Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään. Alkuperäisestä sanoituksesta on jäljellä hieman muunneltuna säe: ”Juokse sä humma, kun taivas on niin tumma, ja kotia on pitkänlainen matka.” Myös Pekka Nissilän mukaan Rautavaara ”keräsi ja muokkasi kansanperinnetekstiä pitkään”.
Nuotissa ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” on laulu ”Elon polun taittaja”, joka alkaa: ”Juokse sinä humma, kun taival on niin tumma ja varjot ne vierellä kulkee”. Laulun kertosäkeessä…
Agatha Christien "Ten little niggers " -teoksen palkitsemisesta ei ole löytynyt tietoa. Mystery Writers of America antoivat Christielle Grand Master Awardin vuonna 1955. Myös Svenska Deckarakademi on huomioinut hänet Grand Master -diplomilla 1972.
Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahekemisto 1901-1982 kertoo, että hakemanne Iivari Kainulaisen kappale on nimeltään "Hammaslääkärillä" ja se on levytetty vuonna 1910 Gramophone-levymerkille. Levy on Helsingin Yliopiston kirjaston Musiikkikirjaston kokoelmissa, sieltä ei kuitenkaan lainata levyjä. Nuottia tai sanoja erikseen ei löytynyt. Helsingin Yliopiston kirjastossa voi kuunnella äänitteitä näinhän sanat voisi poimia ääniteeltä. Tämä asia pitää kuitenkin varmistaa Helsingin Yliopiston kirjastosta:
Musiikkikirjasto
Musiikkikirjastossa on neljä lukupaikkaa, kahdet musiikinkuuntelulaitteet ja kaksi työasemaa.
Päivystys, puh. (09) 191 21611
Syyskuun ajan ma, ke, pe 12-16
1.10.2001 lähtien ma-pe 12-17
Tässä on VIOLA-…
Olisikohan kyseessä Sakari Topeliuksen satu Tähtisilmä? Siinä lapinmies vaimoineen ja lapsineen ajaa jouluyönä porolla tunturissa,sudet ahdistavat heitä, poro pillastuu ja lapsi tippuu pulkan kyydistä ja jää yksin tunturiin.Eräs mies löytää lapsen ja vie kotiinsa perheensä luo. Mies ja hänen vaimonsa kasvattavat lapsen omanaan. Lapsi kastetaan Elisabetiksi, mutta koska sen silmät loistavat kuin tähdet tyttöä kutsutaan Tähtisilmäksi. Vartuttuaan hieman lapsi tuntuu näkevän asioita joita muut eivät näe, ja kasvatusäiti alkaa epäillä lasta noidaksi. Kerran, kun hänen miehensä on poissa, vaimo antaa tytön häijylle naapurin naiselle, joka vie lapsen pakkasyönä tunturiin ja jättää sinne. Kun kasvatusisä palaa kotiin ja kuulee mitä on tapahtunut…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Richard Linklaterin vuoden 1995 elokuva Before sunrise ja sen DVD-julkaisu löytyvät tietokannoista suomenkielisellä nimellä Rakkautta ennen aamua. Se on saatavilla useista kirjastoista eri puolilta maata. Myös Uudenmaan maakuntakirjastossa Porvoossa sitä on (http://porsse.porvoo.fi/Porsse?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=13789612…). Kaukolainatilausta tehtäessä ei tarvitse tietää, missä kirjastoissa pyydettyä aineistoa on - sen voi jättää oman kirjastonsa kaukopalvelun huoleksi.
http://www.elonet.fi/title/ek3iox/
http://www.imdb.com/title/tt0112471/?ref_=fn_al_tt_1
Sic on lyhenne latinankielisestä ilmauksesta sic erat scriptum, joka tarkoittaa “näin se oli kirjoitettu”. Lyhennettä käytetään osoittamaan, että vaikka jokin ilmaus tai sana saattaa vaikuttaa epätavalliselta tai virheelliseltä, se on itse asiassa kirjoitettu juuri niin tarkoituksella.Lisätietoa ja lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sic
Kallion alueen Eläintarhan huviloita oli yhteensä 15. Niistä löytyy tietoa Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin kirjasta Helsingin vanhoja kortteleita 2: Herrasväen ja työläisten kaupunki. 1983. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös tietoa, kun haet hakusanoilla "huvilat ja helsinki".
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Molemmat mainitut kirjat löytyvät Piki-kirjastoista.
Töölön surbrunn oli terveyskylpylä. Löydät tietoa esim. hakemalla Googlesta "surbrunn töölö".
Hei
Mikäli et ole käyttänyt kirjastokorttia Helmet-kirjastoissa moneen vuoteen, ei korttisi todennäköisesti ole voimassa. Saat uuden kirjastokortin ja siihen tunnusluvun, kun käyt lähimmässä kirjastossa. Ota mukaasi kuvalla ja henkilötunnuksella varustettu henkilöllisyystodistus, jotta tietosi saadaan ajantasalle kirjastojärjestelmässämme.
Japanin kielessä käytetään runsaasti ilmaisuja, jotka määrittelevät puhujan ja kuulijan välisiä kunnioitus- ja kohteliaisuussuhteita, ja näistä jälkiliite -san on varmasti yksi yleisimmistä. Wikipedia kertoo, että jälkiliite -san voidaan lisätä lähes aina henkilön nimeen tai titteliin häntä puhuteltaessa.
Ylen artikkeli Hauska tutustua - Hajimemashite kertoo, että suomen kielen vastine jälkiliitteelle -san voisi olla esimerkiksi herra, rouva, tai neiti kun halutaan puhuteltaessa ilmaista kunnioitusta.
