Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
Kustantajatunnus 97750 kuuluu Merenkurkun Neuvostolle (Kvarkenrådet) http://www.kvarken.org/
Lisää ISBN -tunnuksesta:
http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/index.htm
Suomen kansallisbibliografian Fennican
mukaan ISBN 951-97750-1-3 kuuluu teokselle:
Marell, Agneta: Svenskarnas synpolismedel (po. syn på livsmedel - toim. huom.) från Finland : en studie om ursprungslandets betydelse för produktutvärdering Julkaistu: Vasa : Kvarkenrådet, 2000331 (Arkmedia) Huomautus: ennakkotieto cip/bo ei vastaanotettu.
Tietoa löytyy runsaastikin. Tässä muutama kirja:
- The Band Name Book / Noel Hudson (2008)
- A dictionary of rock and pop names : the rock and pop names encyclopedia from Aaliyah to ZZ Top / Mark Beech (2009)
Muutama tutkimuskin bändien nimistä on tehty:
- Ei nimi bändiä pahenna, jos ei bändi nimeään : kognitiiviskielitieteellinen kuvaus eteläpohjalaisten yhtyeiden nimistä ja nimien viesteistä / Anne Kulmala. (pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2006)
- Apocalypticaa stratovariuksella : tutkimus populaarimusiikin yhtyenimien ja genreajattelun yhteyksistä Soundi-lehden kautta / Ilari Hongisto. (sivulaudaturtyö, Turun yliopisto, 2004)
- Kuurna, Helmi ja Toveri : nimistön retroilmiöitä / Päivi Salo. (pro gradu, Helsingin yliopisto, 2007)
Tässä…
Väinö Perälän kirjan Vehmaan historia (1951) voi varata HelMet-kirjastosta. Tällä hetkellä ainota kappaletta jonottaa kaksi ihmistä, joten ihan nopeasti sitä ei lainaksi saa.
Heikki Poroila
Valitettavasti emme löytäneet tekijää tälle muistolauseelle. Saattaa olla, että tekijää ei olekaan, muistolauseen on joku keksinyt, ja se on jäänyt elämään lehtien kuolinilmoitusten ja hautaustoimistojen kautta. Lause kuullostaa lyyrilliseltä, joten voi olla, että se on jonkun virren tai hengellisen laulun säe.
Tässä joitakin vinkkejä.
Maylis de Kerangalin Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät on sydämensiirron ympärille rakentuva romaani. Jodi Picoultin Sisareni puolesta pohtii sisarusten välisen elinsiirron eettistä puolta. Kazuo Ishiguron Ole luonani aina käsittelee aihetta dystopian ja tieteiskirjallisuuden keinoja hyödyntäen. John Irvingin Neljäs käsi on puolestaan absurdi ja satiirinen tarina toimittajasta, jolle tehdään kädensiirto.
Jännityskirjoista löytyvät esimerkiksi Peter Jamesin Kuolema ei käy kauppaa, Ken McCluren Luovuttaja ja Leighton Gagen Haudatut muukalaiset.
Tietokirjojen puolelta löytyy Mikko Huhtamiehen vuonna 1997 ilmestynyt Suomen elinsiirtojen historia sekä vuonna 2020 julkaistu haastattelukirja Uusi maksa, uusi…
Valitettavasti kuvaa ei löydä selaamatta teoksia.Kenties voisit pyytää ne kaukolainaksi Helmet-kirjastosta?The complete Far Side. Volume one : 1980-1986 / [foreword by Steve Martin] ; [introduction by Jake Morrissey] ja The complete Far Side. Volume two : 1987-1994 ovat saatavissa. Linkki Helmet hakuun
Mm. seuraavissa teoksissa käsitellään järjestötoimintaa ja siihen osallistumista.
Kurikka, Päivi: Hällä väliä? (Suomen Kuntaliitto 2000)
Leppänen, Kalevi: Yhdistys 95 (Toivonpoika 1991)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOY 2000)
Siisiäinen, Martti: Suomalainen protesti ja yhdistystoiminta (Tutkijaliitto 1990)
Yhdistys toimii (Opintotoiminnan keskusliitto 1996).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aineistorekisteristä voi myös hakea lisää aihetta käsitteleviä teoksia yhdistämällä asiasana 'järjestötoiminta' ja luokka 30.7.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi myös runsaasti viittauksia aiheeseen, tietokanta on käytettävissä…
En nyt ihan tiedä, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Kyllähän lainat pitäisi eräpäivään mennessä palauttaa. Kirjastoista löytyy kyllä sekä fysiikan että kemian kirjoja, mutta sinun kannattaisi kysyä suoraan omasta kirjastostasi, onko siellä tai muissa kirjastoissa juuri niitä kirjoja, joita sinä tarvitset.
Tuo ehdottamanne Siiri Kolun Me Rosvolat sopii varmasti aiheeseenne hyvin. Rosvoloihin on tullut myös jatko-osia (Me Rosvolat ja konnakaraoke sekä Me Rosvolat ja Iso-Hemmin arkku). Rosvolat sopivat ehkä parhaiten kolmas-viidesluokkalaisille, päähenkilö Vilja on muistaakseni ensimmäisessä kirjassa 10-vuotias.
