Voit tehdä kaukolainatilauksen tällä lomakkeella:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Espoon kaukopalvelu on kuitenkin valitettavasti suljettuna 13.07.2009 - 31.07.2009. Voit silti lähettää tilauksen, mutta tilaukset käsitellään saapumisjärjestyksessä 3.8.2009 alkaen.
Jos asialla on kiire, tilauksen voi tehdä myös Helsingin kaukopalveluun, mutta silloin kirja on noudettava jostakin Helsingin kirjastosta, samoin palautettava se sinne. Helsingin kaukopalvelulomake on tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kaukolaina maksaa 4 e, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
Kirjastomme kotisivuilla on Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta / Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita tietokanta Internet-osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/junkola.htm. Sen mukaan Aapo Niemi-Junkola asuu Tampereella, mutta yhteystietoja ei anneta kyseisillä sivuilla. En löytänyt yhteystietoja myöskään lakimiesmatrikkeleista, Internet-sivuilta tai kirjailijahakemistoista. Tampereen seudun puhelinluetteloista voisi vielä etsiä yhteystietoja.
Oulun kaupunginkirjastossa voi saada maksutonta henkilökohtaista opastusta kirjastossa käytössä oleviin tiedonlähteisiin http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/index.html . Varauksen opastukseen voi tehdä netillä, puhelimitse tai sähköpostitse http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/tiedonhakulomake.html . Lisäksi on tiedonhaun ja internetin opetusryhmiä http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut3.html . Refworks-opastusta ei Oulun kaupunginkirjastossa anneta. Yliopistojen kirjastot tarjoavat Refworks-viitteidenhallintajärjestelmää asiakkaidensa käyttöön. Oulun yliopiston kirjasto järjestää aiheesta tietoiskuja http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=253 . Jos ei pääse tietoiskuihin, voi tiedustella henkilökohtaista…
Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Stocktonilta on suomennettu seuraavat teokset:
Hupaisa juttu (suom. Eero Alpi)
Länsi-Intian merisissejä (suom. O.A. Joutsen)
Perun kuninkaiden kulta-aarre (Adventures of Captain Horn)
Valitettavasti en löytänyt kaikista näistä teoksista suomentajaa tai alkuperäistä nimeä.
Lisäksi seuraavat sadut löytyvät suomeksi:
Griippi ja apulaiskaniikki (teoksessa Satumaailma. 10: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Kuningattaren museo (teoksessa Satumaailma. 8: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Rondainen kellot (teoksessa Satumaailma. 13: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Soveltuva seikka (teoksessa Satumaailma. 15: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175993885877
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas (2019) löytyy kuvia erilaisista 500 markan seteleistä ja tiedot niiden arvoista.
Arvo riippuu useammasta asiasta: kuinka paljon säilyneitä seteleitä on vielä olemassa ja kuinka yleisiä ne ovat tietyssä kuntoluokassa. Kuntoluokkaan taas vaikuttavat esimerkiksi mahdolliset taitokset, repeytymät ja likatahrat. Lähde: Seteleiden arvo ja kuntoluokitus - Oulun Numismaattinen Kerho r.y. (oulunnumismaatikot.fi)
Setelin arvoa voi tiedustella tarkemmin esimerkiksi Suomen Numismaattiselta Yhdistykseltä (SNY): Arviointipalvelu | Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi).
Taiteilija H. Faustista näyttäisi löytyvän erittäin niukasti mitään tietoja. Nimen H saattaisi kylläkin viitata taiteilija Heinrich Faustiin (1910-1981), mutta hänestäkään ei valitettavasti löydy muuta tietoa kuin nuo syntymä- ja kuolinvuodet.
Lisätietoja kyseisestä taiteilijasta voisi yrittää tiedustella esim. taidegallerioista tai taidehuutokaupoista.
Etsimäsi kirja voisi olla Charlotte Rochen Kosteikkoja (Feuchtgebiete, suom. Jenni Rautio, 2009).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9721https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1894641?sid=4886440899
Kuopion uusi kirjastojärjestelmä "keskustelee" Finna-verkkokirjastomme (kuopio.finna.fi) kanssa eri tavalla kuin vanha järjestelmä ja tästä johtuvasta syystä varausten jäädyttäminen on toistaiseksi poissa käytöstä. Ilmoitamme asiasta tarkemmin verkkosivuillamme, kunhan saamme tilanteen ratkaistua johonkin suuntaan.Jos haluatte aktivoida jäädytettyjä varauksianne, toistaiseksi kannattaa olla yhteydessä omaan Kuopion kaupunginkirjaston yksikköön tai pääkirjastoon. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta. Pääkirjaston asiakaspalvelun puhelinnumero on 017 182 318.Kun verkkosivumme taas mahdollistaa varausten jäädyttämisen, sen poistaminen tapahtuisi vaihtamalla varausten niin sanotun Voimassaolojakson alkamispäivämäärä halutulle päivämäärälle (…
Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Suomennosta ei löydy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta eikä Ynnin Poikien "Laulakaa, portit aukaiskaa" tai Lumen Valon "Mysterium" -levyjen tekstiliitteistä. Voisit ehkä tiedustella, olisiko ko. kuoroilla arkistossaan vanhoja konserttiohjelmia, joista suomennos löytyisi.
http://www.lumenvalo.fi/index2.htm
http://ynninpojat.cjb.net/
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Tina La Martinan äänitteitä ei löydy suomalaisista kirjastoista eikä myöskään Ylestä. Saattaa olla, ettei häneltä ole kaupallisia levyjä ollenkaan, mutta voit varmistaa asian YouTuben sivuilla olevan yhteystiedon perusteella: http://www.youtube.com/TinaLaMartina.
Toki kaikki pianokappaleet ”soitetaan soinnuilla”, mutta erityisesti soinnut korostuvat esim. Chopinin poloneeseissa. Parhaita esimerkkejä ovat Poloneesi op. 40 nro 1 A-duuri ja Poloneesi op. 53 As-duuri.
Kirjasampo.fi on kaunokirjallisuuden verkkopalvelu, jonka avulla voi etsiä kiinnostavia lukukokemuksia. Hakusanan avulla palvelusta löytyy tietyn aiheisia romaaneja, novelleja ja runokokoelmia. Hakusanat kuvaavat teosta kokonaisuutena, eli ne eivät kerro, millä sivulla esimerkiksi jotakin ihmissuhdekonfliktia käsitellään. Usein tietty teema tai aihe myös kulkee koko teoksen läpi "punaisena lankana", eikä sitä käsitellä vain joillakin sivuilla. Mutta tämän palvelun avulla voi välttyä lukemasta tuhatta romaania ihan vain aiheenetsintämielessä.
Hakusanalla konfliktit löytyy runsaasti romaaneja, runoja ja näytelmiä, mutta kirjan konflikti liittyy monesti myös esimerkiksi sotaan. On ehkä hyödyllisempää käyttää useampaa hakusanaa, vaikkapa…
Tästä huonekasvista ei tosiaan löytynyt "kirjatietoa", mutta tässä on muutama nettiosoite: http://www.zone10.com/planttips/1999/073099.htm,
http://www.desert-tropicals.com/Plants/Araceae/Zamioculcas_zamiifolia.h…,
http://www.sunshinetropical.com/WhatisZZ.htm
Periaatteessa voi. Esimerkiksi kirjassa Kuinka kieltä opitaan listataan tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen oppimiseen, ja yksi niistä on motivaatio. Vieraan kielen puhujien tai heidän kulttuurinsa ihannointi voi edistää kielitaidon kehittymistä, koska yksilö on motivoitunut oppimaan kyseistä kieltä. Vastaavasti kielteiset asenteet jotakin kieltä tai kulttuuria kohtaan voivat heikentää oppimismotivaatiota ja siten myös kyseisen kielen oppimista.
Lähde:
Pietilä, Päivi & Pekka Lintunen (toim.): Kuinka kieltä opitaan (2014), Gaudeamus, ss. 49-54
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty…