Olisikohan kyseessä ruotsalaisen kirjoittajaparin Anders Roslundin ja Börge Hellströmin dekkari Tyttö katujen alta (2010), joka kertoo ihmisistä Tukholman alla olevissa tunneleissa http://www.adlibris.com/fi/kirja/tytto-katujen-alta-9789510342886 .
Jos otetaan lähtökohdaksi Tieteen termipankista löytyvä alkuperäis(kansa)kielen määritelmä, voitaisiin sanoa, että tullakseen luokitelluksi alkuperäiskieleksi, kielen on oltava jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhumaa ja sen on toimittava tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alkuperäiskansakieli
Marjut Johanssonin ja Riitta Pyykön toimittama kirja Monikielinen Eurooppa : kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Gaudeamus, 2005) määrittelee alkuperäiskielen ytimekkäästi "alkuperäiskansaksi luokitellun kansan kieleksi". Alkuperäiskansalla tässä tarkoitetaan "kansaa, joka polveutuu suoraan tietyllä…
Helsingin Sanomat 20.9.1981 uutisoi ryöstöstä tuoreeltaan. Ryöstöpaikkaa kuvataan seuraavasti:
”Vartioitavat alueet ovat viralliselta nimeltään Helsingin sotilaspiirin liikekannallepanovarastoja. Varastot ovat kallioon louhittuja ja reilusti piikkilangalla aidattuja. Vartijoiden tehtäviin kuuluu tarkastaa aitauksen ja varastojen lukkojen ehjyys. Varastoalueet sijaitsevat syrjässä asuintaloista. Löytöpaikan vierestä kulkee Viikintie, mutta lähimmät rakennukset ovat kaikki teollisuusrakennuksia. Vastapäätä olevan linja-autojen huoltorakennuksen yövartija kertoo kuulleensa ryöstäjien ampumat laukaukset. Hänen mukaansa niitä oli viisi.”
Varsinainen asevarikko ei siis ollut kyseessä. Aseet löydettiin ja epäillyt pidätettiin nopeasti.…
Kappaleesta näyttää julkaistun nuotinnos ainoastaan kokoelmalla På mjuka vågor (Sonet 1983). Silläkin kyse on ilmeisesti piano- ja kitarasovituksesta.
https://www.worldcat.org/title/pa-mjuka-vagor/oclc/185242497
Kirjaa ei löydy Suomen kirjastoista, mutta Tukholman alueen kirjastoissa näyttäisi olevan lainattavia kappaleita, joista voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön.
http://libris.kb.se/bib/2812091
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista…
Kaseiinit ovat fosforipitoisia proteiineja, joita syntyy nimenomaan nisäkkäiden maitorauhassoluissa. Ne ovat maidon suurin proteiiniryhmä. Kaseiinien hyödyllisiä ominaisuuksia ovat kyky muodostaa emulsioita ja geelejä, pidättää nesteitä sekä stabiloida aineita. Niitä käytetään maalien, liimojen, muovien ja erilaisten kuitujen valmistuksessa sekä lisäaineina ruoissa. Juuston valmistuksessa kaseiinilla on keskeinen rooli.Natriumkaseinaatti on yleisin käytetty kaseiini. Se eristetään lisäämällä maitoproteiiniin hapanta ainetta ja natriumhydroksidia.Lähteet:Casein - WikipediaNatriumkaseinaatti: mitä se on ja mihin sitä käytetään - Askel TerveyteenMilk Emulsions: Structure and Stability - PMC
Helsingin kaupunginkirjastossa osa kirjastoista lainaa muita paitsi viimeisintä numeroa ja osa muita paitsi kahta viimeisintä numeroa. Pääkirjasto ei säilytysvelvollisuuden vuoksi lainaa useimpia lehtiä ollenkaan, joten ne ovat aina käytettävissä paikan päällä. Lehtien tietoja voit katsoa osoitteessa http://libpress.lib.hel.fi/search/index.asp tai menemällä sivulle http://www.lib.hel.fi/ ja valitsemalla sieltä linkin LEHDET.
Carl (myös Karl)Albert Ludwig Büchsel syntyi 2.5.1803 Uckermarkin Schönfeldissä Brandenburgin osavaltiossa ja kuoli 14.8.1889 Berliinissä.
Teologian opintojensa jälkeen hän toimi evankelisena pappina ensin kotipaikkakunnallaan (kuten hänen isänsä ja isoisänsäkin) ja siirtyi sieltä Brüssowiin lääninrovastiksi (=Superintendent). Sieltä hänet pyydettiin Berliinin Matthäus-kirkon kirkkoherraksi. 1852 hänestä tuli sen lisäksi tuomiokapitulineuvos ja vuotta myöhemmin Neumarktin ja Niederlausitzin alueiden päälääninrovasti (=Generalsuperintendent) (vanhassa suomalaisessa käännöksessä käytetään sanaa ”kenraali-superintendentti”).
C. Büchsel oli naimisissa Henriette Simonettin kanssa ja heillä oli v. 1849 syntynyt poika Johannes Büchsel.
Hänen…
Tarkoittanette ilmeisesti musikaalia Virgo, jota esitettiin aikoinaan Tampereella Rollikkahallissa. Cd-levyn julkaisutiedot alla. Videolla teosta ei ole kokoelmissamme.
Tätä kirjoittaessa Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat cd-levyn kappaleet ovat kaikki lainassa. Halutessanne voitte jättää PIKI-verkkokirjaston kautta teokseen varauksen tai tarkistaa kirjastojärjestelmässä mukana olevien muiden kirjastojen kokoelmien tilanteen osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?.
Verkossa varauksen voivat tehdä asiakkaat, joilla on voimassaoleva kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku.
Hautamäki, Costello (säv.), Virgo. Otteita
Virgo [Äänite] : musiikkia Virgo-musikaalista
[Tampere] : Hani Music, p1997…
Suomalaisen kirjastolaitoksen historiasta löytyy tietoa sekä yleisistä että tieteellisistä kirjastoista, liitän vastaukseen linkin Helmet-tietokannan (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) hakutuloksiin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kirjastot+historia+suomi&m=1&l… (tarkemmat tiedot nimekeriviä klikkaamalla)
Helsingin yliopiston Helka -tietokannasta kannattaa tehdä haku esim. asiasanoilla kirjastot historia Suomi, tietokannan osoite on http://helka.csc.fi/ .
Molemmat em. tietokannat ovat verkossa vapaasti käytettävissä, eli voit itsekin tehdä niissä hakuja erilaisilla hakuehdoilla, jos haluat. Hauissa esiintulleista nimekkeistä suosittelisin erityisesti Ilkka Mäkisen teosta "Nödvändighet af lainakirjasto": modernin…
Wikipedian mukaan Mannerheim luki yksityisesti ylioppilaaksi Helsingissä Emil Böökin johtamassa yksityiskymnaasissa 1879. Tuo koulu - Helsingfors lyceum - joutui lopettamaan toimintansa 1891. En löytänyt tietoa, että mikään nykyinen oppilaslaitos olisi sen suora seuraaja tai perinteen jatkaja. Lisätietoja Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Eksistentiaalinen kehys on yksi Steven Hitlinin ja Glen H. Elderin hahmottelemasta neljästä heuristisesta kehyksestä, joiden varassa inhimillistä toimijuutta voidaan jäsentää. Hitlinin ja Elderin mallissa eksistentiaalinen kehys toimii perustana kolmelle muulle, jotka ovat identiteettikehys, pragmaattinen kehys sekä elämänkulun kehys.
Eksistentiaalinen toimijuus on läsnä kaikessa inhimillisessä toimijuudessa ja sisältää ihmisenä olemisen eksistentiaalisia peruskysymyksiä toimintamme intentionaalisuudesta, yksilöllisestä vapaudesta, valinnoista ja vastuusta. Ihminen voi aina harkita, mitä valita ja miten toimia. Pragmaattinen toimijuus toteutuu tässä ja nyt, arjessa ja sen eri toimintaympäristöissä: teemme käytännöllisiä tekoja ja…
Antamallasi kirjastokortin numerolla ei löydy tietoja. Yksi mahdollisuus on, että jos et ole käyttänyt kirjastokorttia kahteen vuoteen, tiedot on automaattisesti pyyhitty pois. Sinun kannattaa käydä kirjastossa paikan päällä selvittämässä asia. Tarvittaessa sinulle tehdään uusi kirjastokortti. Muista ottaa mukaan henkilötodistus.
Hei
En osaa täsmällisesti vastata kysymykseesi, mutta kysymyksessä ei ilmeisesti ole 1700-luvulla käytetty rahana käytetty kupariplootu. Kuvan vuosilukuhan on 1954.
Oletko tiedustellut asiaa Museovirastolta? https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut
Finna.fi-sivustolta voisi myös löytyä vastaus kysymykseesi: https://finna.fi/
Mikkelin seudun paikallishistoriallisten teosten väestö- ja asutuskuvauksista ei saa kovin tarkkaa kuvaa itsellisten ja loisten asuinpaikoista. Yleensäkin kyseinen väestönosa on käsitelty niissä vain lyhyesti ja yleisluontoisesti. Tyypillisesti itselliset ja loiset elivät ja asuivat toisten mailla, kylien laitamilla tai syrjäkylillä.
Kirjallisuutta:
Wirilander, Hannele (1982): Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865
Vihola, Teppo toim.(1992): Mikkelin maalaiskunnan kirja
Kares, K.R. (1905): Mietteitä savolaisesta loiselämästä : Esitelmä. (Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa vain lukusalikäytössä oleva suppea Mikkelin sanomien julkaisu)
Päihdyttävien juomien valmistamisesta…
Kyseisen kappaleen sanoja ei näyttäisi ilmestyneen missään painettuna. Viola-tietokannan mukaan kappaleen käsikirjoituskopioita säilytetään Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joten siellä kappaleen sanoihin on mahdollista päästä tutustumaan. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php, ja sinne kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen ja varmistaa, että nuotit saa tutkittavakseen siellä käydessään.
Kappaleen ainoa levytys on ilmeisesti Henry Theelin lp-levyllä ”Oloneuvos” (1978). Se on mahdollista saada kaukolainaan Helsingistä. Juuri muualla sitä ei taida olla. Kaukotilauksen mahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastosta. Ellan ja Aleksin levyllä ”Talventörröttäjät” on samanniminen kappale, mutta se ei…
Jos etsii http://www.helmet.fi -sivustolta aiheesta kirjoittamalla hakuruutuun käsityö, opetus saa 34 osumaa. Tarkennetulla haulla (pienellä tekstillä hakulaatikon alapuolella) voi kirjoittaa hakusanoiksi käsityö ja perusopetus tai alkuopetus tai oppiminen tai tukiopetus. Silloin tulokseksi saa yhdeksän osumaa.
Suomalaisilla asiasanoilla saa myös ruotsin- ja englanninkieliset osumat rajaamalla kielen Rajaa-valikosta. Ruotsiksi voi myös kokeilla sanoilla hantverk, undervisning ja lärande, englanniksi handcraft, education. Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/ voi myös etsiä samoilla asiasanoilla.
