En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/…
Hei!
Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmia Eepos-verkkopalvelusta tästä osoitteesta: https://eepos.finna.fi/
Eepos-kirjastokimppaan kuuluvat Seinäjoen lisäksi kaikki muutkin Etelä-Pohjanmaan kirjastot ja myös Kaskisten kirjasto. Voit kaikkien näiden kirjastojen kokoelmia selata tuolla verkkokirjastossa. Täältä näet kaikki kimpassa mukana olevat kirjastot: https://eepos.finna.fi/Content/about
Hakutulokset voi rajata näyttämään vain tietyn kirjaston kokoelmat. Rajaa hakua -toiminta löytyy sivun oikealta puolelta.
Blu-ray/dvd-soitinta ei näy olevan lainattavissa Helmet-kirjastoista eikä Varaamo.hel.fi-palvelun kautta. Kirjaston koneillakaan ei valitettavasti pysty näillä formaateilla katsomaan elokuvia.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Kirjat jotka käsittelevät muotia ja muodin historiaa ovat hyllyssä luokassa 90.21 ja pääkirjastossa sijoitettu koonsa mukaan joko normaalikokoisiin tai isokokoisiin kirjoihin. Materiaalia lainataan paljon. Vastaushetkellä hyllystä löytyi esim. muutama laajempi katsaus 1900-luvun muotiin sekä yksittäisten vuosikymmenten kuten 1920-,1930- ja 1940-luvun muotia.
Kirjastossa on myös paljon käsityölehtiä ja esim. Suuri Käsityölehti on joskus sisältänyt kaavoja ja työohjeita vanhaintanssipukuihin.
Yhdistämällä asiasanat muoti ja historia voit tarkistaa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta (http://borzoi.kirja.turku.fi:8001/Intro?formid=form.html), mitä aiheesta löytyy. Haun tuloksena ovat mm. seuraavat kirjat: Nunn, Joan: Fashion in…
Elokuvan sijaintitietoa ei näy siksi, että kyseistä videokasettia ei ole enää missään kirjastossa. Etsimääsi elokuvaa on ollut Sellon kirjastossa yksi kappale videokasettina, mutta se on sieltä poistettu. Mahdollisesti käytössä kulumisen takia, kuten usein on videokasettien laita. Helmetissä kyseisen videokasetin tiedot näkyvät vielä vuoden loppuun asti, jolloin kaikkien poistettujen teosten tiedot poistetaan rekisteristä samalla kertaa.
Itävaltalaisen Johannes Mario Simmelin teosta "Bitte lasst die Blumen leben" vuodelta 1983 ei ole käännetty englanniksi. Teos on suomennettu nimellä "Eilistä ei ole" vuonna 1985.
https://www.worldcat.org/
http://search.obvsg.at/primo_library/libweb/action/search.do?menuitem=0…
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Johannes_Mario_Simmel
Maani on yksi runoista Riitta Nelimarkan ja Leena Krohnin yhteistyönä syntyneessä kirjassa Galleria (WSOY, 1982): kuvituksena on valokuvia tekstiileiksi kudotuista Nelimarkan kuvista ja kirjan nimiösivulla "lauluiksi" kutsutut runot ovat Krohnin käsialaa.
Galleria | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Pohjois-Savon alueen vanhemmista lehdistä on mikrofilmit Kuopion pääkirjaston varastossa seuraavasti (2024):Savon Sanomat vuoteen 2022 astiIisalmen Sanomat vuoteen 2004Warkauden Lehti vuoteen 2008Mikrofilmejä pääsee lukemaan varaamalla haluamansa mikrofilmin verkkokirjastosta kuopio.finna.fi ja ajan mikrofilmin lukulaitteelle pääkirjaston aikuistenosaston asiakaspalvelusta, puh. 017 182 318.
Toni Edelmannin sävellys "Miten ja miksi" löytyy nuottikokoelmasta Teatterilauluja. Nuottia löytyy useasta Keski-kirjastosta, mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Voit tarkistaa saatavuuden ja halutessasi tehdä varauksen verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.170752?sid=5261384239.
Kätevimmin kirjastossamme olevat mikrofilmit löytää Internetsivuiltamme osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.html
Tuolla sivulla on muutakin hyödyllistä tietoa sukututkijalle sekä alla olevat linkit mikrofilmiluetteloihin:
Mikrofilmit - ja kortit kirkonkirjoista paikkakunnittain
Voudintilejä Satakunnan alueelta
Suomen Sukututkimusseuran historiakirjajäljennösten mikrofilmit paikkakunnittain.
PIKI-verkkokirjastosta (Internetissä www.tampere.fi/kirjasto/piki/ ) on vähän hankala hakea mikrofilmejä, sillä aineistovalikosta puuttuu mikrofilmi-vaihtoehto. Asiasanalla kirkonkirjat ne kyllä löytää, mutta mukaan tulee muutakin aineistoa ja hakutulokseksi saa yli 700 löytynyttä teosta. Kannattaa rajata hakua toisella…
Ilmeisesti ei ole. Tätä Yeatsin runoa ei löydy Lahden kaupunginkirjasto käännösrunouden runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Tietokannasta löytyy kyllä paljon muita Yeatsin runoja.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kun vaihdat HelMetin omien tietojen varaussivulta noutopaikkaa pudotusvalikosta, täytyy muistaa painaa vielä nappia ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”. Vasta sen jälkeen noutopaikan siirto rekisteröityy. Jo matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi enää muuttaa.