Muita ehdotuksia:
Pilkey, Dave: Kapteeni Kalsari -sarja
Kaverukset Erno ja Huuko rakastavat erilaisia piloja, joiden kohteena usein on heidän koulunsa rehtori Kruppi. Pojat luovat myös omia sarjakuvasankareita, parhaimpana luomuksena alkkareihin pukeutuva Kapteeni Kalsari. Meno äityy hurjaksi, kun erilaisten sattumusten seurauksena tiukkapipoinen rehtori alkaa kuvitella olevansa tuo supersankari. Hulvatonta, sarjakuvilla höystettyä…
Avioerosta ja toisen osapuolen uudesta rakkaudesta on kirjoitettu paljon romaaneja, runoja ja näytelmiä. Näkökulma on usein naisen, eikä loppukaan monesti onnellinen.
Ehdotuksia kaunokirjallisuudesta miehen uudesta onnellisesta rakkaudesta avioeron jälkeen ei löytynyt monta. Tällaisia voisivat olla Hella Wuolijoen näytelmät Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä, sekä Sesse Koiviston romaani Huvila Kulosaaressa.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti avioeroa käsittelevää kaunokirjallisuutta. Kirjasammossa kirjat myös kuvaillaan. Hakemalla avioero-sanalla saat luettelon kirjoista, ja pääset selailemaan niiden sisältöjä tarkemmin:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero%20
Runo on saksalaisen Helmut Holthausin. Se kuvaa kaksivuotiaan tekemisen ja kieltojen täyteistä päivää aamusta iltapäivään.
Suomeksi runo löytyy ainakin äidinkielen 8. luokan oppikirjasta Oma lukutaito 8 (WSOY 1980). Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1075909__Soma%20lukutaito%…
Lainojen uusiminen onnistuu kyllä internetissä. Mene ensin kirjaston kotisivulle osoitteessa http://lib.vaasa.fi ja valitse vasemmasta sivupalkista linkki "aineistohaku". Klikkaa seuraavaksi kohtaa "lainat". Tämän jälkeen sinulta pyydetään kirjastokortin numeroa ja salasanaa. Tunnistautumisen jälkeen voit katsella lainojasi ja uusia niitä. Lainat voi uusia kolme kertaa, jos niistä ei ole varauksia.
Uusimisessa tarvittavan salasanan saat kirjastosta. Ihan turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse, sähköpostitse tms.
Kritiikkejä Kaurasen kirjasta "Sonja O kävi täällä" löytyy mm. seuraavista lehdistä:
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, 1995 ; 5 ; 56-59, 61, 63
Suomi 1994 ; 4 ; 64-67
Nuori voima 1982 ; 1 ; 16-18
Parnasso 1982 ; 1 ; 60-61
Psykologiuutiset, nro 1, s. 17-18, 1982
Kirjallisuusarvosteluja 1981 ja 1982
Lisäksi tietoa romaanista löytyy myös kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa).
Em. Lehtiä ja kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastostasi. (Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta)
Erikoinen nimi, jonka alkuperä ei selvinnyt. Hakuteokset eivät nimeä tunnistaneet, myöskään internetin kautta ei tietoa löytynyt. http://surnames.behindthename.com/ ei tätä nimeä tunnistanut. http://en.wikipedia.org/wiki/Family_name. Tällä sivulla on paljon viitteitä eri kielisiin lähteisiin nimissä eri puolilla maailmaa. Näitä voisit vielä itse tutkia tarkemmin.
Kirjasto 10:ssä olevalle digitointilaitteelle eli Vinyylibaariin varataan aika. Varaaminen tapahtuu Helsingin kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmän kautta osoitteessa: https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Tarvittaessa Vinyylibaariin voi avuksi varata studio-opastajan sähköpostiosoitteella tietopalvelu.kirjasto10@hel.fi
Lisätietoa HelMet-sivujen jutusta "Lempiälppärit cd-levylle Vinyylibaarissa ": http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki…
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Vanhempia kirjoja, joita Helmet-kirjastojen kokoelmissa jo on, ei useinkaan oteta vastaan jo pelkästään tilanahtaudenkin takia. Helmet-verkkokirjaston kautta voi selvittää, mikä omien kirjojen tilanne on kirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
Isoja määriä kirjoja emme tosiaan voi ottaa kerralla vastaan. Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, jonne voi tuoda itselleen tarpeettomia kirjoja. Pisteet eivät ole suuria, joten kovin monta kirjaa kerrallaan ei niihinkään kannata viedä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Sivustohaku
Etsitty kirjailija saattaisi olla Edward Bunker, joka vietti puolet elämästään Amerikan kovimmissa vankiloissa. Bunkerilta on suomennettu romaanit Verikoirat, Elukkatehdas, Julmin peto ja Kovan onnen poika sekä muistelmateos Konnakoulu.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on elämästään 35 vuotta vankeudessa istunut E. Richard Johnson. Johnsonin yhdestätoista rikosromaanista on suomennettu kolme: Armoton katu, Tappaja palaa kaupunkiin ja Juudas.
