Novellit ovat Bo Carpelanin teoksessa Muistan, uneksin. Kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoiteessa http://www.helmet.fi
Kevään 1997 reaalin ylioppilastehtävät löytyvät teoksen Realis : uudistetun reaalikokeen opas (1997) liitteestä (s. 189-2007).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.311243?sid=5117375382
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Chris Ryanin Stand by, stand by vuodelta 1996. Kirjaa ei ole suomennettu. Esittelyteksti kertoo näin: "Geordie Sharp, a sergeant in the SAS, is struggling to pick up the threads of his army career. Wounded in the Gulf War, he returns to Hereford to find his home life in tatters. As he trains with Northern Ireland Troop, a murder in his family fires him with personal hatred of the IRA. Posted to Belfast, he discovers that his adversary is Declan Farrell, a leading player in the Provisional IRA. Sharp sets out to stalk and kill his man." Romaani on Geordie Sharp -sarjan ensimmäinen osa.
Stand by, stand by Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1144470.Stand_By_Stand_by
Muita…
Useat lähteet kertovat, että Michelangelo tuhosi vasaralla oman Firenzen Pietà -veistoksensa (tunnetaan myös nimellä Duomo Pietà) työstettyään sitä kahdeksan vuotta. Tutkijoiden mukaan kyseessä oli turhautumisen ilmaus, mutta verkkolähteet eivät kerro, liittyikö veistoksen tuhoamiseen jokin tietty repliikki tai lentävä lause. Michelangelon sitaatteja on kerätty lukuisille verkkosivustoille, esimerkiksi Michelangelo.org.
Artland Magazine
100 Swallows
Wikipedia (en) Artikkelin viitteissä paljon kirjallisia lähteitä.
The crawl -nimisestä tanssista löytyy mainintoja 60-luvun lyhytaikaisiksi jääneitä tanssivillityksiä käsittelevistä lähteistä, mutta valitettavasti yhdestäkään vastaani tulleesta en löytänyt siitä askelkuvioita tai sanallista selostusta.
Sixties City - Sixties Dance Crazes
Käytössämme olevista lähteistä ei suoraan löytynyt tietoa juuri kyseisistä messuista. Hakuteoksen mukaan ensimmäisen sähkökäyttöisen käsiporakoneen valmisti saksalainen Wilhelm Fein Stuttgartissa vuonna 1895, joten mahdollisesti kyseessä oli juuri tämä keksintö.
Internetissä Stuttgartin messujen sivu on osoitteessa http://www.messe-stuttgart.de. Tältä sivulta kohdasta kontakt eteenpäin klikkaamalla saat sivun, jolta voit lähettää sähköpostia suoraan messuille. Ehkäpä kannattaa tiedustella asiaa suoraan Stuttgartista sähköpostitse.
Espoolaisena voit tehdä kaukolainapyynnön nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
tai jättää kaukolainatilauksen mihin tahansa lähikirjastoon. Kaukolainoista peritään lähettäjäkirjaston määräämät postikulut vähintäin 5 €.
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet…
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka…
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
Verenpainemittareita ei ole lainattavissa Jyväskylän kirjastoissa. Kehottaisin kysymään omalta terveysasemalta voisiko sieltä lainata mittaria tai olisiko siellä verenpaineen mittauspistettä omatoimiperiaatteella.
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Sakari Hinnerin teos Maarianheinä, mesimarja ja timotei (Otava 1986) antaa perustietoa aiheesta. Myös Yrttitarha-infon kirjallisuuslähteistä voisi löytyä hyödyllisiä teoksia. Ruokaviraston sivuilla opastetaan luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä. Suosittelen kysymään lisätietoa tosiaan myös Saamelaismuseo Siidasta: https://siida.fi/saamelaismuseo/saamelaismuseon-yhteystiedot/ sekä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta: kirjasto.lappi-osasto@rovaniemi.fi, p. 050 315 1487.
Tietoa löytyy runsaastikin. Tässä muutama kirja:
- The Band Name Book / Noel Hudson (2008)
- A dictionary of rock and pop names : the rock and pop names encyclopedia from Aaliyah to ZZ Top / Mark Beech (2009)
Muutama tutkimuskin bändien nimistä on tehty:
- Ei nimi bändiä pahenna, jos ei bändi nimeään : kognitiiviskielitieteellinen kuvaus eteläpohjalaisten yhtyeiden nimistä ja nimien viesteistä / Anne Kulmala. (pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2006)
- Apocalypticaa stratovariuksella : tutkimus populaarimusiikin yhtyenimien ja genreajattelun yhteyksistä Soundi-lehden kautta / Ilari Hongisto. (sivulaudaturtyö, Turun yliopisto, 2004)
- Kuurna, Helmi ja Toveri : nimistön retroilmiöitä / Päivi Salo. (pro gradu, Helsingin yliopisto, 2007)
Tässä…
Eduskunnan asiakirjat ovat julkisia ja haettavissa Eduskunnan sivuilla www.eduskunta.fi kohdassa Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat. Opetussuunnitelma asiasana ei ole käytössä, mutta voit etsiä aiheesta sanalla Opetusohjelmat. Eduskunnassa käytyä keskustelua voi seurata täysistuntojen pöytäkirjoista kohdassa Täysistunto ja Istuntopöytäkirjat 9.11.1999 tai Aiemmat istuntopöytäkirjat. Hakusanana voi käyttää mitä tahansa keskustelussa ilmennyttä sanaa.
Reserviläisestä siviilipalvelusmieheksi siirtyminen on mahdollista. Reservistä poistutaan hakeutumalla täydennyspalvelukseen, jonka suoritettuaan reserviläinen vapautuu asevelvollisuudesta niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Asevelvollisuudesta vapautuminen perustuu vuonna 2008 voimaantulleeseen siviilipalveluslakiin.
Täydennyspalvelukseen haetaan täyttämällä täydennyspalvelushakemus, joka palautetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tai puolustusvoimien aluetoimistoihin. Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää, mutta käytännössä se kestää useimmiten viisi päivää.
Reservistäkieltäytymisen jälkeen yli 28-vuotias ei voi enää palata reserviin. Sen sijaan alle 28-vuotias voi anoa siirtoa takaisin armeijaan. (Siviilipalveluskeskus.…
