Löysin varmaan saman vastauksen. Kopioin sen tuohon alas. Varmaan prosenttitulkinta heittää hieman, jos kirjoitustaitokin lasketaan osaksi lukutaitoa.
Kaunokirjallisen teoksen faktat ovat aina osin kirjailijan tulkintaa. Lukion kurssikirja netissä kertoo näin: "Kaunokirjallisuudesta käytetään usein nimitystä fiktio, sillä kaunokirjallisuus on sepitettyä eli fiktiivistä, ei faktaa. Varsin usein kaunokirjallisuus kuitenkin hyödyntää todellisen elämän henkilöitä, tapahtumia ja muita aiheita, joita muokataan ja yhdistellään siten, että lopputulosta voidaan pitää fiktiona. "
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai2/06
Hurme itse kertoo "röyhkeästi huuleillen" niemen historiaa…
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksesta (2000) ei löydy Kokorasta tietoja. Sukunimi-infon mukaan Kokora on Suomessa esiintyvä harvinainen sukunimi. Sukunimien yleisyyslistalla Kokora on sijalla 12 700. Puolassa ja Venäjällä on myös sukunimeä Kokora. Oheisessa linkissä on viime vuosien tilastoja Kokorasta.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kokora.html
Ei löydy varmaa tietoa, mistä Kokoran nimi tulee. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Kokora tulee Kokora-nimisestä karjalaisesta kylästä.
Karjalan Sivistysseuran Sampo-tietokannasta löytyy kuvia Kokora-nimisestä kylästä. Paanajärven kunnassa 1900-luvulla oli 4-taloinen kylä nimeltä Kokora (ven. Kokorino) https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/paikat/kokora…
Kadonnut tai vahingoittunut aineisto tulee korvata joko rahallisesti (kirjastossa) tai toimittamalla vastaava teos tilalle. Kyseisen kirjan korvaushinta on 18,24 e. Asia kannattaa hoitaa ennen kuin aineisto siirtyy perintätoimistolle noin 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.Helmet-kirjaston käyttösäännöt.Helmet-kirjasto. Laina-ajat ja maksut.
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet kirjaa. Potsi-kirjoja on muutama, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/potsi. Näistä ainakaan Kolme sikaa ja Mona Lisa -kirjasta, joka oli paikalla, ei löydy Sviinua - vain Potsi, Daisy ja Proffa.
Osoitteenmuutosilmoitus on nyt mahdollista tehdä www.helmet.fi -sivulla. Osoitteenmuutoslinkki on HelMetin etusivulla vasemmassa reunassa 'Omien tietojen' alla. Asiakas kirjoittaa muutossivulle tuunistusta varten nimensä, kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnuslukunsa sekä uuden osoitteensa. Jos sinulla ei ole vielä tunnuslukua, voit saada sen kirjastossa esittämällä henkilötodistuksen.
Myös sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron ja tunnusluvun muutokset voi tehdä järjestelmään.
Opettajilla on ollut oikeus keskeyttää äitiys- tai hoitovapaa samasta ajankohdasta kuin kaikilla muillakin eli helmikuusta 1985. Tiedon etsinnässä käytettiin apuna STM:n tutkimusosaston julkaisuja nro 7/1986 : Hoitovapaan käyttö: ennakkotietoja.
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu…
Liisan seikkailut ihmemaassa on melkoisen tutkittu teos. Lotta Leppälä analysoi kertojaa maisterintutkielmassaan 2019 näin:"Analyysi kohdistuu teoksessa kuvattaviin vuorovaikutustilanteisiin, joissa on mukana päähenkilö Alice ja yksi tai useampi ihmemaassa asuva henkilöhahmo. Kaunokirjallisuudessa vuorovaikutusta kuvataan perinteisesti dialogin keinoin, eikä Alicen seikkailut ihmemaassa ole tästä poikkeus. Dialogin piiriin lasketaan henkilöhahmojen puheen suora esitys, joka usein typografisin keinoin erotetaan muusta tekstistä, mutta myös muu siihen liittyvä kerronta, jonka kautta kertoja voi tarjota lisätietoa esimerkiksi puhujan äänensävystä, mielentilasta tai muista toiminnoista (Nykänen & Koivisto 2013: 11–12). Tässä teoksessa…
Christopher Piken Remember me sopii kuvaukseen täsmälleen:https://www.reddit.com/r/whatsthatbook/comments/twjtqr/girl_dies_becomes_ghost_to_solve_her_own_death/?rdt=43109
Paavo Cajanderin suomentamana siteerattu kohta Julius Caesarin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu seuraavasti:
"Mua mihin vaaraan vietteletkään, Cassius,
[Kun tahdot saada minut etsimään
Sit' itsestäni, mit' ei minuss' ole?]"