Infraryl 2006 sisältyy RT-kortistoon, niin kuin kysymyksessäsi mainitsit.
RT-kortisto on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla kaikissa kirjaston toimipisteissä. Paperimuodossa sitä ei HelMet-kirjastoissa ole saatavana.
Topeliuksen säe on "kolmiseikkailuisesta sadusta" Prinsessa Ruusunen, keskeltä Valottaren viimeistä repliikkiä ensimmäisen seikkailun lopussa:
"Ah, mun sielun' aavisti! / Kohtalo nyt kova vainoo, / se vain toivo viel' on ainoo: / ikä pitkä luvattiin... / Kaksoisparin tiedän, niin: / eihän yksin kuolo musta / elost' anna unhotusta, / myöskin uni tarjoo sen, / helpomman ja lyhyen! / Kuolonuneen ei hän nuku. / Prinsessa kun haavoittuu, / kohta hän ja hovi, suku, / uinuu unta raukeata. / Sata vuotta nukahtaa / impi ennen kuolemaa; / mut jos pelastaja saa, / ennenkuin lyö vuosisata / heräävä hän riemuin on..." (Lukemisia lapsille. 5. nide)
Lähdeteokseni listaa kolme suomentajaa – Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa –…
Jos toonika eli I asteen sointu on C-duurisointu, F-duurisointu (f a c) on IV asteen sointu eli subdominantti.
Lähteitä:
Murto, Matti: Soivat soinnut 1 : johdatus harmoniaoppiin ja sointujen soittoon:
file:///C:/Users/musiimet/Downloads/m091-5.pdf
Vaahervaara, Tapani: Sointuasteet ja rakenteet:
https://sites.google.com/site/korvaparantola/aloitus/sointuasteet-ja-ra…
Nyberg, Jan: Soinnut ja niiden muodostus:
https://sites.google.com/oppivantaa.fi/jannyberg/musaluokkaextra/musiik…
Oodin elektronisen musiikin studiosta (studio 6) löytyy Ableton Live Suite ja Cubase. Ableton Live Suite 12 on asennettu myös videoeditointiin tarkoitetun studio 8:n tietokoneeseen. Linkit johtavat Varaamon sivuille, joista voit katsoa tarkemmin studioiden varustelun ja varata käyttöajan.
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Kjell Westöstä, sekä hänen tuotannostaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
Linda-tietokannasta löytyi seuraavat:
Yrkesexamen för skolgångsbiträde : examensgrunder
Helsingfors : Utbildningsstyrelsen, 2003
saatavana: Åbo Akademis bibliotek ja Oulun yliopiston kirjasto (Oulusta mahdollista myös kotilainaan)
Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa on aiheesta tehtyjä graduja:
Indola, Anna: Skolgångsbiträden ställs inför sina vanliga arbetsuppgifter, Vasa 2004
Sundström, Desire: Det som tar mycket ger mycket i gengäld: en studie av skolgångsbiträdets arbete, Vasa 2006
Graduja ei saa kotilainaan, mutta on mahdollista tutustua paikan päällä tai saada kaukolainaan lukusalissa luettavaksi.
Hakemasi teos on tanskalaisen Anne Holmin kirjoittama David, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1963. Kirja on saatavilla Vaski-kirjastojen alueella esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Vaski-kirjastoista löytyy myös vuonna 2003 ilmestynyt elokuvasovitus kirjasta. Voit tarkistaa teosten saatavuuden verkkokirjastosta (http://www.vaskikirjastot.fi). Teoksen juonikuvauksen voit lukea halutessasi englanninkieliseltä Wikipedia-sivustolta (http://en.wikipedia.org/wiki/I_Am_David).
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyi seuraavat kirjaviitteet, jotka käsittelevät metron historiaa: Kankaala: Helsinki-metro, 1976; Helsingin historia vuodesta 1945, s.490-496. Lisää aiheesta saattaa löytyä kirjoista: Herranen: Från hästomnibussar till metro ja Laakso: Metro ja kaupunkirakenne - Helsingin metron vaik... ja saman tekijän toisesta teoksesta: Metro ja kaupunkirakenne-seurantatutkimus. Lisäksi metron historiasta löytyi seuraavat lehtiartikkelit:
Kun Helsinki sai metron : tohtori Reino Castrén on maanalaisen isä, mutta lapsi ei ole hänen : runkolinjasta salateitse lopulliseen päätökseen 1955-1969 (Auto & liikenne) Sainio, Martti HS 1999-05-08
"...olinhan siellä minäkin" (Auto & liikenne) Eloniemi,…
