Kirja on saatavana muutamassa kirjastossa, mutta vain lukusalikäyttöön, Tampereen kaupunginkirjastossa,Turun ja Jyväskylän yliopistokirjastoissa sekä Kansalliskirjastossa. Voit tiedustella kaukopalvelustamme kaukopalvelu@vaasa.fi, onko teosta mahdollista saada joiltain näistä kaukolainaksi lukusalikäyttöön. Yliopistokirjastojen kaukolainat maksavat n. 9-15 €.
Vaasan kaupunginkirjastossa olevista tietolähteistä ei ikävä kyllä löytynyt tietoa tästä asiasta. Asiaa voisi ehkä tiedustella Kansallisarkiston Vaasan toimipisteestä, Varastokatu 2, Vaasa, p. 0295337300.
Kollegat ehdottivat:
Tuija Lehtisen Rebekka ja kesäprinssi v. 2007, kannessa on punatukkainen lettipäinen tyttö.
Montgomeryn Annan nuoruusvuodet 2000-luvun painos, jossa on vihreä reunus ja kesäinen kansi,
Monika Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä (2003), jossa on vihreä kansi ja saparopäinen tyttö kannessa.
Judy May, Poppy
Anne-Mau Lehikoisen Sikuriinan kesäjutut
Sitten on vielä Gunborg Wildhin Karoliina-sarja. Kirjassa Karoliina ja pikku karkuri on vihreä kansi. Karoliina ja tädin perintö-kirjassa on oranssit kehykset ja kesäinen kuva. Kaikissa sarjan kirjoissa on kannessa punatukkainen tyttö. Kirjat ovat luultavasti 70-luvulta, mutta kertovat vanhemmista ajoista.
Internetistä etsimisen ja Pohjanpään runoteosten selailun kautta löysin Pohjanpäältä kolme runoa, joiden nimissä viitataan muistamiseen:"Mua muistele", Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 200."Muistojen laulu" (Osa laajempaa runokokonaisuutta "Lauluseppele"), Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 353."Muistelen sua kuin kaunista unta (menneiltä ajoilta)", Lauri Pohjanpää - Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910-1954, s. 18.En kuitenkaan löytänyt Pohjanpäältä "Muistojen mailla" nimistä runoa. Löysin tosin Immi Hellénin vastaavan nimisen runon: https://fi.wikisource.org/wiki/Muistojen_mailla.
Moottori-lehdessä syksyllä 1973 julkaistu vertailu, jossa esitellään Lada 1500 S ja Polski Fiat 125 p, ilmoittaa Ladan hinnaksi 16 800 markkaa (23 221,59 €/2024).Lähde: Kai L. Bremer, Matti Nevalainen & Tom Rönnberg, Lisenssiserkut : Lada 1500 S, Polski Fiat 125 p. – Moottori 8/1973, s. 13–17
Ikävä kyllä kaiken kattavaa teosta Ruotsin taidehistoriasta ei ole suomeksi.
Ruotsiksi on kirjastojen kokoelmissa laajojakin ruotsalaisesta taiteesta kertovia teossarjoja. Pohjoismaisesta maisemamaalauksesta löytyy teos 1800-luvulta, mutta ei 1900-luvulta.
Yksittäisistä taiteilijoista kuten Carl Larssonista, Lars Jonssonista tai Anders Zornista löytyy tietoa suomeksi, samoin näyttelyjulkaisuja eri aiheista tai aikakausista on jonkin verran. Suomeksi on tietenkin laajoja teoksia ja teossarjoja maailman taiteesta, mutta niissä eri maista kertovat osiot ovat luonnollisesti suppeita.
Tässä muutama kirja poimittuna Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista - toivottavasti näistä on apua (suluissa painovuosi) :
YLEISTÄ AIHEESTA :
1. POHJOISMAIDEN…
Blu-ray/dvd-soitinta ei näy olevan lainattavissa Helmet-kirjastoista eikä Varaamo.hel.fi-palvelun kautta. Kirjaston koneillakaan ei valitettavasti pysty näillä formaateilla katsomaan elokuvia.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Hei,
Reijo Mäen dekkareita voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi siten, että kirjoitatte "asiasana tai luokka" kohtaan Jussi Vares - jotkut dekkarit on luetteloitu myös päähenkilön mukaan tietokantaamme.
