Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Kuka vain voi toimia luontaishoitajana tai –terapeuttina. Virallisia koulutustasovaatimuksia ei ole. Kuitenkin ainakin Luonnonlääketieteen Keskusliiton rekisteriin pääsyyn vaaditaan vähintään 200 tuntia terapia-alan ja 200 tuntia koululääketieteen opintoja (http://www.lkl.fi/index.php?page=1008) . Muun muassa Yleisradion Priima-ohjelmassa on aiheesta keskusteltu:
http://priima.yle.fi/node/235
Kirjassa Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa (toimittanut Saana Saarinen) kerrotaan, että luontaisterapeuttien ammattiin johtava koulutus alkoi Suomessa laajamittaisena vasta 1980-luvulla. Koulutukset tulivat Suomeen yli 100 vuotta myöhemmin kuin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja…
Sartti, Eija: Punavuoren Bukowski : Tuomas Vimman ensimmäinen kirja ja ainoa elämä tapahtuu Rööperissä. Helsingin sanomat 24.9.2004, Nyt-viikkoliite.
Pasilan kirjastosta löytyy Helsingin sanomat Nyt-viikkoliitteineen mikrofilmeiltä, joista voi ottaa kopion.
Pasila, pääkirjasto
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
PL 4101
00099 Helsingin kaupunki
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Sinun kannattaa tehdä haku Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Osoite on http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html Hakusanaksi voit laittaa esim. kyselytutkimus, haastattelututkimus tai haastattelut. Samasta osoitteesta näet myös kirjojen saatavuustiedot.
Etsitty kirja saattaisi olla Timothy Findleyn Suuri tulva (Gummerus, 1986).
"Mottyl ihmetteli: Eikö kukaan muu tiennyt? Se itsekö vain ja Jahve - osasivat sanoa, mitä kärpäskruunu tarkoitti?"
"Niin se oli. Astuessaan vaunuihinsa, istuutuessaan kärpästen sekaan ja sulkiessaan oven Kaikkien Luotujen Herra Jumala Isä oli hyväksynyt oman kuolemansa." (s. 132)
Hei,
kannattaa tutustua esimerkiksi seuraavien kotimaisten kirjailijoiden teoksiin tai kirjasarjoihin:
Johanna Marttila: Helkala- ja Hanni-sarjat
Raija Oranen (esimerkiksi Puhtaat, valkeat lakanat -sarja)
Marja Orkoma (useita sarjoja)
Aino Räsänen: Helena-sarja
Marja-Leena Tiaisen kolmiosainen sarja: Kulmakaupan naiset, Suoraa saumaa ja siksakkia, Kanslian naiset
Veera Vaahtera: esimerkiksi Rakkautta, vahingossa
Eeva Vuorenpää: Kotkansilmän kartano -trilogia
Käännöskirjallisuudesta löytyy hyviä vaihtoehtoja myös, esimerkiksi:
Steen, Helena: Paikka hyvässä perheessä
Kirjojen ajantasaisen saatavuuden ja lisätietoja voit tarkistaa täältä: https://kuopio.finna.fi/
Elokuvaa ei ole lainattavana Helmet-kirjastoissa, mutta joissakin muissa Suomen kirjastoissa sitä näyttää Finna-tietokannan mukaan olevan jäljellä. Elokuvan voi tilata Helsinkiin kaukopalvelun kautta.
Finna.fi
Kaukopalvelun yhteystiedot https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hae HelMet kirjaston aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun muoti historia.
Rajaa alasvetolaatikosta kieli suomi.
Joitakin löytyneitä teoksia:
Kopisto, Sirkka: Moderni Chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960.
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: Suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Nuorisomuodista löydät tältä sivulta
http://www.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html
Muotia ja kauneudenhoidon historiaa käsittelevät kirjat ovat kirjastossa luokassa 90.21
Kauneudenhoidosta kertoo esim. teokset
Rusoposkia, huulten purppuraa.
Utrio, Kaari: Bella Donna: kaunis nainen kautta aikojen.
