Seuraavalta sivulta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
Valokuvaa en löytänyt netistä, mutta kysele lähimmästä kirjastosta löytyisikö kuvaa esimerkiksi hakuteoksista.
Kysymäsi kirja on saatavana useasta Espoon ja Helsingin kirjastosta. Tällä hetkellä se on hyllyssä Malmin ja Koivukylän kirjastoissa.
Kätevimmin saat kirjan jättämällä tilauksen lähimpään kirjastoon. Varaus maksaa noudettaessa 50snt.
Kirjojen saatavuustiedot saat kätevästi osoitteesta http://www.helmet.fi
Jos sinulla on tunnusluku, voit syöttää varauksen suoraan koneelle em. osoitteessa. Tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta esittämällä lainauskortin ja henkilötodistuksen.
Kyseessä on varmaan alla oleva Nuku hyvin -kirja. Siinä pikkukanit Miia, Piia ja Tiia tekevät iltapuuhia ja valmistautuvat nukkumaan. Kirjan sisältä löytyy kuva, jossa äitipupu istuu keinutuolissa ulkona terassilla ja pikkupuput istuvat terassin reunalla. Kannessa kolme pupua nukkuu vierekkäin sängyssä.
Lisa McCue: Nuku hyvin
Liisa Karakorven kirjoittamassa ja Pia Lindbergin kuvittamassa Lentävässä Lallerossa haaveillaan lentävästä koirasta. Se on ilmestynyt Lasten kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986. Kirja on mahdollista tilata kaukolainana kirjastoon. Selina Youngin vuonna 2007 ilmestynyt lastenkirja Iso Koira ja Pikku Koira lentämässä kertoo lentokoneella lentävistä koirista, ja se on saatavilla Kirkkonummen kirjastosta.
Englanniksi kirjoja lentävistä koirista ja susista löytyy enemmänkin. Esimerkiksi Courtney Paigen Legend of the winged wolf: Winged wolf series on ilmestynyt vuonna 2013, mutta sitä ei ole suomennettu. Monissa englanninkielisissä lastenkirjoissa seikkailee lentäviä koiria (esimerkiksi Dave Overtonin…
Tähän kysymykseen voi vastata vain paikallinen kustantaja, jolla on tieto kirjan painosmääristä. Mannerheimin muistelmien ukrainalainen kustantaja on Astrolabe Publishing (https://astrolabium.com.ua/en/).Olen lähestynyt kustantajaa sähköpostitse, mutta valitettavasti en ole saanut vastausta esittämiisi kysymyksiin. Mikäli haluat itse yrittää tiedustella asiaa, kustantajan yhteystiedot löydät täältä: https://astrolabium.com.ua/en/contacts/
Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta löytyy tietoa suosituimmista nimistä. Etunimitilasto on ladattavissa vuodelta 2023.
Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Miehet, vain ensimmäiset etunimet: Jouko sijalla 54.
Pääkapunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi en valitettavasti löytänyt mitään juuri kulmahiomakoneisiin ja niiden historiaan liittyvää kirjallisuutta.
Hain sitten yleisemmin aineistoa liittyen metalli-alan historiaan ja löysin seuraavan julkaisun:
Ruukin avain : 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta / Niklas Herlin.
[Helsinki] : Teknologiateollisuus, 2003 .
Yritin etsiä tietoa myös Googlella sekä lehtiartikkelitietokanta Aleksista, mutta tuloksetta.
Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsee kylläkin Tekniikan museo, josta kannattaisi vielä kysyä. Museon yhteystiedot ovat:
Viikintie 1
Toimisto: (09) 7288 440
avoinna: 1.8.2006 - 31.5.2007 keskiviikko - sunnuntai kello 12 - 16.
Kyseessä lienee Nöyrin palvelijanne (Stupeur et tremblements), joka perustuu Amélie Nothombin samannimiseen kirjaan. Elokuva on valmistunut vuonna 2003, ja se on ranskalais-japanilaista tuotantoa.
Elokuva löytyy dvd-tallenteena monista kirjastoista, myös Helmet-alueella: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1706794%7CSn%C3%B6yrin+pa….
Lisätietoa tarjoaa esim. Internet Movie Database, http://finnish.imdb.com/title/tt0318725/.
Tämä saksankielinen Jerry Cotton vuodelta 1954 vaikuttaa olevan hyvin harvinainen. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole. Ainoa löytämämme kappale on Saksan kansalliskirjastossa. Tietokantamme kautta ei käynyt ilmi, lainataanko sitä, mutta jos haluat yrittää kaukolainausta, kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi.