Pääsette katsomaan myös kirjojen saatavuustietoja ja hyllyssä olevaa aineistoa voi puhelimitse varata itsellen joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää lähettämään sen itseään lähimpään kirjastoon. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 metriä ja pienten järvien ja lampien syvyys on noin 2-3 metriä. Nämä
tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta seuraavalta sivustolta:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2378.htm
Lisää tietoa suomen järvistä löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8103&lan=FI
Järvien synnystä ja geologiasta kerrotaan muunmuassa seuraavissa kirjoissa:
Suomen geologia (toim. Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964)
Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa (toim. Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö, Suomen geologinen seura 1988)
HelMet kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen maksut voi maksaa ainoastaan kirjastossa.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Tässä kaksi ehdotusta, jotka eivät kuitenkaan täysin vastaa muistikuviasi: Laakson kuningas ja Kartanon tytär:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laakson_kuningas
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanon_tyt%C3%A4r
Alla myös listattuna 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen televisiosarjoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:2000-vuosikymmenen_televisiosarjat
Voit myös kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/aihe/yle-tv1/kanavan-yhteystiedot
Voit kaukolainata sen täyttämällä kaukopalvelulomakkeen. Mene www.helmet.fi, valitse oikealta kohdasta Kirjastot ja palvelut alin kohta Kaukopalvelu ja klikkaa sieltä kohtaa Tee kaukopalvelupyyntö. Kaukolainat maksavat Espoosta ja Vantaalta noudettaessa 7 euroa, Helsingistä 4 euroa, Kauniaisista alk. 3 euroa. Voit valita haluamasi kaupungin, mutta kaukolainan noutopaikaksi Sinun on laitettava juuri siinä kaupungissa oleva kirjaston.
Suomalaisia kauhukirjoja ovat kirjoittaneet mm. Rick Hautala, Boris Hurtta, Kari Nenonen, Maarit Verronen (Älä maksa lautturille). Kannattaa myös tutustua teokseen "Viiltokuvia", jossa on suomalaisia kauhukertomuksia.
Lapsen oikeuksien julistus (1959) / Lapsen oikeuksien sopimus (1989) Julistus YK:n virallisilla kielillä, https://digitallibrary.un.org/record/195831?ln=en ja sopimus niillä, https://www.unicef.org/child-rights-convention/convention-text
italia: https://www.isfol.it/sistema-documentale/banche-dati/normative/archivio/dirittidelfanciullo_1959
liettua: http://elibrary.lt/resursai/NPLC/nepilnameciu_justicija/JUNGTINIU%20TAUTU%20VAIKO%20TEISIU%20DEKLARACIJA.pdf
http://unicef.lt/wp-content/uploads/2017/06/JT-Vaiko-Teisi%C5%B3-Konvencija.pdf
puola: http://libr.sejm.gov.pl/tek01/txt/onz/1959.html
https://brpd.gov.pl/konwencja-o-prawach-dziecka
romania: https://www.salvaticopiii.ro/sci-ro/files/32/327ef3da-c4d0-4fff-9f76-…
Vaski-kirjastojen sivuilta löytyy linkki ja ohjeet eri e-aineistojen saavutettavuuteen ja käyttöön:
https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
PressReader -palvelusta löytyy laaja valikoima näköislehtiä Suomesta sekä eri puolilta maailmaa.
Esimerkiksi Helmet-kirjastot ja Satakirjastot tarjoaa asiakkailleen osittain myös muita etäkäytettäviä palveluja, mutta näitä palveluita pääsee käyttämään vain alueiden omilla kirjastokorteilla. Lisätietoa näistä löytyy alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
https://satakirjastot.finna.fi/Content/eaineistot
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kiertävällä digitointilaitteella voi digitoida VHS-nauhoja. Se on käytettävissä Hauhon kirjastossa 19.12.2011- 19.1.2012.
Hämeenlinnan pääkirjastossa on myös käytettävissä editointihuone, sekä erillinen digitointipiste. Niistä lisätietoa löydät kirjaston sivuilta:
http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
En onnistunut löytämään tietoja Ingmar Nylundin purhehtijaurasta. Ilmeisesti hänellä ei ole ainakaan ollut varsinaisia edustustehtäviä. Urheilukirjastosta vinkattiin, että koska Nylund on ollut Nyländska Jaktklubbenin jäsen, tietoja saattaisi löytyä seuran arkistosta. Samoin Suomen purjehtijaliiton arkistosta. Molemmat arkistot kuuluvatn Suomen Urheiluarkiston kokoelmiin. Arkiston ovat vapaasti käyttävissä.
Urheiluarkiston yhteystiedot ja aukioloajat :
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2982
ATK-asiantuntijamme kävi läpi MP600-tulstimen manuaalia. Mutta valitettavasti hän sieltä ei löytänyt ratkaisua. Kysymykseen on kaikkiaan hankala vastata, koska ei voi kokeilla.
Googlesta löytynyt ainoa selitys kysymysmerkille on siinä tapauksessa, että tulostaa muistikortilta kuvia, jotka on muokattu tietokoneella ja tulostin ei tunnista kuvien formaattia.
Jostain asetuksista voi löytyä toiminto ’palaa tehtaan asetuksiin’. Sitä voisi kokeilla.
