Hei!
Tässä muutama nettilinkki:
-http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml =Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html (Mm. kaikki Kurvisen teokset löytyvät täältä)
Tietoa voit etsiä myös kirjastosta esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-2
Suomalaisia nykykertojia
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Kirjastolehti 11/1994
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanalla 'tanssiterapia' seuraavat teokset:
Jalka potkee, mieli notkee: liikunta mielenterveyden tulkena (SMS-tuotanto, 1995),
Esitttävän taiteen psykologia (Puijo, 1997) sekä
Wilson, Glenn, Mieli ja taide (Mielenterveyden keskusliitto, 2000).
Teoksissa, jotka käsittelevät musiikki-, luovuus-, draaama- tai taideterapiaa saattaa olla mainintoja myös tanssiterapiasta.
Aineiston saatavuustiedot voit tarkistaa esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteesta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1083748127 tai tiedustelemalla kirjastosta.
Kaikkia 70-luvulla julkaistuja levyjä ei valitettavasti voi etsiä asiasanoilla. Vuodesta 1993 lähtien on äänitteet luetteloitu Plussa-tietokantaan asiasanoituksella ja kappaletiedoilla varustettuna, mutta sitä vanhemmat äänitteet löytyvät yleensä vain hakemalla joko äänitteen nimellä tai tekijän/esittäjän nimellä.
Jos yhtään muistat, kuka on levyn tekijä tai esittäjä tai muistat jotain levyn nimestä, voit vähäisilläkin tiedoilla etsiä levyä Plussa-tietokannasta tai kysyä uudestaan etätietopalvelusta tai suoraan kirjastosta. Voit myös soittaa Vantaan pääkirjaston musiikkiosastolle, jossa on laajat suomalaisen musiikin vinyylilevykokoelmat ja tiedustella levyä sieltä. Puhelinnumero Tikkurilan musiikkiosastolle on 09-83923583. Voit yrittää…
Laulu Puumanni Afrikassa (nuotit ja sanat) löytyy kokoelmasta Pupuhaukka : Teekkarilaulun koskessa. Voit tehdä siihen varauksen Lastu-verkkokirjastossa https://lastu.finna.fi/Record/lastu.303406
Espoon kirjastoissa voit kopioida ilmaiseksi 20 sivua. Paperikopion ottaminen paperisesta asiakirjasto sujuu siis ilmaiseksi myös omatoimiaikaan. Monitoimilaitteissa parhaiten Helppo kopiointi -toiminnolla. Jos laite on pimeänä, paina puolikuun näköistä nappia laitteen näppäimistöllä.
Tulostaminen tai muistitukulla olevien tiedostojen kopiointi paperille sujuu myös omatoimiaikaan Princh -järjestelmän kautta. Omatoimiaikana Maksa tiskillä -vaihtoehto ei ole käytössä.
Monitoimilaitteiden käyttöön saat opastusta kaikissa kirjastoissa henkilökunnan ollessa paikalla.
Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa ”Katarina kaunis leski” (1950) on musiikkina kansanlaulu ”Kehrää kehrää tyttösein / Kehruuvalssi”, jota Eeva-Kaarina Volanen hyräilee ja Jorma Nortimo laulaa. Lisäksi elokuvassa soi kaksi Heikki Aaltoilan elokuvaa varten säveltämää ”Salonkitanssia”, joista toinen esitetään cembalolla ja toinen jousiyhtyeellä.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Katarina kaunis leski -elokuvan kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122604
Kyseessä on kappale Meidän talon porukka, jonka on säveltänyt Veikko Samuli (nimimerkillä Eno-Samuli) ja sanoittanut Jorma Toiviainen. Se on julkaistu Atsipoppaa-levyllä vuonna 1983.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa".
Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.
Helsingissä ei ole kirjailija- tai kirjallisuusmuseota. Eri puolilla Suomea on yhteen kirjailijaan liittyviä museoita, lähin niistä taitaa olla Järvenpään Ahola, jossa kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofelt asuivat:
http://www.jarvenpaa.fi/nahtavyydet/nayta.tmpl?id=14;sivu_id=228
Suomen museoiden yhteiseltä sivustolta löytyy luettelo kirjailijoiden museoista:
http://www.museot.fi/kirjailijamuseot
Ehkä Helsingin kirjastojen kirjailijoitakin käsittelevistä näyttelyistä olisi apua:
Kansalliskirjaston näyttelytiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kulttuuritoiminta/nayttelyt.html
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston näyttelyistä kannattaa kysyä täältä:
http://www.finlit.fi/palvelut/…
Suomessa ilmestyvien ilmaisjakelulehtien yhteystiedot löytyvät ainakin teoksesta Ilmoitushinnat 2002 : printtimedian perushakemisto. Teosta julkaisee Levikintarkastus Oy.
