Peräkärryjä myyviä liikkeitä löytyy kyllä paljonkin, mutta se, ostaako liike peräkärryn yksityiseltä myyjältä, ei näytä nettisivuilta usein löytyvän. Ehkä kannattasi yrittää myydä nettikaupan kautta, esim. näiden:
http://www.tori.fi/
http://www.huuto.net/fi/
Ammattinetistä osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/196_ammatti löytyy hiukan kuvausta kirjastovirkailijan työnkuvasta.
Työn tarkka sisältö riippuu kuitenkin aika paljon kirjastosta, ja toki henkilö itsekin voi vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä saa työssään. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa vain harva kirjastovirkailija luetteloi aineistoja. Toisaalta oma työnkuvani kirjastovirkailijana on hyvin laaja verkkotietopalvelusta lukupiirin vetämiseen ja kirjavinkkauksesta hankittavan aineiston valintaan. Työtehtäviä ei siis oikein ole mahdollista luetella tyhjentävästi.
Valitettavasti ei.
Emme myy vähän käytettyjä kirjoja, koska niille voi äkkiä löytyäkin kysyntää.
Tätä kirjaa voi ostaa enää satunnaisesti antikvariaateista, joten se kannattaa säilyttää kirjaston kokoelmissa kaikkien luettavana.
Voit varata kirjan lähikirjastoosi ilmaiseksi.
Turskea on yksi turski-sanan vaihtoehtoisista esiintymistä; muita ovat esimerkiksi tursti ja tyrski. Turskin moniaita merkityksiä ovat mm. 'korskea, röyhkeä, kopea, tyly, karski, äkkipikainen; sisukas, rivakka, reipas, rohkea'.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 5
Elokuva saattaisi olla Richard Fleischerin ohjaama Maailma vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Se on televisioitu meillä TV1:n ohjelmistossa 15. ja 24.11.1985 sekä MTV3:lla 22.9.2006.Soylent Green | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) Miltä näytti vuoden 2022 tulevaisuus elokuvassa Soylent Green: piinaava kuumuus, ilmastonmuutos, saastunut luonto ja ruokapula - Kulttuuritoimitus
Kivimaan suomennoksena repliikki "An’, as it blowed an’ blowed, I ofen looked up at the sky an’ assed meself the question — what is the stars, what is the stars?" kuuluu näin: ”Ja kun tuuli puhalsi puhaltamistaan, silloin minä usein katsoin taivaan holviin ja kysyin itseltäni: mitä ovat tähdet – mitä oikeastaan ovat tähdet?”
Ohjeita ruoka-aineallergikoille on mm. näissä kirjoissa:
- Räsänen, Leivonnaisia allergikoille
- Paganus ja Voutilainen, Allergia ja keliakia: ruoka- ja keittokirja
Helmet-aineistohausta saat muitakin kirjoja kirjoittamalla sanahakuun sanat allergia ruokaohjeet. Allergia & astma -lehdessä on usein myös sopivia ohjeita. Esimerkiksi vuoden 2003 lehdessä (nro 6, s. 6-10) on artikkeli nimeltä Ruoka-allergisen joulu.
Aivan Viipurin pamauksen ajalta olevaa karttakuvaa Viipurin linnoituksesta ei löytynyt, mutta kapteeni N. Granbergin vuonna 1940 piirtämä rekonstruktio, joka kuvaa Viipuria noin v. 1550 on kirjoissa Teperi, Jouko : Viipurin pamaus, 1992 ja Viipurin linna, 1976. Jälkimmäisessä kirjassa on sanallisesti selitetty, miten Knut Possen puolustama Viipuri poikkesi piirroksesta.
Pääkaupunkiseudulla kaukolainaksi voidaan tilata sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen omista kokoelmista. Helsingin kaupunginkirjaston internet-sivulla on lisätietoa kaukolainauksesta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ (tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > Kaukopalvelu) Kaukolainaus tapahtuu niin että asiakas menee omaan lähikirjastoonsa, joka tekee kaukolainapyynnön. Asiakas voi myös täyttää suoraan internetissä kaukopalvelulomakkeen, joka löytyy em. osoitteesta.
Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappalepalvelujen Internet-osoite on http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/vapaakappaleet.html . Sieltä selviää mm. että vapaakappalekirjastoja ovat
Helsingin yliopiston kirjasto: täydellinen vapaakappaleoikeus
Turun yliopiston kirjasto: painotuotteet (suomenkieliset sanomalehdet)
Jyväskylän yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä), äänitteet ja kuvatallenteet;
Åbo Akademin kirjasto: painotuotteet (ruotsinkieliset sanomalehdet)
Oulun yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä)
Eduskunnan kirjasto: valintaoikeus painotuotteista, joita luovutetaan à 6 kpl
Joensuun yliopiston kirjasto: vapaakappaleet, joita Eduskunnan kirjasto ei liitä kokoelmiinsa
Adam ja hänen puolisonsa mainitaan koraanissa, mutta Eevaa ei mainita nimeltä. Kertomuksesta löytyy tietoa ja säkeet, joissa he esiintyvät esimerkiksi artikkelissa Story of Adam, https://www.islamreligion.com/category/53/stories-of-prophets. Säkeet ovat 2:30-39; 7:11-25; 15:26–42; 17:61–65; 18:50–51; 20:110–124; 38:71–85.
