Novelli Hiran atsaleat löytyy suomeksi teoksesta Shosetsu: Japanilaisia kertojia. Kirjaa on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Englanniksi"The azaleas of Hira" löytyy teoksesta Modern japanese short stories.
Kirjasampo tietää kertoa vain kirjailijan perustiedot:
Taskinen, Esa Juhani syntynyt 4.7.1939 Maaningalla. Vanhemmat kunnanlääkäri Esa Taskinen ja Vivi Elisabeth Jansson.
Asuinpaikat: Maaninka - 1973. Kirjasampo
Maaningan Pitäjäkirja kertoo jonkin verran lisää tietoa vanhemmista ja paikkakunnasta. Siellä on myös kuva Taskisten perheestä. https://annaliisapekkarinen.net/wp-content/uploads/2015/04/maaningan_pitajakirja.pdf
Lisätietoa voisi saada kenties teoksesta Berliinin päiväkirja. Helmet
Kustantamolla saattaisi olla lisätietoja.
Hei!
Järvenpää-Tuusula-Kerava-Mäntsälä -alueen kirjastokimpalla on yksi yhteinen varausjono. Kun teet varauksen, se kohdistuu kaikkiin kimpan kirjoihin ja ensimmäisenä käsitelty kirja tärppää varaukseen.
Joskus kirja on pikalaina/lähilaina, jolloin se varaaminen on estetty.
Voin neuvoa tarkemmin sähköpostitse tai puhelimella, jos varaaminen ei vieläkään onnistu.
Kyllikki Forssellin muistelmateos "Suurella näyttämöllä" ei valitettavasti ole vielä tullut kirjastoihin. Kirjaa on tilattu monta kappaletta, ja ne ovat varattavissa todennäköisesti muutaman viikon sisällä.
http://www.helmet.fi/
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja löytyy sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden puolelta. Esimerkkeinä uusista tietokirjoista voi mainita Pertti Rajalan kirjat Jatkosota (Avain, 2015) ja Maailmanuskonnot (Kehitysvammaliitto & Oppimateriaalikeskus Opike, 2015).
Myös kaunokirjallisuuden puolella on julkaistu viime vuosina useita yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja, esimerkiksi R. L. Stevensonin Aarresaari (Avain, 2015), Marja-Leena Tiaisen Poika joka katosi (Avain, 2015), Pasi Lönnin Lavastettu (Saarnikirjat, 2013) sekä Jaana ja Kari Levolan Tahdon (Pieni Karhu, 2011).
Eri kustantajien tarjoamiin, nuorille sopiviin selkokirjoihin voi tutustua kirjastojen aineistotietokantojen…
Impi Karhulan muistelmateoksessa Näkymätön rengas (Kustannuskeskus Päivä,
Hämeenlinna 1973) päähenkilö työskentelee talvisodan aikana Lappeenrannassa
Puolustusvoimien Kaatuneitten Varastolla eli yksikössä, joka huolehti
vainajat kotiin vietäviksi. Työpaikasta ja sen tapahtumista oli kielletty
kertomasta ulkopuolisille.
Muun muassa seuraavat tietokirjat voisivat kiinnostaa sinua:Rutger Bregmanin "Hyvän historia: Ihmiskunta uudessa valossa". Tämä kirja argumentoi, että ihmistä määrittää olemuksellisesti tietynlainen hyvyys, vaikka meillä on myös potentiaalia pahaan. Kirja käy läpi useita sekä historiallisia että nykyisiä esimerkkejä, jotka Bregmanin mukaan ilmentävät ihmisen pohjimmiltaan hyvää olemusta.Steven Pinkerin "The better angels of our nature: A history of violence and humanity" ja "Enlightenment now: The case for reason, science, humanism and progress". Molemmat näistä kirjoista argumentoivat, että maailmasta on tullut jatkuvasti aikaisempaa parempi paikka, kun valistuksen perinteen tietynlaiset modernit ja rationalisoivat arvot ja…
Varmaa vastausta ei valitettavasti löytynyt. Ilmeisesti oppikoulun tunnit saattoivat alkaa esimerkiksi klo 8 tai 9, ks. linkki. Jos koulu sijaitsi kaukana kodista, oppikoululainen saattoi asua koulupaikkakunnalla, ks. ilmoitus esim. linkki.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi voi etsiä teoksia pyhimyksistä. Valitaan sanahaku ja hakusanaksi pyhimykset, kielivalikosta rajataan kieleksi suomi. Teoksista Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle (Katolinen tiedotuskeskus, 2001)ja Kecskeméti, Outi: Taivaallisia suojelijoita (Katekeettinen keskus 2002) löytyy paljon pyhimysten suomenkielisiä nimiä. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa mainitusta tietokannasta www.helmet.fi. Katolinen tiedotuskeskus on alan asiantuntija, heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Orthex Oy:stä ei valitettavasti löydy teoksia Lukki-kirjastoista. Sen sijaan Varastokirjastossa näyttää olevan 23-sivuinen Orthexin kustantama Muoviopas. Se on mahdollista saada kaukolainaan. Kaukolainamaksu on Lukki-kirjastoissa 5 euroa. Voit tehdä kaukolainapyynnön Lohjan kaupunginkirjaston nettisivuilla kaukolainalomakkeella tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon.
