Narsismi tarkoittaa rakkautta omaan itseensä eli itsensä rakastamista. Näin narsistinen ihminen on narsismiin taipuvainen.
Narsismi sanalla taas viitataan kreikkalaisen mytologian hahmoon nimeltä Narkissos, joka rakastui omaan heijastukseensa lähteessä. Erään version mukaan Narkissos riutui oman heijastuksensa ääreen kunnes hänestä ei jäänyt jäljelle kuin lähteeseen päin kääntynyt narsissi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Narcissus_(mythology)
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Mongolialaisia romaaneja ei valitettavasti näy suomennetun, eikä Mongolia-aiheisten kirjojenkaan joukko järin suuri ole. Jos keskitytään romaaneihin, joissa Mongolia sinänsä on keskeinen aihe tai tärkeä tapahtumapaikka, tarjolle jää oikeastaan vain englantilaisen Conn Igguldenin historiallinen Valloittaja-sarja, jota tähän mennessä on suomennettu neljä osaa (Tasankojen susi, Nuolten herrat, Kunnian kentät ja Hopeinen valtakunta). Sarjan viides osa Conqueror ilmestyi vastikään alkukielisenä; se saataneen suomeksi vuoden 2012 aikana.
Nimikirjat selittävät Sainin Saimin ja Saiman kansanomaiseksi rinnakkais- tai lempinimeksi, jolloin sen lähtökohta on järvennimi Saimaa.
Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta ei löydy Saini-nimisiä tuotteita.
J. S. Bachin aikana piano sellaisena kun me sen nykyään tunnemme oli vasta kehitteillä. Bach sävelsi kosketinsoitinmusiikkinsa enimmäkseen cembalolle, klavikordille ja uruille. Bachin kosketinsoitinkonsertot on Heikki Poroilan ohjeluettelon (http://www.kaapeli.fi/~musakir/republic/Bach/esi.html) mukaan sävelletty cembalolle, vaikka niitä pianolla paljon nykyään esitetäänkin. Oikeampaa olisi siis puhua Bachin cembalokonsertoista.
Bachin cembalokonsertoissa on samaisen ohjeluettelon mukaan käytetty jousi- tai kamariorkesteria. Barokkiajalla orkesterin koko vaihteli pienistä yhtyeistä suuriin orkestereihin - kamariorkesteri sopii tähän yhteyteen siis mainiosti.
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle.
Listalla ehdotettiin kirjaa Mummin kanssa seikkailuun / Pirkko Kivinen, ilmestynyt vuonna 1969.
Örnulf Tigerstedtin (1900 - 1962)kaunokirjallista tuotantoa ei ole suomennettu juuri lainkaan.
Kansalliskirjaston digitoimista vanhoista julkaisuista vuodelta 1926 löytyi Tigestedtin runo Goethe vainajana (Aukusti Simeliuksen suomentamana)-
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/710083?term=%C3%96RNULF%20TIGERSTEDT&page=15
Tulenkantajat-lehdessä 1930 : 1 on Yrjö Jylhän suomennos Tigerstedtin Kolumbus-runosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub51e1016-41cb-494c-b9f3-be10e3e942be
Hei,
Näytelmä alkaa Theseuksen repliikillä. Alkusanat riippuvat käännöksestä:
Paavo Cajanderin klassinen käännös Kesäyön unelma (1885):
"Hippolyta, jo rientäin lähestyypi
Hääiltaamme; viel uuteen kuuhun neljä
Ilonpäivää on; mut voi, kuin vitkaan kuluu
Tuo vanha kuu! Se halujani ehkää
Kuin leski emintimä, joka syöpi
Ikänsä poikapuolen perinnöitä!"
Yrjö Jylhän käännös Kesäyön unelma (1955) alkaa:
"Pian, armain Hippolyta, jo joutuu
häähetkemme : vain neljä onnen päivää
on uuteen kuuhun. Mut niin vitkaan kuluu
kuu vanha, pyyteitäni viivyttäen
kuin äitipuoli, joka leskenvuosin
syö kauan perintöjä nuoren miehen!"
Lauri Siparin Kesäyön uni -käännös (1989):
"Kaunis Hippolyta,
häämme lähestyvät nopeasti;
enää…
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tämä asia on saattanut askarruttaa muutamaa muutakin asiakasta.
Jonoissa ei päästetä etuilemaan ketään. Käytäntö on täysin ehdoton. Joskus, onneksi äärimmäisen harvoin, sattuu kuitenkin ikäviä tapahtumia, joiden seurauksena yhden asiakkaan järjestystä jonossa saatetaan muuttaa.
Tapauksessa on saattanut käynyt näin:
Asiakas on saanut saapumisilmoituksen, ja tulee noutamaan kirjaa. Jostain tietoteknisestä tai inhimillisestä erehdyksestä johtuen, kirja ei kuitenkaan ole saapunut noutokirjastoon, vaikka ilmoitus asiakkaalle onkin lähtenyt.
