Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".
Tässä on joitakin linkkejä:
http://podcasts.ox.ac.uk/open
http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-…
Sitaatti on peräisin J. L. Runebergin runosta Hauta Perhossa. Siitä on olemassa useita suomennoksia, joista lähellä kysymyksen muotoa on ainakin Otto Mannisen käännös. Se on julkaistu Runebergin Runoteokset : ensimmäinen osa -teoksessa (WSOY 1948), joka sisältyy myös uudempaan näköispainokseen Runoteokset I-II (WSOY 1997).
Kaarlo Forsmanin käännöksenä Hauta Perhossa -runo löytyy myös Wikiaineistosta: http://fi.wikisource.org/wiki/Hauta_Perhossa.
Sukututkijoiden käyttämät historiakirjojen digiarkistot voisivat tulla kysymykseen tiedonlähteenä. Historiakirjoista on mahdollista käydä läpi seurakuntien syntyneiden ja kuolleiden luetteloita.
100-125-vuotiaita kirkonkirjoja löytyy internetistä seuraavista osoitteista:
Kansallisarkiston Digitaaliarkisto
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Suomen Sukututkimusseuran HisKi - Historiakirjojen hakuohjelma
https://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen arkistomateriaali
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Lisätietoja voi kysyä Suomen Sukututkimusseurasta:
https://www.genealogia.fi/
yt Jari Tyrväinen
Hei,
Unio Mystica on Mika Waltarista kertova elämänkerta. Kirjassa käsittellään myös Sinuhe egyptiläistä.
ellibs e-kirjan esittelyteksti.
"Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset on ensimmäinen laaja ja kattava elämäkerta Mika Waltarista.
Kirjeisiin, haastatteluihin, dokumentteihin ja Waltarin vähemmän tunnettuun tuotantoon nojautuva teos tuo uusia ja yllättäviä piirteitä rakastetun kirjailijan lähikuvaan. Waltarin valtavan työmäärän taustat, innoituksen lähteet, elämänkolaukset ja hurmioitumisen hetket avautuvat hämmästyttävällä tavalla."
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/unio-mystica-mika-waltarin-elama-ja-teokset
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin…
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.
Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä
Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)
Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja
- Terkkuja Sopperosta
- Hei söpö
- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä
- Mieli kotiin
Laestadius, Ann-Helén: Varkaus
Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)
Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä
Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole…
Lautasen signeerauksen ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/
Tein Finnan tarkennetun hakusanoilla Skotlanti ja historialliset romaanit. Rajasin kirjoihin ja suomen kieleen sekä aikuisten kokoelmaan. Löysin esim. Diana Gabaldon Matkantekijä sarjan, joka tosin seikkailee muuallakin kuin Skotlannissa, Kaisa Ikolan Betty-kirjat ja Beth Cowan-Erskine Loch Down Abbey -kirjat. Linkki Finna -hakutulokseen.
Porin kaupunginkirjasto (tuskinpa moni muukaan kirjasto nykyään) ei tee poistettavista kirjoistaan listoja, joista asiakkaat voisivat varata haluamiaan kirjoja. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää seurata "Kirjakirpussa" myytäviä kirjoja. Olethan käynyt Porin antikvariaateissa, joita nykyisellän ei ole kuin pari olemassa. Kirpputorit ovat myös paikkoja, joista saattaa löytää etsimänsä. Onnea kirjan etsintämatkalle!
Todennäköisesti ilmiön takana on ollut kosketushäiriö sähkölaitteen liitännöissä tai piirilevyn juotoksissa ym. Tyypillisesti kontakti on "kopauttamalla" saatu hetkellisesti palautettua esimerkiksi kuvaputkellisen television pystypoikkeutuksen häiriön yhteydessä. Vika ei ole siis varsinaisesti korjaantunut kopauttamalla.
Esim. kylmä juotos, hapettuminen tai juotoksen murtuminen levyn lämpömuutosten vuoksi on mahdollinen kontaktihäiriön aiheuttaja.
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos
Uuslatina, humanistilatina on keskiajan jälkeen käytetty latinan kieli, joka on ollut käytössä Euroopan oppineiden ja tieteen kielenä.Uuslatinalla tarkoitetaan renessanssin ja varhaismodernin ajan latinaa suunnilleen Francesco Petrarcasta alkaen (1304–1374). Uuslatina edusti tietoista paluuta klassiseen kielimuotoon erotuksena keskiaikaisesta tai skolastisesta latinasta. Renessanssin oppineet pyrkivät tietoisesti palauttamaan latinan klassiseen kielimuotoonsa ja poistamaan antiikin jälkeen kieleen vakiintuneet, korruptoituneina pidetyt rakenteet ja kirjoitustavat sekä sanaston, esimerkiksi skolastiset termit. Vaikka ihanteena oli klassinen kielimuoto, latinan käyttäjät mukauttivat kieltä pragmaattisesti oman aikansa tarpeisiin.…
Lintu-aiheisia runoja on kirjoitettu paljon ja tälläkin palstalla on vastattu kattavasti esim. varisaiheisiin runoihin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-varis-aiheisia-runoja?language_content_entity=fi Myös seuraavasta vastauksesta voisi olla apua: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-joka-alkaa-kutakuinkin?language_content_entity=fi Kävin vielä läpi hyllyssämme olevia eläinrunoja. Parhaiten kuvausta vastaava voisi olla Kantelettaren runo "Lintuin keräjät", joka löytyy myös Runosto-sivustolta: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Kyllä häävalsseja on CD-levyillä myös kirjastoissa lainattaviksi.
Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) voitte hakea häävalssilevyjä vaikkapa asiasanalla "häävalssit" + rajaus "näytä vain CD-levyjä" (noin kymmenen osumaa) tai "häämusiikki" (noin 50 osumaa) + rajaus "näytä vain CD-levyjä". Halutessanne voitte lisäksi rajata haun koskemaan ainoastaan hyllyssä olevaa aineistoa.
Myös asiasanalla "häät" ja rajauksella "näytä vain CD-levyjä" löytyy häämusiikkia, mutta ei niinkään etsimiänne valsseja.
Jos taas asiasanaksi laittaa pelkästään "valssit", niin osumia tulee yli kaksisataa ja valsseja onkin sitten laidasta laitaan.
Jos ette rajaa hakua koskemaan ainoastaan hyllyssä-tilassa olevaa aineistoa saatte näkyviin myös lainassa olevat…
Kyllä voit palauttaa Leppävaaraan! Mistä tahansa Espoon kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Espoon kirjastoon. Voit myös halutessasi palauttaa kirjan mihin tahansa Helsingin tai Vantaan kirjastoon, tai vaikkapa Kauniaisiin. Näiden neljän kaupungin kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot.
Keittiökalusteiden rakentamisesta ja asennuksesta löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Corbett, Stephen: Suuri puutyökirja: käytännön käsikirja kotinikkareille (2004), Haxell, Philip: Nikkaroi kotiisi kaapit ja hyllyt (2005), Kuokkanen, Esko: Teen kodin kalusteet ((1995), Malin, Anne: Toimiva keittiö (2004) sekä Rakennustieto Oy:n julkaisusta Keittiön remontti (2008). Ohjeita löytyy myös lehdistä, mm. Tee itse –lehden numeroista 15/2005 (keittiöliite), 15/2007 s. 40-47 ja 18/2008 s. 16-21. Kaikki edellä mainitut kirjat ja lehdet löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmasta. Lisää kirjallisuutta voi hakea kirjaston verkkokirjastosta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/ . Tarkennetussa haussa voi etsiä aineistoa esim. asiasanoilla…
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa…