Voit lukea ePressin kautta Vaski-kirjastoissa Iisalmen Sanomia https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot?lng=fi
Tätä tietokantaa ei ole mahdollista käyttää kotona.
Kyllä ne perinteiset kirjakaupat ja nykyään varsinkin verkossa toimivat ovat paras paikka kirjojen ostamiseen. Verkossa on myös maksuttomia sanakirjoja, joita kannattaa harkita, jos paperikirjat vaikuttavat hintavilta. Esimerkiksi suomalainen verkkokauppa Adlibris myy dari-englanti/englanti-dari -sanakirjaa hintaan 22,80. Vastaava englanti-pashtu/pashtu-englanti -sanakirja on kalliimpi, 35,10 euroa. Normaalisti tilaukset toimitetaan viikon aikana.
Heikki Poroila
uomeen lukukoiratoiminnan toivat aikoinaan Suomen Karva-Kaverit ry:n pari jäsentä vuonna 2010 kuultuaan yhdysvaltalaisen Ann Aldenin tekemästä tutkimuksesta, jossa lapset lukivat koiralle.
https://suomenkarvakaverit.fi/arkistot/1127
Kennelliiton lukukoiratoiminta kirjastoissa käynnistyi vuonna 2017. Toiminnalle on valtava kysyntä ja uusia lukukoiria ja vapaaehtoisia lukukoiranohjaajia koulutetaan koko ajan lisää. https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/toiminta-ja-strategia/yhteistyo
Kennelliitto on yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle.
https://www.kennelliitto.fi/files/lukukoiratoiminnan-laatusuositus
Kennelliitto vastaa koirien soveltuvuuden…
Etsin sanoja Kielitoimiston sanakirjasta. Harjas on sen mukaan pitkä, kankea karva, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjas?searchMode=all
Etymologisesta sanakirjassa harjas yhdistetään hevosen harjaan, myös sian kanrkeaan karvaan, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Suomen murteiden sanakirjassa mainitaan, että sitä käytetään myös hiuksista, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f3eed0011febd02b02c…
Näin se vaikuttaisi ehkä liittyvän lasten hiuksiin.
Vaaluja ei valitettavasti löytynyt meidän lähteistämme.
Kannattaa kääntyä Kielitoimiston puoleen, Kielitoimiston kieli- ja nimineuvonta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kerroit jo löytäneesi tietoa mm. samanaikaisopetuksesta. Tätä termiä näytetään käytetyn asiasanana myös teoksissa tai artikkeleissa, jotka käsittelevät kahden opettajan luokkia. Onkohan kyse samasta asiasta? Tässä joitakin viitteitä. Toivottavasti niissä on sinulle uutta tietoa.
- Tulusto, Riitta Kaksi opea mahtuu samaan luokkaan (Opettaja 1986 : 35, s. 8-9)
- Leino, Leila Matematiikan opetuksen kehittäminen ammatillisessa oppilaitoksessa (Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja. B, Teoriaa ja käytäntöä ; 56, s. 99-111, 1991)
- Lauttamus, Ulla Matematiikan samanaikaisopetus ammatillisessa oppilaitoksessa = Simultaneous teaching in vocational school mathematics / Ulla Lauttamus, Pekka Kupari, Leila Leino (…
Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämän Nimipalvelun sukunimihaun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 250 henkilöä, joiden sukunimi on Tähkäpää. https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=t%C3%A4hk%C3%A4p%C3%A4%C3%…
En pysty vastaamaan varsinaiseen kysymykseen, koska en osaa arvioda, mikä olisi "samaa tyylilajia" tai "vastaavia kipaleita". Sen sijaan muistuttaisiin siitä, että tekijänoikeudellisesti ratkaisevaa on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisullaan "oli tarkoitus käyttää". Suomen tekijänoikeuslain mukaan on sallittua sitaattioikeuden puitteissa lainata myös suojattua musiikkiteosta, kun tarkoitus on sillä tavalla havainnollistaa jotain tekstissä käsiteltyä asiaa. Eli jos "käyttäminen" liittyy lopputyön sisältöön olennaisella tavalla, voi yksittäisiä äänitteitä soittaa sitaattipykälän nojalla. En itse tiedä, mihin niitä pitäisi lopputyössä päästä käyttämään "vapaasti". Jos kysyjä ottaa minuun suoraan yhteyttä ja kuvailee aikomaan käyttötapaa, voin…