Koraani suomeksi, https://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm.
Suomenkielinen artikkeli Saman puun hedelmiä - juutalaisuus, kristinusko ja islam kuvaa näiden uskontojen samankaltaisuuksia siinä mainitaan myös Adam ja Eeva, https://www.duodecimlehti.fi/duo11378.
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sähköpostin allekirjoitus on sähköpostin lopussa oleva osio, josta löytyy yleensä vähintään viestin lähettäjän nimi, yhteystiedot ja tiedot yrityksestä, jossa hän on töissä. Jos viestin lähettäää tuttavalle, allekirjoituksessa voi olla ainoastaan oma etunimi. Sähköpostiohjelmissa allekirjoituksen voi tehdä valmiiksi niin, että se ohjelma lisää allekirjoituksen automaattisesti viestin loppuun. Toinen kysymys.E-lehdet ovat siirtyneet E-kirjasto sovellukseen eli ovat nykyisin luettavissa kuntien yhteisen e-kirjaston kautta. Tietokoneella aikakauslehtien lukeminen ei ole enää mahdollista. Valtakunnallisen e-kirjaston sivuille pääsee tästä: E-kirjasto | Kansalliskirjasto. Tässä ohje E-kirjasto-sovelluksen…
Muistamasi säe on Arvid Lydecken runosta Kotilaulu.Runo alkaa Mää, mää määkii lammas... ja kukko tulee mukaan seuraavassa säkeistössä.Runo löytyy lasten runokirjasta Pikku Pegasos sivulta 150. Linkki Helmet hakuun.
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Tällainen mahdollisuus on pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä. Helmetin omiin tietoihin kirjautumisen jälkeen tulee näkyviin linkki "Muuta tietojasi". Siinä voi ilmoittaa sähköpostiosoitteensa ja ruksata kohdan "Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni sähköpostitse". Tällöin myös ensimmäinen myöhästymismuistutus tulee sähköpostiin. Samalta lomakkeelta voi sitten halutessaan muuttaa ilmoitustapaa ja myös muuttaa sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron.
Et määritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, millaista tietoa tarvitset - historiaa, arkkitehtonista määritelmää vai rakennusopasta. Kuvia mansardi- eli taitekattoisista rakennuksista löytyy varmasti myös oman kotikirjastosi valikoimista mm. talonrakennus- tai arkkitehtuurioppaista. Myös eri tietosanakirjat kertovat lyhyesti mansardikatoista.
Tällä hetkellä kotikuntasi kirjastossa näyttäisi olevan saatavilla 'Talo kautta aikojen: Julkisivujen historia' (Rakentajain kustannus, 1987), josta löytyy muutamia kuvia mansardikatoista. Aineistoa voit tarkastella osoitteessa: http://hauho.kirjas.to/
Määritelmä ja kuvia löytyy myös seuraavista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taitekatto
http://www.talotori.net/okorjausKatto.php
http://www.…
Tarkkaa ajankohtaa on valitettavasti mahdotonta sanoa. Osa tilatuista kirjoista on kuitenkin näköjään jo saapunut kirjaston luettelointiosastolle käsiteltäviksi, joten luultavasti niitä alkaa tulla kirjastoihin varsin pian, ehkä muutamien päivien (enintään muutamien viikkojen) kuluttua. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMet-verkkokirjaston kautta; varauksen voi tehdä heti, kun vähintään yksi kirja on tullut johonkin kirjastoon.
Tuossa mainitsemassasi Nahkurin käsikirjassa (U. J. Tammenoksa, 1926) todellakin on vuodan kaaviokuva, jossa on myös osien nimitykset. Myös Kaisa Väyrysen teos Nahkatietoa ja nahkatöitä (1985) sisältää tällaisen kaavion, mutta nimitykset ovat osittain erilaiset kuin Tammenoksalla. Myös Jouko Eskelisen teoksessa Harrastajanahkurin käsikirja 1 (1. p. 1999, 3. p. 2011) saattaisi olla tällaista tietoa, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä lainassa, joten en pääse tarkistamaan.
BIOSista löytyy monia selvityksiä. Ne löydät osoitteesta
http://kotisivu.mtv3.fi/oma/tuula/bios.html
pnpbiossista tietoa(=PnP bios = Plug and Play Bios) osoitteissa
http://www.cc.jyu.fi/~jansilv/BIOS.html
http://www.cc.jyu.fi/~mjlepola/PnP/
Lisäksi Reima Flyktmanin kirjasta PC-mikron laitetekniikka (luokassa 61.4)on biosit esitelty. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Lappeenrannan maakuntakirjastossa. Kirjaston aineistohausta osoitteessa http://riimiw.lappeenranta.fi
Tässä tiedoksi Leppävaaran eli Sellon kirjaston yhteystiedot, heiltä saa varman tiedon asiasta.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Sellon_kirjast…