Jokainen kirjasto- tai kirjastoyhtymä valitsee lainattavansa itsenäisesti, joten kovin helposti mummon runokoelmaa ei voi tarjota kaikille kirjastoille. Kirjastot.fi-sivuilla olevan Pienkustantajien uutuuksia -palstan kautta voi mainostaa kirjaa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Voi myös yrittää päästä kaikki kirjastot tavoittaville Kirjavälityksen tai BTJ Kirjavälityksen listoille:
http://www.kirjavalitys.fi/
http://www.btj.fi/
Kirjaa voi tarjota myytäväksi myös suoraan valitsemiinsa kirjastoihin. Kunnankirjastojen yhteystiedot saa tarvittaessa kirjastot.fi:n toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin. Seksologian luokka on 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Käytä esimerkiksi hakusanoja seksuaalioppaat, sukupuolielämä, seksuaalisuus, seksuaalikasvatus. Myös luokka-numeroa voi käyttää hakuelementtinä. Huomaat että aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David…
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
Helmet-kirjastojen sivulta löytyivät tällaiset ohjeet tunnusluvun palauttamiseksi:
Tunnusluku ja omat asiakastiedot
Tunnusluku on kirjastokorttiin liittyvä nelinumeroinen salasana. Tunnusluvun avulla voit käyttää lainausautomaattia, katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa Helmet.fi-sivuilla. Tunnusluku tarvitaan myös joitakin muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa.
Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila
Tarkistin kysymäsi asiat kirjoista. Spiderwickin kronikoiden viidennessä osassa Mulgaratin raivo (suomentanut Ulla Lempinen, WSOY 2005) Mulgaratia sanotaan hirviöksi. En ainakaan selailemalla löytänyt mainintaa siitä, että hahmoa sanottaisiin myös örkiksi.
Simonin hiiret Lemondrop ja Jeffrey tunnetaan suomennoksissa nimillä Aapeli ja Nekku. Tämän tarkistin niin Haltijakirjasta (suomentanut U. Lempinen, WSOY 2004) kuin Mulgaratin raivostakin.
Hei, Tekniikan maailma-lehtien vanhoja numeroita pääset lukemaan esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Tässä linkki Helmet-sivuille, joista pääset katsomaan, kuinka vanhoja numeroita lehdestä kussakin kirjastossa on. Pasilan vanhemmat numerot eivät kuitenkaan ole lainattavissa kotiin, mutta niitä voi lukea paikan päällä kirjastossa.Tekniikan maailma : Helsinki | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Keravan kirjaston kokoelmista Uuden Suomen numeroita ei löydy.
Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista lehti löytyisi mikrofilmattuna. Voit käydä lukemassa (tai kopioimassa) artikkelin Pasilan kirjaston uutisalueella tai Leppävaaran kirjastossa.
Voit myös halutessasi tilata kopion artikkelista tai kaukolainata mikrofilmirullan kokonaisuudessaan. Artikkelikopiotilaus tai rullan kaukolainaus tulisi tehdä Keravan kirjaston kautta.
http://www.kerava.fi/kirjasto.asp
Asiaa käsitellään esim. seuraavissa teoksissa:
- Jari Paavonheimo: Digitaalisen ja painetun rajalla : kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta (2006). Osa teoksen aineistosta on netissä http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal… .
- Kirjastot it-ympäristössä, 2005
- Raine Wilén, Terttu Kortelainen: Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet, 2007. Tässä kirjassa on esim. artikkeli: Painettujen ja digitaalisten julkaisujen valinta.
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ hakusanoilla digitaalinen kirjasto löytyi useita aiheeseesi liittyviä viitteitä, mm.
- Digitaalisen kirjaston infrastruktuuri http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/50/1/digitaal.pdf
tai kokemuksia…
Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei tällä hetkellä ole tietokoneongelmiin neuvontaa läppätohtorin loman vuoksi. Läppäritohtori palaa lomaltaan, kun Lasipalatsin Kohtaamispaikka avautuu jälleen maanantaina 30.7 klo 11.
Kohtaamispaikka@lasipalatsi Helmet.fi:ssä: http://www.helmet.fi/kohtaamispaikka