Leena Erkkilän kirjoittama ja Maria Munsterhjelmin kuvittama satukokoelma Kukkutimurusia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kirjasta on otettu useita uusintapainoksia, viimeinen vuonna 2009. Valitettavasti siitäkin on jo niin kauan, ettei kirjaa saa enää kirjakaupoista.
Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat varsin käteviä tähän tarkoitukseen. Monilla nettiantikvariaateilla on "puutelista", johon voi ilmoittaa etsivänsä tiettyä teosta.
https://finna.fi
Voisitte lähestyä aihetta käsitteen määrittelyllä. Selvittäkää, mitä tieteellinen tieto on. Ilkka Niiniluoto on pohtinut tiedon käsitettä, ja häneltä on ilmestynyt muun muassa kirja Johdatus tieteenfilosofiaan : käsitteen- ja teorianmuodostus.
Aiheeseen liittyvää materiaalia voitte hakea kirjastonne tietokannasta asiasanoilla. Asisasanat tieteellinen ajattelu, tieteellinen tieto, tieteellinen julkaisutoiminta ja tieteellinen kirjoittaminen ovat aiheeseenne sopivia. Muitakin termejä voitte miettiä, erityisesti jos haluatte keskittyä johonkin tieteenalaan.
Yleisesitys tieteellisestä tiedosta ja tutkimusprosessista löytyy kirjasta Tiedon tie : johdatusta informaatiotutkimukseen.
Ozzysta on useampikin teos, joista Sue Crawfordin kirjoittama on suomennettu:
Crawford, Sue: Ozzy. Suom. Reija Tanninen (alkuteos Ozzy - unauthorized). Johnny Kniga 2003
Shawn, Harry: Ozzy ”talking”: Ozzy Osbourne in his own words. London 2002
Conte, Robert V.: Black Sabbath : the Ozzy Osbourne years. New York 2000
Osbournes: Officially Osbourne: opening the doors tho the land of Oz. London 2002
Kirjojen saatavuuden näet HelMet aineistohaulla: http://www.helmet.fi
Ainakin Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista löytyy lainattava kappale. Voit tehdä kaukolainapyynnön jossakin toimipisteessämme saadaksesi CD:n. Meillä tuota ei valitettavasti Vaasan kaupunginkirjastossa ole - voit toki myös tehdä hankintaehdotuksen webbilomakkeella:
http://www1.vaasa.fi/lomakkeet/kirjasto/hankintaehdotus.asp.Nopein tapa saada aineisto on kuitenkin tuo kaukolainapyynnön teko.
Keuruulla on ainakin vuonna 1701 ollut Lahomäki-niminen talo. (Lähde: Aksel Waren, Keuruun pitäjän historia, 1890). Talossa on asunut tuona vuonna 8 tilallista ja 4 tilatonta asujaa, joten kovin suuri talo se ei ole ollut. Lahomäki-nimistä kartanoa ei ainakaan Suomen maatilat ja Suuri maatilakirja –kirjasarjojen mukaan ole ollut.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tähän lauluun nuottia. Kaikki kotimaiset laulut ja kappaleet eivät välttämättä koskaan tule nuottijulkaisuihin painetuiksi, ja on mahdollista, että tällekin laululle on käynyt niin.
Balettimusiikin historia on pitkälti rinnakkainen baletin koreografian kanssa. Sen historiasta emme onnistuneet löytämään suomenkielisiä lähteitä. Englanniksi on ilmestynyt kirja Ballet music : An introduction / by Humphrey Searle. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 1958, uusittu painos on vuodelta 1973. Tässä muutama nettilähde englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ballet_(music)
http://www.classicfm.com/discover-music/periods-genres/ballet/ballet-music-where-start/
Osoitetietoja voi etsiä Helsingin vanhoista puhelinluetteloista. Niitä säilytetään Pasilan kirjaston yhteydessä olevassa Helmet-kirjavarastossa. Aineisto on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Puhelinluetteloita säilytetään myös Helsingin kaupunginarkistossa. Kaupunginarkistossa on käytettävissä myös Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, mutta se kattaa ainoastaan vuodet 1907-1973.
Kaupunginarkiston aineistoesittelyt
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/aineistoesittelyt/
Asiaa voi myös yrittää selvittää ottamalla…