Kirja on luokassa 07.1 mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa teos on toisen kerroksen lehtisalissa lehtihyllyjen yhteydessä. Teosta voi lukea ja kopioida täällä, lainattavaa kappaletta meillä ei ole. Ilmaisjakelulehtien tiedot löytyvät sivuilta 83-107.
Lapin maakuntakirjastossa on tästä aiheesta mm.:
Makasiini-lehti 1985 no.5, s.88-92 (sisältää katsauksen ja arvion erilaisista kesämökille sopivista lämmittimistä).
Tekniikan maailma 1981 no.18, s.114-116 (esittelee avotakkoja)
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta asiasanoilla takat ja lämmityslaitteet.
Esim. Kodin tulisijat
Voit myös katsoa seuraavia internet-osoitteita:
www.asuntotieto.com/mokki/menetelmat/kesamokin_sahkoistys.html
www.biowatti.fi/fi/dat_pelletti_kayttokohteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät useita vastauksia kysymykseesi. Arkiston osoite on http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ Hakusanoiksi esim. kirjastonhoitajat, koulutus. Koulutusta annetaan ainakin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Åbo Akademissa. Lisätietoja pätevyysvaatimuksista ja koulutuksesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi ja http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Opinnäytetöitä aiheesta on tehty paljonkin, alla tietoa:
- Kohti parempaa vuorovaikutusta : pienryhmätoiminta Raision kaupungin varhaiskasvatuksessa / Satu Lausmaa. (pro gradu –työ, 2014)
- Pienryhmäpedagogiikka ja omahoitajuus/vastuuaikuinen : tutkimuskohteena Allinpuiston päiväkoti / Eveliina Pennanen. (AMK-opinnäytetyö, 2014)
- Päiväkodin pienryhmätoiminta ja lasten osallisuus / Kaisa-Sisko Kangas. (pro gradu –työ, 2013, eleltroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201305041555
- Pienryhmätoiminta päiväkodin lapsiryhmätoiminnan järjestämisen keinona / Elina Savolainen. (pro gradu –työ, 2013, elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201305111593
- Lasten toiminta ja osallistuminen päiväkodin pienryhmätoimintaan…
Alla joitakin uusimpia opinnäytetöitä tai muita teoksia kysymistäsi aiheista. Voit jatkaa halutessasi hakemista Finna-palvelun kautta. Toimivia hakusanoja ovat ainakin kehitysvammaiset seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapset seksuaalinen hyväksikäyttö. Hakua voi myös monin tavoin rajata: https://www.finna.fi/
Kehitysvammaisten kokemus heidän seksuaalisuudestaan ja sen toteuttamisesta : kirjallisuuskatsaus / Rautio Julia, Silen Niina, Metropolia ammattikorkeakoulu , AMK-opinnäytetyö, 2017
- Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä / Kiuru Hanna, Stromberg-Jakka Minna, 2017
- Uskalla olla, uskalla puhua : vammainen nainen ja väkivalta / Piispa Minna, 2013
- VAIETTU TODELLISUUS : Kehitysvammaisten…
Olisiko kyseessä Erakkoampiainen. "Erakkoampiaiset ovat yksittäin pesiviä ampiaisia. Ne muistuttavat rakenteeltaan muita ampiaisia: siivet ovat levossa laskostettuina pitkittäin takaruumiin päälle ja etuselkä yltää olkakyhmyihin. Keskinilkassa on yksi kannus. Suomessa esiintyvät lajit ovat väritykseltään keltamustia." Linkki Lajit.fi
Wikipedia kertoo hieman laajemmin:"Toisin kuin yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset elävät nimensä mukaisesti yksin[2]. Naaras rakentaa jälkeläisilleen pesän puun koloon, kasvin varteen tai maahan, minkä jälkeen se saalistaa muiden hyönteisten toukkia jälkeläistensä ravinnoksi pesäänsä. Lopulta naaras sulkee pesän suuaukon, jolloin erakkoampiaisen toukat jäävät pesän suojiin syömään niille…
En löytänyt tietoa sanasta "karjalanluuta" kirjastosta löytyvistä yleisistä sana- ja murrekirjoista.Eli vaikuttaisi siltä, että sana ei ole ollut laajalti käytössä.Voitte tiedustella asiasta myös Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