Päätettä -san ei käytetä oman eikä omien perheenjäsenten nimien perässä.
Sinulle nopein ja kätevin tapa löytää mainitsemiesi artistien tuotantoa on etsiä sitä pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta Plussasta,
löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Pääset tietokantaan myös
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivun kautta. Jos haluamasi aineisto löytyy ja se ei ole lainassa, voit soittaa kyseiseen kirjastoon ja varata aineiston joko sinne tai pyytää lähettämään lähikirjastoosi.
Seuraavassa uusimmat pääkaupunkiseudulta löytyvät mainitsemiltasi bändeiltä /artisteilta:
Filter: Title of record; Sneaker Pimps: Splinter; DJ Krush: Milight; Incubus: Make yourself.
Rauha Kilven kirjoittama runo "Pikku Pekan hammassärky" löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi - Rauhamaa). Kirja on varastokappalle, ja se on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Kysymääsi rakennustekniikan sanakirjaa suomi-hollanti ei löydy. Turun kaupunginkirjastosta löytyy kirjamuotoisena vain sähkötekniikan alan sanastoja eli Suomen Standardisoimisliiton julkaisema moniosainen Sähköteknillinen sanasto, jossa on myös hollanninkielisiä termejä. Nämä sanastot eivät ole lainattavissa.
Internetin kautta voi käyttää EU:n virallista termitietopankkia ja -sanakirjaa Iate:a http://iate.europa.eu . Se on monikielinen termipankki, josta valitsemalla lähtökieleksi (source language) Finnish ja kohdekieleksi (target language) Dutch, saat haluamasi termin hollanniksi.
(Päiv. 22.10.2007)
Yleisteoksiksi ruotsin opiskeluun ja kertailuun voisivat sopia esimerkiksi Lahti&Miettinen: Ruotsin keskeinen kielioppi (Otava, uusin painos 1998) ja Miettinen&Murto: Ruotsin keskeinen sanasto (WSOY, uusin painos 2002). Aikuisille suunnattuja oppikirjasarjoja on myös useampia, esimerkiksi Hakkarainen: Hålligång (Otava, uusin painos 2012) ja kielioppikirjana Fiilin: Fullträff (Finn Lectura, uudistettu painos 2011), jota itse aikoinani luin yliopiston ruotsin opinnoissa. Katsaus yliopistojen verkkosivuille osoitti, että ns. virkamiesruotsin opetuksessa käytetään nykyisin paljon verkkomateriaaleja. Lisäksi opetuksessa käytetään omia monisteita, mutta myös lukion kirjoja. Verkkomateriaaleja ruotsin kielen opiskeluun on koottu…
Tiedustelemaanne teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista neljää eri painosta. Eri painosten tietoihin pääsette seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Ik%C3%A4%C3%A4ntyneen+r&sea…
Immi Hellénin runossa Paimenpoika on säkeistö:
Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkoni katto on korkea,
ja ystävä yksi on seurana,
joka muistavi paimenpoikaa.
Kokonaisuudessaan (neljä säkeistöä) se on esimerkiksi Immi Hellénin kokoelmissa
Lapsuuden lauluja ja Punaposki, Kultasuu, jotka löytyvät mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelmista.
Suomen Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän Internet-version löydät osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ , Ruotsin kirjastojen luokitusjärjestelmän suppea versio löytyy sivuilta http://susning.nu/SAB-systemet (http://www.molndal.se/bibl/sab_expl.htm )
Tarkempaa vertailua varten voit etsiä luokitusjärjestelmät kirjamuotoisina Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Oulasta osoitteessa http://finna.fi (Klassifikationssystem för svenska bibliotek ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä)
Voisiko kuitenkin olla kyseessä Olavi Virran säveltämä ja laulama tämänniminen laulu? Sanoittaja on Lauri Jauhiainen ja levytysvuosi 1954. Se löytyy Olavi Virran CD:ltä Kootut levyt Osa 14. Eino Virtanen toimi tässä levytyksessä Virtaa säestävän orkesterin jäsenenä ja sovitti esityksen.
Viola-tietokannassa on lisäksi Eino Virtasen orkesterin säestämä Timo Jämsenin vuonna 1961 äänittämä kappale "Miksi tämän teit", joka on Sauvo Puhtilan eli Saukin käännös Dorian Burtonin sävelmästä What you've done to me. Tämä esitys on julkaistu mm. Timo Jämsenin kokoelma-CD:llä Yyterin twist (1998).
Käännöksestä ei ole olemassa julkaistua nuottia, kuten ei myöskään tuosta Olavi Virran sävellyksestä. Pop jazz arkistossa on kuitenkin Eino Virtasen…
Eipä juuri löytynyt. Lauri Viidan Kotitaival-runo on käännetty englanniksi ja sävelletty. Nuotti, Betonimylläri = Concrete man : lauluja Lauri Viidan runoihin = Songs to poems by Lauri Viita ; English versions by Aina Swan Cutler and Robert Shure (1993), löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/
Ezra Poundin runon De Aegypto alkukieli lienee englanti. Se löytyy luettunakin esim. täältä:
http://wn.com/De_Aegypto_by_Ezra_Pound
Muista käännöksistä ei löytynyt tietoa. Runojen käännöksiä on etsitty alla olevista käännöstietojen tietokannoista:
http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://portal.unesco.org/culture/en/ev.php-URL_ID=7810&URL_DO=DO_TOPIC&…
