitaan myös ensimmäisen painoksen julkaisuvuosi. Myös kuvittajan nimi tulee mainita lähdeluettelossa.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Tunnistaminen vaatii usein alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat suomenkieliset teokset:
Rantanen, Leena: Unessa ja valveilla:tullimies Henri Rousseaun kuvia, 1998
Rousseau, Henri: Henri Rousseau, 1978
Saarikivi, Sakari: Aikamme maalaustaide, 1961
sekä lisäksi ruotsinkielinen kuvakirja Rousseaun maalausten pohjalta kerrottuna: Johansen, Flemming: Sagan om morfars resa till Vilda Skogen, 1972.
Näitä on tällä hetkellä kaikkia paikalla pääkirjastossa.
Naivismista löytyy teoksia asiasanoilla naivismi ja kuvataiteilijat tai naivismi ja maalaustaide.
1800- ja 1900-luvun maalaustaiteesta löydät teoksia asiasanoilla 1800-luku ja maalaustaide tai 1900-luku ja maalaustaide. Niitä löytyy kokoelmistamme aika paljon. Hyvät lähdeteokset ovat mm.:
Suomen taide ja…
Nuortenkirjailija Måns Gahrtonista saat suomenkielistä tietoa Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Muualta hänestä ja kuvittaja Johan Unengesta ei taida löytyä tietoa suomenkielellä. Måns Gahrtonista on usein kysytty Kysy kirjastonhoitaja –palvelusta. Aiemmat vastaukset saat palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –ruutuun kirjailijan nimen.
Batman käyttää taistelussa apuna monenlaisia kalliita erikoisvälineitä, jotka on tehty vain Batmania varten. Batman on oikeasti miljardööri, vähän niinkuin Roope Ankka!
Batmanista kerrotaan myös, että hän urheilee ahkerasti ja pitää itsensä tosi hyvässä kunnossa, mikä on tärkeää taisteluissa.
Lisää voit lukea vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Batman
Kyllä, kaikki kirjastomateriaali pyritään tarkistamaan aina ennen hyllyyn laittamista tai asiakkaalle lähettämistä. Joskus kuitenkin tapahtuu ihan inhimillinen virhe. Jos lainatusta niteestä puuttuu jotain, kannattaa se palauttaa suoraan virkailijalle ja huomauttaa asiasta. Muussa tapauksessa oletetaan, että puuttuva osa on edellisellä lainaajalla. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä niteen omistajakirjastoon ja selvittää asia heidän kanssaan.
Olisikohan kyseessä Michelle Magorianin teos Willie itkupilli (Good night, mister Tom, suom. Kersti Juva, WSOY, 1984)? Teoksen asiasanoitus sopii kuvailuusi. Netistä löytyvä kuva teoksen kannesta täsmää muilta osin, mutta pojalla ei ole haalareita, vaan englantilainen kouluasu. Kannen kuva on löytyy mm. alla olevasta bookcrossing-linkistä.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au48a2e3f7-0484-40d1-8c3f-a9…
https://finna.fi
http://www.bookcrossing.com/journal/12359769
Varausten noutoaika on yksi viikko. Jos varausta ei noudeta noutoajan puitteissa, siitä menee kahden euron maksu.
Jos epäilee ettei pääse noutamaan varausta, lienee varminta perua se ennen matkaa.
Helmet-kirjastojen sivulta löytyivät tällaiset ohjeet tunnusluvun palauttamiseksi:
Tunnusluku ja omat asiakastiedot
Tunnusluku on kirjastokorttiin liittyvä nelinumeroinen salasana. Tunnusluvun avulla voit käyttää lainausautomaattia, katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa Helmet.fi-sivuilla. Tunnusluku tarvitaan myös joitakin muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa.
Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila
