Pohjois-Karjalan paikallis- ja maakuntalehdet on säilytetty ja ne ovat luettavissa mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastossa, myös tuolta ajalta. Mikrofilmeistä saa myös kopioita. Maakuntalehtiä ovat Karjalainen, Karjalan maa (ei ilmesty enää) ja Pohjois-Karjala (nyk. Viikko Pohjois-Karjala). Sanomalehti Karjalaista on myös sidottuina lehtinä pääkirjaston varastossa.
Muiden maakuntien sanomalehtiä saa kaukolainaksi mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastoon tai omaan lähikirjastoosi, mikäli siellä on mikrofilmin lukulaite.
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti:
Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puutteet unhota, anteeks anna!
Se on ote pitkästä runosta "60-vuotiaalle äidilleni" ja on julkaistu alun perin kokoelmassa:
Hilja Haahti: Tuomenterttuja. Otava 1899.(Nimellä Hilja Hahnsson).
Här finns det några böcker som finns till exempel i Östra centrums biblioteks referensbibliotek (barn- och ungdomsavdelning) : Vem är vem i barn- och ungdomslitteraturen, De läses än - från Louisa Alcott till Erik Zetterström, De översätts för barn. Boken Klassiker för dig 3 finns i huvudbibliotekets (i Böle) referensbibliotek (barn- och ungdomsavdelning).
Kyse voi olla lainausoikeuden vanhenemisesta. Outi-kirjastojen nykyisessä Koha-järjestelmässä kirjastokortti on voimassa määräaikaisesti - ei enää pysyvästi kuten aikaisemmin. Lainausoikeus on helppo uusia asioimalla kortti ja henkilötodistus mukana oman kirjaston asiakaspalvelussa. Tarvittaessa tiedot päivitetään samalla ajan tasalle.
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
Pirjo Saanan ja Dea de Vriesin lastenkirja Mummi on poissa (Nu oma, straks wij!, Lasten keskus, 1976) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Pääkaupunkiseudulla kirja näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista Kaisa-talosta. HelMet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei valitettavasti enää ole.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay/alma9982…
Ilmeisesti jostain luettelointiongelmasta johtuen teoksen tiedot eivät löydy normaalisti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta, mutta Helka-tietokannasta viitetiedot löytyvät.
Kone on valmistettu vuonna 1901.
Lähde: Singer sewing machine serial number database https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Alun perin jättiputkia on tuotu puutarhakasveiksi, mutta nykyään ne luokitellaan vieraslajeiksi eli ne tulisi hävittää.
Lisätietoa: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695
Suomalaisen seksuaalisuudentutkimuksen klassikko on Kai Sieversin, Osmo Koskelaisen ja Kimmo Lepon "Suomalaisten sukupuolielämä" (1974). Sitä jatkaa "Suomalainen seksi" -teos, jonka ovat toimittaneet Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila (1993)ja jonka lähdeluetteloista löytyy lisäviitteitä. Lisäksi on olemassa Tapio Turpeisen laatima kirjallisuusluettelo "Suomalaisen seksuaalisuudenkirjallisuuden bibliografia 1549-1989" (1991).
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä seksologia kuuluu luokkaan 59.35. Aihetta voi hakea hakusanoilla "seksuaalisuus", "seksuaalinen käyttäytyminen", hakua voi rajata liittämällä niihin asiasanaksi "historia" ja/tai "Suomi".
Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin
Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Mitään virallisia kellonaikoja päivälle ei löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyi ajanilmauksille kellonajat, jotka menevät osin päällekkäin, eivätkä muutenkaan ole aivan tunnintarkkoja. Siellä päivä on klo 10-18. Päivä menee siis kuitenkin osin päällekkäin aamupäivän (klo 9-12), iltapäivän (klo 12-18) ja illan (klo 17-22) kanssa:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Ainakaan tässä määrittelyssä vuodenaika, maantieteellinen sijainti tai kulttuuri eivät vaikuta asiaan.
Sinun kannattaa etsiä Internetistä tietoa ja karttoja Aleuttien saariryhmästä hakusanalla "Aleutian Islands". Hyvä aloitussivu netissä on esimerkiksi Texasin yliopiston PCL-karttakokoelma osoitteessa http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html , mistä sinun kannatta valita polaaristen alueiden ja valtamerten kartat. Aleuttien kartta sekä tietoa Alaskasta löytyy myös osoitteista http://www.sitesatlas.com/Maps/Maps/103.htm ja http://www.c-map.com/quickref/cf85/pg20.htm Valokuvia Aleuteilta löytyy sivulta http://www.avo.alaska.edu/volcanoes/akut/photos.html ja tietoa saarten kultturista sivuilta www.mehs.educ.state.ak.us/culturesite/aleut.html sekä http://www.newsminer.com/heartland/hland53198/aleut.html ja http://…
Mustosten sukukirjaa ei löydy Kainuun eikä Sotkamon kirjastoista. En myöskään löydä viitteitä, että sellaista olisi tehtykään ainakaan painetussa kirjamuodossa.
Hei!
Kyllä löytyy.
Vaski- verkkokirjaston kautta voit etsiä Suuri toivelaulukirja- sarjan numeron 22 josta tämä kyseinen kappale löytyy. Voit tehdä siihen varauksen verkossa tai mikäli haluat ottaa vain kopion etkä lainata teosta onnistuu se kirjastossa kirjastokortillesi ladatun saldon avulla. Saldoa voit ladata esim. pääkirjaston vastaanotossa. Kortillasi on alkusaldona yksi euro. Kanssasi sun mahtuu esim. yhdelle A3- kokoiselle paperille.
T: Petri Kipinä/Turun pääkirjasto, musiikkiosasto
Löysin Finna haulla pari uutta pro gradu opasta. Halutessasi voit laajentaa haun aikaväliä, jolloin löydät enemmän oppaita.
Kananen Jorma: Opinnäytetyön ja pro gradun pikaopas : avain opinnäytetyön ja pro gradun kirjoittamiseen. 2019
sekä Seppola Rauni: Liiketalous- ja yhteiskuntatieteen tutkimusstrategiat ja -menetelmät : opas pro gradu -tutkielmalle. 2023 Linkki Finnaan
Tilastokeskuksen muistio n:o 131 on saatavissa Tilastokirjastosta. Julkaisuja lainataan kuukausi kerrallaan kotilainoiksi. Myös Tilastokeskuksen ja Työministeriön työllisyyttä koskevat tilastojulkaisut ovat lainattavissa. Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroista voi lukea myös Internetistä osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/el/tyoll08s.html . Tilastokeskuksen kirjaston yhteystiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta, http://www.tilastokeskus.fi .
Kyseistä teosta tuskin saa enää mistään ostettua. Frank-monihaun mukaan kirja kuuluu ainakin seuraavien kirjastojen kokoelmiin: Köyliö, Kuhmoinen, Kemi, Kehitysvammaliitto, Lastensuojelun keskusliitto, Eduskunnan kirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto ja Jyväskylän Aalto-kirjasto. Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa kirjaa on ainoastaan lukusalikappaleena. Kirjaa on varmasti myös terveydenhuoltohenkilöstön hallussa ja suhteilla sellaisen saattaisi saada hankittua. Ja voihan sitä yrittää kysellä myös divareista. Myyjät osannevat kertoa josko ko. teosta siellä liikkuu.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/…
Suomen Yleisten Kirjastojen verkkopalvelusita http://www.kirjastot.fi/ pääset mm. Tieteellisten kirjastojen kotisivulle, osoite http://hul.helsinki.fi/tilke/ Sieltä löydät Helsingin kauppakorkeakoulun ja Ammattikorkeakoulujen kokoelmatietokannat.
Esimerkiksi osoitteesta http://www.helia.fi/kirjasto/ hakusanoilla mainon* AND suunn* löytyy mainonnansuunnittelua käsitteleviä kirjoja, mm. Iltanen, Kaarina:
Mainonnan suunnittelu ja opinnäytetyö Tanskanen, Mika: Pienyrityksen suoramainoskampanjan suunnittelu ja toteutus uuden tuotteen lanseerausprosessissa. Kirjoja voit tilata kaukopalveluna lähimmästä kirjastosta.
Suomen Yleisten Kirjastojen verkkopalveluista löydät myös yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat, joista voit etsiä aineistoa.
Giselle - ransk. Gisele (muinaissaks. oksa, vesa, toisen tulkinnan mukaan lupaus, voi olla myös lyhentymä gis-alkuisista yhdysnimistä, jolloin lähtökohtana on sana gisil, nuolen varsi)
Gabriella - italiasta ja ranskasta periytyvä, Gabrielin sisarnimi. Gabriel (hepr. Jumalan taistelija tai Jumala on voimakas).Raamatussa arkkienkeli, jonka tehtävänä on ilmoittaa ennakolta Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille. Katolisissa maissa on kolmesta nimeä kantavasta pyhimyksestä tunnetuin ranskalainen karmeliitta Gabriele Croissy.
Mira käytetään Mirjan kutsumamuotona. Mirja on lyhentymä Mirjamista, joka on hepr. näkijätär tai herratar, toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Lisäksi Saksassa Mira on Mirabellan lyhentymä,…