Tällaisessa tapauksessa asiakkaalle tehdään luonnollisesti uusi varaus. Oikeudenmukaisuuden nimissä asiakas nostetaan samalla omalle paikalleen, jonon ensimmäiseksi. Muuten hän…
Voit hakea kotiäitiydestä tehtyjä tutkimuksia Lindasta, korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta. Valitse hakukriteeriksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi kotiäidit. Tuloksena on 60 teosviitettä. Kun tarkastelet teoksista saatavia koko viitteitä, voit löytää muita sopivia asiasanoja hakua varten (esim. äitiys, kotityö, naisen asema, perhe-elämä). Lisäksi voit hakea aiheesta lehtiartikkeleita esim. Artosta tai Aleksista. Artosta asiasanahaku kotiäidit antaa 31 viitettä ja Aleksi 67 viitettä.
Yliopistokirjastojen materiaalia saa tilattua kaukolainaksi omaan kotikirjastoon.
Suomalaisen kirjastolaitoksen historiasta löytyy tietoa sekä yleisistä että tieteellisistä kirjastoista, liitän vastaukseen linkin Helmet-tietokannan (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) hakutuloksiin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kirjastot+historia+suomi&m=1&l… (tarkemmat tiedot nimekeriviä klikkaamalla)
Helsingin yliopiston Helka -tietokannasta kannattaa tehdä haku esim. asiasanoilla kirjastot historia Suomi, tietokannan osoite on http://helka.csc.fi/ .
Molemmat em. tietokannat ovat verkossa vapaasti käytettävissä, eli voit itsekin tehdä niissä hakuja erilaisilla hakuehdoilla, jos haluat. Hauissa esiintulleista nimekkeistä suosittelisin erityisesti Ilkka Mäkisen teosta "Nödvändighet af lainakirjasto": modernin…
Porvoon taloustoimistosta lähettivät minun sähköpostiini suoraan tilastot pdf-muodossa, jotka välitin suoraan asiakkaan omaan sähköpostiin.
Tilastot ovat myös paperimuodossa haettavissa Porvoon pääkirjastosta asiakkaan nimellä, jos lähetys ei onnistunut.
Kyllä vain, PIKI-verkkokirjastossamme osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Verkkokirjaston käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen käydessäsi kirjastossa. Puhelimitse tai sähköpostilla tunnuslukua ei voida antaa. Tunnusluvun avulla voit paitsi uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetissä myös käyttää kirjaston lainausautomaatteja ja tietokoneita.
Lainat voi uusia verkkokirjastossa korkeintaan 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia. Jos viidennen uusinnan jälkeen haluaa vielä jatkaa laina-aikaa, kirjat on käytävä näyttämässä kirjastossa.
Ainakin näistä Suuren käsityölehden numeroista löytyy:
- 2009: nro 9,
- 2008: nro 10
- 2005, nro 2
Lehtiä löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Hei,
teos: Koristekaivo, on tällä hetkellä lainattavissa Tampereen pääkirjastossa ja myös Kangasalan ja Sastamalan pääkirjastoissa. Ylöjärven kirjastossa sitä ei ole, mutta sen voi tilata tänne seutuvarauksena em. kirjastoista. Seutuvaraus maksaa 2 €.
ýstävällisin terveisin
Mirja Halsinaho
Ylöjärven pääkirjasto
p. 040-133 1431
e-mail: kirjasto@ylojarvi.fi
Maria Jotunista löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista, joissa
käsitellään sekä hänen elämäänsä että teoksiaan: Suomen kirjallisuus 5: Joel Lehtosesta Antti Hyryyn / toim. Annamari Sarajas, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja /toim. Maria-Liisa Nevala,
Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset 3: Nuori tasavalta 1920-1945.
Lisäksi on useita kirjoja, joissa käsitellään Jotunin kirjoittamia
teoksia. Lähimmässä kirjastossasi on varmaan joitain niistä. Myös artikkelitietokannoista (Kati) löytyy paljon Jotunista ja hänen tuotannostaan kertovia aikakauslehtiartikkeleita. Artikkelitietokantaa voi käyttää kirjastossa.
Omatoimikirjastotkaan eivät ole käytettävissä sulkuaikana. Voit katsoa täältä Vanamo-kirjastojen kotisivuilta sulkuajan vaikutukset kirjastoasiointiin: https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/kirjastot-suljetaan .
Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta, joka löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan.
Mikäli etsimäsi henkilöt ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja kaikki sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Kirjallisuutta:
Siirtokarjalaisten tie. I-IV. Turku : Nyky-Karjala, 1970.
Siirtokarjalaisten tie: osoitehakemisto Turku : Nyky-Karjala, 1971.
Kansallisarkiston verkkopalveluihin kuuluu Karjala-tietokanta, johon on tallennettu luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjoista koottuja henkilötietoja 1600-luvulta alkaen. Nimi- ja asuinpaikkatietojen lisäksi voi etsiä…