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta voi hakea itselleen kiinnostavaa luettavaa. Hakusana lukuromaani listaa yli sata kirjaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lukuromaani
Alla on esimerkiksi muutama ei-historiallinen, naisten kirjoittama lukuromaani, ja yksi miehen kirjoittama jouluaiheen takia. Listasta löydät toivottavasti monta muutakin kiinnostavaa.
- Edessä koko elämä / Mary Gordon
- Epäsovinnainen lady / Sarah Harrison
- Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin / Kirsti Ellilä
- Viimeinen samurai / Helen Dewitt
- Jonathan Strange & herra Norrell / Susanna Clarke
- Joulutarina / Marko Leino
Hei!
Kirjastosta löytyy muutamia tahranpoistoa käsitteleviä kirjoja, joista voi löytyä tietoa asiasta, esim. Johansson-Rengen, Leena: Kodin tekstiilit (2009); Friedman, Virginia M.: Tahrat: esiintyminen ja poisto (2003)Toimin Kalvolan kirjastossa, jossa ainoa aihetta käsittelevä teos on Castren, Irmeli: Vaateniksit: huolla, korjaa ja kunnosta. Tässä kirjassa kerrotaan mm., miten huopakynäjälki lähtee sekä miten kuivamusteen saa pois. Molempiin tehoaa hiuslakka, minkä jälkeen tekstiili pestään. Tarkemmat ohjeet on hyvä tarkistaa kirjasta.
Myöhästymismaksun voi hoitaa missä tahansa avoinna olevassa HelMet-alueen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kirjastoyksikössä. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Sisu -linja-autoja oli 57 kpl vuonna 1935 (Hiittu, 2015, 19). Ensimmäiset Sisu -linja-autot valmistuivat 1931-1932. Aluksi linja-autojen korit olivat Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n valmistama. Oy Suomen Autoteollisuus Ab perustettiin 1931.
Oy Suomen Sisu Ab:sta kertovia kirjoja on useita, tässä muutama:
Mäkipirtti, Markku: Sisu. Ajoneuvot Suomessa 4.
Hiittu, Matti ja Mikko: Onnikoita ja busseja
Rajasalo, Jorma, Lehtonen, Timo ja Laitinen, Hannu: Pula-ajan bussit 1945-1956
Nygren, Helge: Sisu Suomen ja maailman maanteillä
Blomberg, Olli: Suomalaista sisua vuodesta 1931: monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi
Blomberg, Olli: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan: 60 vuotta asiakaslähtöistä ajoneuvotuotantoa…
Löytyy varsin niukasti tietoa Walter Moersistä. paitsi saksankielellä.
Englanniksai löytyi kaksi kohtuullista linkkiä:
http://www.lambiek.net/moers_w.htm
http://www.answers.com/topic/walter-moers
Vastaukset löytyvät teoksesta Talviurheilun tähdet, WSOY 1986. s.204 alkaen. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Suurin kokoelma näyttäisi olevan Itäkeskuksen kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28nuortenkirjallisuus%29%2…
Asia selviää Helmet-haun tarkennetussa haussa. Hakusanaksi nuortenkirjallisuus, kieleksi venäjä ja sijainniksi lähinnä kirjastojen lastenosastot.
Helmet-kirjaston kattavimmat venäjänkieliset kokoelmat ovat kuitenkin Espoossa Sellon kirjastossa sijaitsevassa Venäjänkielisessä kirjastossa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Venajankielinen_kirjas…